Kouluterveyspäiville 20. - 21.9. Espoon Dipoliin kokoontui 600 koululaisten ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ammattilaisista.

Kouluterveyskyselyn tuoreet tulokset esittelyssä

Kouluterveyskyselyn johtaja Riikka Puusniekka kertoi kyselyn tuoreimpien tulosten valossa niin hyviä kuin huonojakin uutisia: määrätietoinen tupakoinnin vastainen työ on tuottanut tuloksia kouluissa, toisaalta taas kouluruoka jää monilta oppilailta syömättä. Nuoret viihtyvät koulussa melko hyvin, mutta eivät koe voivansa vaikuttaa kouluyhteisön asioihin.

Hyöty irti Kouluterveyskyselystä

Sipoon kunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Eva Autio esitteli kotikuntansa mallia ja konkreettisia vinkkejä Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämiseen.

Kouluterveyslähettiläänä vuosia toiminut Autio kertoi, että Sipoossa on perustettu moniammatillinen työryhmä pureutumaan oman kunnan tuloksiin kyselyssä.

Ensimmäisen vinkin Autio antoikin ryhmän perustamiseen liittyen: ”Työryhmään kutsutuille on muistettava antaa aikaa ja materiaalia perehtyä kyselyyn ja aiempien vuosien tuloksiin”, hän painotti. Muita avaimia onnistuneeseen työskentelyyn ovat säntillinen ja säännöllinen työskentely sekä selkeä työnjako.

Sipoon kouluterveystyöryhmään on päätetty valita nimenomaan arjen työntekijöitä. Muiden muassa sosiaali- ja terveysjohtajat on toki tärkeää pitää työstä kärryillä, mutta kokoustamista ei kannata jättää johtoportaan varaan.

Sipoon kouluterveysryhmä on työrukkanen, joka huolehtii tulosten informoinnista, lähettää lausuntopyynnöt kaikille hallinnonaloille sekä seuraa tehtyjen päätösten mukaisten toimien toteutumista.

Lausuntopyynnöt Autio mainitseekin toimiviksi työkaluiksi: jos kyselyn tulokset lähetetään vain tiedoksi, ne voivat hukkua paperipinoihin lautakuntien kokouksissa. Sen sijaan lausuntopyyntö siitä, mitä tulosten perusteella aiotaan tehdä, pakottaa perehtymään niihin tarkemmin ja etsimään ratkaisuja esiin nousseisiin huoliin.

Toinen merkittävä keino on työryhmän järjestämä julkistamistilaisuus, joihin kutsutaan laajalti väkeä: ei vain oppilashuollon ja koulujen työntekijöitä, vaan myös paikallismedia, urheiluseurat ja vaikkapa kauppojen ja kioskien pitäjät. Koululaisten ja opiskelijoiden hyvinvoinnista tehdään kaikkien asia.

Kokemuksia koulun arjesta

Kouluterveydenhoitajat Birgitta Backström ja Anne Paatero-Salminen Helsingistä olivat tulleet Kouluterveyspäiville kuulemaan nuorten hyvinvointityön uusista käänteistä.

Uudet terveystarkastuskäytännöt ovat käytössä ja menneet tähän asti hyvin, mutta paljon työtä ne teettävät. ”Paljon on jo skarpattu toiminnassa, mutta kyllä taas tuli esitystä kuunnellessa esiin, että paljon pitää vieläkin skarpata”, Backström pohti sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Marjaana Pelkosen esiteltyä lainsäädännön muutosten aiheuttamia uudistuksia.

Pääosin terveydenhoitajat olivat tyytyväisiä Helsingin tilanteeseen. Oppilashuolto on pääosin hyvin järjestettyä pääkaupunkiseudulla ja täydennyskoulutusta on tarjolla runsaasti, naiset kiittelevät.

Tietoa kaivattaisiin jo alakoulussa

Backströmin ja Paatero-Salmisen mukaan kokemukset kouluterveydenhuollon arjesta kertovat samansuuntaisia viestejä kuin Kouluterveyskyselyn uusimmat tuloksetkin.

Tosin uutena teemana kyselyssä olleen seksuaalisen häirinnän ja väkivallan luvut kuulostivat yllättävän isoilta kouluterveydenhoitajien korviin.

Vähentynyt tupakointi ja sen kiristynyt valvonta on puolestaan myönteinen uutinen, ja laskeva trendi toivottavasti jatkuu.

”On todella meidän työkenttäämme saada tupakointi ja alkoholinkäyttö vähenemään, se on jokapäiväistä työtä”, Backström painottaa. Paatero-Salminen toivoisikin Kouluterveyskyselyn laajentamista alakouluihin, sillä ehkäisevän työn kannalta tietoa tarvitaan varhain.

Kouluruoka ei aina riitä

Päivän puheenaiheista vielä Kouluterveyskyselyn vastauksissa näkynyt ruuan loppuminen kesken kurtisti terveydenhoitajien kulmat. Naiset kertovat niin käyvän vaikkapa jouluisen riisipuuron kohdalla – se tosiaan loppuu kesken. Erityisesti urheilulukiossa työskentelevä Backström oli huolissaan ravitsevan ruuan riittävyydestä kouluissa, säästöjä tehdään hänen mielestään liikaa ja väärässä kohdassa.

Paatero-Salminen puolestaan työskentelee alakoulun oppilaiden parissa, ja kertoo ruuan maistuvan ja riittävän nuorempien oppilaiden parissa paremmin.

Tulokset jakoon nopeasti

Ihan Sipoon kaltaista järjestelmällisyyttä kyselyn tulosten hyödyntämisessä ei vielä ole, mutta hukkaan ne eivät mene – kunhan löytävät perille oikeille henkilöille.

”Olisi hyvä saada nämä tulokset suoraan terveydenhoitajille, joskus ne jäävät rehtorin pöydälle eikä niitä meinaa saada itselleen. Me haluamme päästä nopeasti kiinni näihin tuloksiin ja hyödyntämään niitä”, terveydenhoitajat kertovat.

Elina Suontama

Kouluterveyspäivien materiaali