Nuorten ongelmista puhuttaessa unohdetaan usein, että hyvinvointierot ja syrjäytyminen ovat ilmiöitä, jotka usein juontavat juurensa varhaisempiin elämänvaiheisiin. Lapsuuden ja nuoruuden elinolot, kasvuympäristöt ja perhetekijät vaikuttavat monin tavoin yksilön kasvuun ja kehitykseen.

Syntymärekisteri perustettiin Suomeen vuonna 1987. Kohdusta aikuisuuteen -tutkimuksessa seurataan kaikkia juuri sinä vuonna Suomessa syntyneitä noin 60 000 lasta sikiökaudelta vuoden 2008 loppuun saakka.

 Tutkimuksessa selviää, että vuonna 1987 syntyneistä:

• joka viides on 21 vuoden ikään mennessä saanut psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmiinsa
• peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu 16 %:lta tästä ikäluokasta
• 23 % on joutunut jossakin vaiheessa turvautumaan toimeentulotukeen
• 26 %:lla on merkintöjä rikkomuksista tai saaduista tuomioista
• 3 % on ollut huostaan otettuna tai sijoitettuna lapsena

Vuonna 1987 syntyneiden ikäluokka ei ole poikkeuksellinen, vaan luvut kuvaavat yleisemmin, kuinka nuoret aikuiset tänä päivänä Suomessa voivat. Yhä enemmän on niitä, joilla on ongelmia, vaikka suuri osa suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin.

Tutkimus selvittää syrjäytymistä ehkäiseviä tekijöitä

Tutkimuksessa selvitetään lapsuus- ja nuoruusajan erilaisia biologisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä tekijöitä ja tarkastellaan niiden merkitystä nuorten aikuisten hyvinvoinnissa ja syrjäytymisessä. Pyrkimyksenä on löytää lasten ja nuorten elämänkulusta syrjäytymistä ehkäiseviä ja hyvinvointia lisääviä osatekijöitä.

Tutkimuksessa on yhdistetty aiempaa monipuolisemmin saatavilla olevaa suomalaista rekisteritietoa eri sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä, koulutuksesta ja rikollisuudesta.

Aineistossa on myös runsaasti tietoja lasten vanhemmista, joten koossa on kattava otos tämän ikäluokan elämästä. Pitkäaikainen rekisteriseuranta avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tutkia eri tekijöiden ja ylisukupolvisten olosuhteiden yhteyksiä toisiinsa ja myöhempään elämään.

Apua myös lapsille vanhempien ongelmatilanteissa

Tutkimuksesta selviää, miten lapsuuden olosuhteet vaikuttavat monin tavoin myöhempään elämään. Vanhempien kuolema, vakava sairastaminen tai taloudelliset ongelmat liittyvät kiinteästi lasten myöhempään hyvinvointiin ja mielenterveysongelmiin. Lasten tilanne pitäisikin ottaa huomioon aina, jos vanhemmilla on ongelmia.

Aiempien tutkimusten mukaan vanhempien sairastuminen, etenkin mielenterveysongelmat lisäävät lasten ongelmia. Tutkimuksia vanhempien muiden sairauksien ja ongelmien yhteydestä lapsen pahoinvointiin on kuitenkin hyvin vähän ja käytetyt aineistot ovat pieniä. Tiedetään myös, että perheen taloudelliset ongelmat saattavat heikentää lasten ja nuorten hyvinvointia, mutta selkeä näyttö vaikutusten laajuudesta puuttuu. 

Ongelmat kasaantuvat

Nuorten aikuisten jääminen koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolelle on eriarvoistumisen avainkysymyksiä. Nuorille, jotka eivät perusasteen koulutuksen jälkeen suorita vähintään toisen asteen koulutusta, yhteiskuntaan kiinnittyminen on  muita vaikeampaa. Tutkimuksesta selviää, että kouluttamattomuus, mielenterveys- sekä toimeentulo-ongelmat kasautuvat. 

Ikäluokan vain perusasteisesti koulutetuista 40 prosenttia on saanut lääkitystä tai psykiatrista erikoissairaanhoitoa mielenterveysongelmiinsa. Tässä ryhmässä myös toimeentulotukeen turvautuminen ja rikollisuus on yleisempää.

Nuorten hyvinvointia voidaan edistää palveluita kohdentamalla

Tutkimuksen johtaja professori Mika Gissler kertoo: ”Tarkoituksemme on tutkia, miten laaja ja monitahoinen yhteiskunnallinen ongelma sukupolvelta toiselle periytyvät ongelmat ja huono-osaisuus on. Ajatuksena on tunnistaa varhaisen vaikuttamisen kohtia, joilla voidaan edistää nuorten aikuisten hyvinvointia ja mielenterveyttä esimerkiksi palveluita kohdentamalla.”

7.11.2011

Reija Paananen
FT, tutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätietoa

• Paananen & Gissler: Cohort Profile: The 1987 Finnish Birth Cohort, Int. J. Epidemiol. 2011;1–5 doi:10.1093/ije/dyr03
• Paananen & Gissler: Lapsuuden köyhyys heijastuu myöhempään elämään, THL verkkouutinen 14.1.201
• Paananen R, Santalahti P, Wahlbeck K, Gissler M: Life-course risk factors for mental health problems in the 1987 Finnish Birth Cohort Eur J Public Health (2011) 21 (suppl 1): 10-278. doi: 10.1093/eurpub/ckr119
• Solantaus T: Terveydenhuoltolaki auttaa lasta. Lääkärilehti 10.6.201
• Solantaus & Paavonen: Vanhempien mielenterveyshäiriöt ja lasten psykiatriset ongelmat. Duodecim 2009;125:1839-44.