Lasten ja nuorten hyvinvointi on tärkeä perusta tulevaisuuden hyvinvoinnille. Satsaaminen varhaiskasvatukseen, opetukseen, neuvolatyöhön, liikunnan edistämiseen ja nuorisotyöhön olisi nähtävä investointeina. Niiden tuloksellisuutta olisi tarkasteltava kärsivällisyydellä ja arvioitava useiden vuosien ja jopa vuosikymmenien jaksoilla.

Huolenaiheita Oulun seudulla

Suuri osa oululaisista lapsista, nuorista ja lapsiperheistä voi hyvin, kertoo juuri ilmestynyt uuden Oulun hyvinvointikatsaus. Kuitenkin osalla elintavat eivät ole kohdallaan. Koululaiset valvovat myöhään. Yli puolet koululaisista harrastaa liian vähän liikuntaa. Ylipainoa on joka viidennellä koululaisella. Joka kymmenes koululainen kokee masentuneisuutta.

Lasten huostaanotot ja erityisesti teini-ikäisten huostaanotot ovat lisääntyneet. Syynä useimmiten ovat joko nuoren tai hänen vanhempiensa päihde- tai mielenterveysongelmat. Erityisesti yksinhuoltajatalouksilla on toimeentulovaikeuksia.

Kynnyksen avun hakemiseen on oltava matala

Kunnallisten peruspalvelujen tehtävä on tukea vanhempia onnistumaan kasvatustehtävässään ja tuoda asiantuntija-apua, jos huolen aiheet kasvavat.

Eri alojen ammattilaisten on opittava vieläkin parempaan yhteistyöhön niin, että huolen ilmaantuessa lapset ja perheet saavat tukea ajoissa. Kynnyksen avun hakemiseen on oltava matala ja helposti saavutettavissa.

Yhdyskuntasuunnittelua lapsiperheiden näkökulmasta

Yhdyskuntasuunnittelua olisi parannettava. Lapsiperheiden arki sitoutuu usein asuinalueeseen ja siihen sisältyviin lähipalveluihin. Kaikkia lasten ja nuorten tukea ja palveluja tulisi kehittää ja arvioida heidän asuinyhteisöjensä näkökulmista.

Yhdyskuntasuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kunnan sisäiseen rakenteeseen ja tavoiteltava alueellisen eriytymisen ehkäisyä.  Yhdyskuntarakenteen tasapainoisen kehittämisen ohella tähän tarvitaan myös lapsiperheiden tuen ja palvelujen mitoittamista asuinalueiden erityistarpeiden mukaan.

Hyvinvoinnin edistämisen johtaminen Oulun seudulla

Myös kuntien johtamis- ja organisoitumisrakenteilla on merkitystä. Uuden Oulun johtamisrakenteessa lapsiperheiden poikkihallinnollinen hyvinvoinnin johtaminen on vastuutettu sivistys- ja kulttuuripalveluiden apulaiskaupunginjohtajalle.

Oulun seudun kunnat laativat parhaillaan lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa vuoteen 2025 asti. Työ on saanut rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriön kansallisesta kehittämisohjelmasta (Kaste 2008–2011).

Työn pohjaksi Oulun seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa on tutkittu laajasti Tukeva-hankkeessa. Syksyn 2011 aikana määritellään tärkeät toimenpideohjelmat, eli missä asioissa on onnistuttava tulevaisuuden hyvinvoinnin luomiseksi.

Oulussa lapset, nuoret ja heidän vanhempansa on kutsuttu osallistumaan heitä koskevan toiminnan kehittämiseen, järjestämiseen ja arviointiin.

Lapsi- ja nuorisopolitiikan strategiset valinnat ja toimenpideohjelmat onkin pystyttävä kuvaamaan niin selkeästi, että keskimääräisellä kuntalaisella, vanhemmalla, nuorella ja jopa lapsella on mahdollisuus niihin perehtyä.

Hyvinvointitiedon hyödyntäminen johtamisessa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen johtaminen edellyttää toiminnan, talouden ja vaikutusten seuraamista. Nykyiset tiedonhallinnan järjestelmät eivät tätä mahdollista. 

Hyvinvointitiedon hyödyntäminen edellyttää kokemusperäisen ja rekistereistä löytyvän hyvinvointitiedon, paikkatiedon ja tutkimusten reaaliaikaista yhdistämistä. Olennaisinta on kuitenkin kerätyn tiedon hyödyntäminen kunnissa päätöksenteon pohjana.

Tiedon tuottamisesta on päästävä tiedon aktiiviseen käyttöön. Kaste-ohjelmassa kehitetään parhaillaan sähköistä hyvinvointikertomusta, joka olisi saatava kaikkien kuntien käyttöön.

Lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen edellyttää viisaita poliittisia valintoja

Kunnan tehtävänä on luoda edellytyksiä hyvälle arjelle ja toimia turvaverkkona, kun hyvinvoinnin vajeet kohtaavat lasta tai perhettä. Kuitenkin meillä kaikilla on myös oma henkilökohtainen vastuumme omasta elämänhallinnastamme, omista arjen valinnoistamme hyvinvointimme edistämiseksi. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen edellyttää viisaita poliittisia valintoja, monialaista ja moniammatillista yhteistyötä ja ennen kaikkea palveluasennetta.

10.10.2011

Sinikka Salo
Apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki
Pohjois-Suomen Kaste-aluejohtoryhmän puheenjohtaja

Lähteet

Paananen ja Gissler (2011)  Lapsuuden köyhyys heijastuu myöhempään elämään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma vuoteen 2025, Oulun seudun seutuvaltuusto, 2011, asiantuntijana Rimpelä M.

Narkilahti J. ja kumpp., (2011) Uuden Oulun hyvinvointikatsaus 2011  Oulun kaupunki.