Palvelujen suunnittelusta ja kehittämisestä vastaavat tahot voivat vahvistaa lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia kuuntelemalla heitä. Lapset ja nuoret ovat oman elämänpiirinsä parhaita asiantuntijoita.

Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen

Lasten ja nuorten osallistuminen palvelujen kehittämiseen on vähäistä

Vaikka lainsäädäntö painottaa asiakkaiden osallistumisen vahvistamista palveluiden suunnitteluun, asiakkaiden osallistuminen on silti vähäistä. Lasten ja nuorten osallistuminen kohdalla se on vielä vähäisempää.

Tutkimusten mukaan

• Asiakkaat pääsevät osallistumaan palvelujen kehittämiseen hyvin tai melko hyvin vain 5–7 prosentissa sosiaalitoimista, terveyskeskuksista ja te-toimistoista (Sosiaalibarometri 2011).
• Vajaat 30 prosenttia kunnista on huomioinut lasten ja nuorten osallistumisen osana kuntastrategiaansa. (Peruspalvelujen arviointi 2010)
• Peruskoulun yläluokkalaisista kolmannes kokee, ettei tule kuulluksi koulussa ja lähes puolet ilmoittaa, ettei tiedä kuinka voi vaikuttaa oman koulunsa asioihin (Kouluterveyskysely 2010).

Vaikuttamisen  vahvistamisen keinot

Lapsen ja nuoren osallisuuden vahvistaminen palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä vaatii toimintakäytäntöjen muuttamista. Käytössä on oltava erilaisia menetelmiä, joilla tarjotaan osallisuuden mahdollisuuksia.

Lasten ja nuorten mukaan ottaminen kunnan palveluihin liittyvien suunnitelmien laadintaan

Lasten ja nuorten palvelujen kehittämisen linjaukset kirjataan kuntakohtaisin suunnitelmin. Suunnitelman valmisteluryhmän vastuulla on käyttää suunnitelman pohjana lasten ja nuorten kokemustietoa hyvinvoinnin tilasta ja palveluista. Valmisteluryhmän tehtävä on myös selvittää lasten, nuorten ja perheiden näkemyksiä suunnitelman tavoitteista ja päämääristä. Kun ryhmä arvioi suunnitelman toteutumista, on myös tärkeä käyttää lasten ja nuorten kokemustietoa.

Suunnitelmiin kuvataan, miten lapset ja nuoret voivat oikeasti osallistua ja vaikuttaa palveluissa. Keinoja voivat olla suora vaikuttaminen tai edustuksellisilla foorumeilla vaikuttaminen. Erityisesti niiden lasten osallistumista tulee tukea, joiden mahdollisuudet saada näkemyksensä esille kielen, vamman, sairauden ja elämäntilanteen johdosta ovat poikkeukselliset.

Suora vaikuttaminen

Suora vaikuttaminen tapahtuu lasten ja nuorten kehitysympäristöissä ja palveluissa: varhaiskasvatuksessa, koulussa, terveydenhuollon palveluissa, nuorisotoiminnassa sekä liikunta- ja kulttuuripalveluissa. Aidosti osallinen tilanne mahdollistaa lapselle ja nuorelle tilan, jossa hänen on mahdollista tulla tunnustetuksi omana itsenään ja arvokkaana osana ympärillä olevaa yhteisöä. Esimerkiksi varhaiskasvatusikäiset voivat haluta vaikuttaa päiväkodin yhteisiin sääntöihin ja käytäntöihin. Kouluikäiset kaipaavat erityisesti mahdollisuutta osallistua koulutyön ja kouluyhteisön kehittämiseen.

Edustuksellisilla foorumeilla vaikuttaminen

Edustuksellisilla foorumeilla vaikuttaminen tapahtuu nuorisovaltuustoissa, lapsiparlamentissa, oppilaskunnissa, kunnan eri lautakuntien tai koulujen johtokuntien jäseninä. Monessa kunnassa kehitetään systemaattisesti uusia lasten ja nuorten osallistumisen rakenteita.

Esimerkiksi Juniorifoorumi Pirkkalassa edustaa asiakasryhmiä, jotka käyttävä lapsille, nuorille ja perheille suunnattuja sosiaali- ja terveyspalveluita.

Verkko vaikuttamisen kanavana

Lapsille ja nuorille luonteva foorumi vaikuttamiseen on verkko. Kunta voi hyödyntää vaikuttamisen kanavana esimerkiksi Aloitekanava.fi -palvelua. Palvelussa kunnan toimijat voivat kysyä nuorten mielipiteitä heitä koskevissa asioissa. Palvelu tarjoaa myös nuorille foorumin ideoida kuntansa toimintaa.

Lähteet

Gretschel Anu, Kiilakoski Tomi (toim.) (2008) Lasten ja nuorten kunta. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 77.

Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan toimenpide-ehdotukset. (2011) Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Selvityksiä 2010: 16.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta kunnissa. Opas lakisääteisen suunnitelman laadintaan. Osa 2. Suunnitelman seuranta ja arviointi. (2009) Helsinki: Kuntaliitto.