Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009, uusi numero 338/2011) astui voimaan 1.7.2009. Kuitenkin 9 ja 10 §:ssä velvoitetut määräaikaiset terveystarkastukset tulee olla järjestettyinä viimeistään 1.1.2011.

Asetuksella halutaan varmistaa, että lasten, nuorten ja perheiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia sekä sisällöltään ja laadultaan yhteneväisiä kaikkialla Suomessa. Tavoitteena on ottaa huomioon yksilön ja väestön tarpeet, vahvistaa terveydenedistämistä ja varhaista tukea sekä tehostaa syrjäytymisen ehkäisyä ja terveyserojen kaventamista.

Asiakkaana koko perhe

Asetuksen tuoma suuri sisällöllinen muutos on, että koko perhe nähdään entistä selvemmin neuvolan ja kouluterveydenhuollon asiakkaana.

Terveystarkastukset

Asetuksessa on säädetty määräaikaisten terveystarkastuksien määrät, ajankohdat ja sisällöt lastenneuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä osin äitiysneuvolassa. Osa tarkastuksista on laajoja tarkastuksia, joissa erityisesti paneudutaan koko perheen tilanteeseen sen lisäksi, että tarkastellaan äidin, lapsen tai nuoren terveyttä ja hyvinvointia.

Perheen hyvinvoinnin selvittämisen lähtökohtana on vanhempien kuvaus perheen tilanteesta, heidän tarpeensa, voimavaransa ja huolensa. Erittäin tärkeää on kuulla lapsen ja nuoren oma kokemus. Perheen hyvinvoinnin arvio vaatii pohjatiedoksi elinolojen, kasvuympäristön sekä perheenjäsenten sairauksien ja terveystottumusten kartoittamista.

Tuki

Erityisen tuen tarve pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja järjestämään tuki viiveettä. Tuen tarpeen tilanteet ovat moninaisia. Mikäli lapsessa, oppilaassa, opiskelijassa, perheessä tai ympäristössä on tervettä kasvua ja kehitystä vaarantavia tekijöitä, on tuen tarve todennäköisempää. Yksittäiset riskitekijät tai tilanteet eivät kuitenkaan välttämättä edellytä perheelle järjestettäviä erityisiä tukitoimia, vaan kaikissa tilanteissa tulee ottaa huomioon yksilön ja perheen kokonaistilanne mm. voimavarat, sosiaalinen verkosto ja muu tuki.

Lisä- ja kotikäynneillä selvitellään tilannetta tarkemmin sekä tarjotaan keskusteluapua ja emotionaalista tukea. Lisäkäynnit ja muu tuki suunnitellaan yhteistyössä tukea tarvitsevan ja ikävaiheen mukaisesti hänen perheensä kanssa. Tuen tarve, annettava tuki, tavoitteet ja suunnitelma seurannasta kirjataan yksilölliseen terveys- ja hyvinvointisuunnitelmaan.

Terveysneuvonta

Terveysneuvontaa toteutetaan yksilöllisen tarpeen ja kehitysvaiheen mukaisesti siten, että se tukee tiedon soveltamista käytäntöön ja samalla myös vastuun ottamista omasta terveydestä. Sisältö rakentuu ja suunnitellaan osin yhdessä lapsen, nuoren ja vanhempien kanssa huomioiden yksilön terveydentila, perheen hyvinvointi, voimavarat, elämäntilanne, kulttuuritausta sekä ilmi tulleet odotukset, tarpeet ja huolet. Samalla kuitenkin huomioidaan kuhunkin ikäkauteen kuuluvat kehitykselliset haasteet ja niiden vaikutukset vanhemmuuteen. Terveysneuvonta voidaan toteuttaa yksilöllisesti, ryhmässä tai yhteisöllisesti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Terveystarkastuksista pois jäävät

Kunta on velvollinen järjestämään asetuksessa säädetyt määräaikaiset terveystarkastukset ja lisäksi yksilöllisen tarpeen mukaisia tarkastuksia. Tarkastuksiin osallistuminen on kuitenkin vapaaehtoista. Neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimijoiden tehtävänä on selvittää tarkastuksista poisjäävien tuen tarve.

Miten toimia?

Luontevin tapa lähestyä tarkastuksesta poisjäänyttä nuorta tai perhettä voi olla puhelinsoitto. Poisjäävien tilanne voidaan tarkemmin kartoittaa neuvolan perinteisiin työtapoihin kuuluvalla kotikäynnillä, myös kouluterveydenhuollossa. Asiaa voidaan lähestyä myös varhaiskasvatuksen tai oppilas- ja opiskelijahuollon yhteistyön kautta.

Kuinka moni ja miksi?

Tarkastuksista poisjääneiden määriä tulee seurata ja selvittää poisjäännin syitä myös niitä, jotka liittyvät määräaikaistarkastusten käytännön järjestelyihin. On suositeltavaa noudattaa samaa periaatetta myös suun terveydenhuollossa. Usein muuttavien perheiden tavoittamiseksi voidaan hyödyntää kunnille tulevia muuttoilmoitustietoja.

Yhteinen työ

Työntekijöillä ja vanhemmilla on erilaista, toisiaan täydentävää asiantuntemusta. Neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa toteutettaviin laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan aina molemmat vanhemmat / huoltajat. Yhdessä asioiden miettiminen lapsen, nuoren ja vanhempien kanssa on konkreettista osallisuuden toteutumista.

Terveystarkastusten moniammatillinen toteuttaminen ei edellytä tapaamista samaan aikaan, mutta se vaatii lääkärin ja terveydenhoitajan/kätilön osalta etukäteissuunnittelua ja yhdessä suoritettua arviota koko perheen hyvinvoinnista. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy huoltajien kirjallisella suostumuksella päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä päivähoidossa tai opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämiseksi. 

Lisätietoja

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta
338/2011 (Finlex).

Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009, uusi numero 338/2011) perustelut ja soveltamisohjeet. (2009) Julkaisuja 20. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.