Neuvolassa

Romaninaiset menevät äitiysneuvolaan usein vasta sitten kun raskaus on jo edennyt pidemmälle. Siksi neuvolan työntekijöiden tulisi varata aikaa romaniasiakkaalle ja kertoa raskaudesta, koska harvalla romaninaisella on siitä tietoa. Tulevan lapsen hyvinvointia tulisi painottaa jo tuossa vaiheessa.

Romanikulttuurin häveliäisyystapojen vuoksi romaniäidit eivät juuri imetä. He tarvitsevat perusteltua tietoa imetyksen merkityksestä.

Monella romanilapsella on vaikeuksia hienomotoriikassa, kielellisessä kehityksessä ja kokonaisuuksien hahmottamisessa. Näihin kiinnitettävä huomiota 4-vuotistarkastuksessa ja järjestettävä riittävä tuki ajoissa, jotta koulunkäynti sujuisi jo heti alusta lähtien mahdollisimman hyvin.

Romanilapset ovat yleensä hyvin hoidettuja. Heitä ylisuojellaan, koska vanhemmilla on kokemuksia lasten kiusaamisesta ja syrjimisestä. Lastenneuvoloiden työntekijöillä on merkittävä vaikutus kasvatustilanteiden ohjaamisessa romanilasten ja vanhempien kohdalla. Romaniyhteisössä lapset ovat rakastettuja, mutta kasvatuksen ajatellaan sujuvan itsekseen. Kuitenkin pienillä vinkeillä voi helpottaa arkipäivää ja tilanteiden kohtaamista lasten kanssa.

Puheeksi neuvolassa voidaan ottaa esimerkiksi

• lapsen itsetunnon tukemisen merkitys
• kiukuttelevan lapsen kohtaaminen
• aikuisten asioista puhuminen lasten kuullen
• yhdessä leikkimisen merkitys
• lapsen kannustaminen ja syrjintään puuttuminen
• TV:n ja tietokoneen käytön rajoittaminen
• sisarussuhteiden vaikutus lapsen kehitykseen
• liikunnan ja painon huomioiminen
• vuorokausirytmin merkitys
• riittävä uni
• ravitsemus

Muita huomioitavia asioita ovat

• perheen elinolot
• vanhempien mahdollinen työttömyys
• harrastusten puute
• lapsiköyhyys

Päivähoidossa ja esikoulussa

Romanivanhemmat hoitavat lapset useimmiten kotona. Vanhemmat eivät vie lapsia päiväkotiin, mikäli ovat itse päivisin kotona. Kuitenkin romanilasten tarve päivähoitoon varhaiskasvatuksen vuoksi on suuri.

Romanivanhemmat eivät yleensä seuraa sanomalehtiä. Siksi heiltä jää huomioimatta esimerkiksi esiopetukseen haku. Neuvoloiden tulisi opastaa romanivanhempia lapsen esiopetukseen hakeutumisessa.

Romanilapsella saattaa olla vaikeuksia hahmottamisessa, hienomotoriikassa ja kielellisessä kehityksessä. Romanikodissa ei välttämättä huomioida virikkeiden antamista lapsille, vaan ajatellaan, että kyllä se siinä rinnalla kasvaa rakastettuna lapsena. Romanikodissa ei yleensä lueta lapsille, koska vanhemmat eivät tiedosta lukemisen merkitystä lapsen kielelliselle kehitykselle. He tarvitsevat tietoa näistä asioista. Päiväkodissa tai eskarissa olevan romanilapsen kohdalla tulee huomioida nämä alueet kehityksessä, jotta voidaan ajoissa ennen koulunkäynnin aloittamista saada tukitoimet järjestettyä lapselle.

Vanhemmat eivät välttämättä kiinnitä huomiota erilaisiin lähetettyihin tiedotteisiin, siksi heihin kannattaa olla yhteydessä puhelimella ja kenties muistuttaa sovitusta tapaamisesta.

Koulussa

Romanilapsi tarvitsee enemmän opettajan huomiota. Monelle lapselle saattaa olla ensimmäinen kerta, jolloin hän on valtaväestön parissa yksin ilman perheen antamaa tukea. Siksi hän tarvitsee edes yhden luotettavan aikuisen, opettajan, joka huomioi hänet ja on kiinnostunut hänen asioistaan.

Romaninuorelle ei kerrota kotona murrosikään liittyvistä asioista. Siksi kouluterveydenhoitajan on hyvä tiedostaa oma roolinsa nuoren keskustelukumppanina.

Romaninuori tarvitsee erityistä tukea jatko-opintoja suunniteltaessa. Hänelle tulee avata eri ammattien sisältöä, jotta voisi löytyä juuri hänellä olevia vahvuuksia. Myös vanhempiin kannattaa olla yhteydessä sopivan koulutusalan löydyttyä, jotta vanhemmatkin ymmärtäisivät heidän tukensa merkityksen nuoren opiskelulle.

Vanhempien kanssa on hyvä keskustella

• läksyjentekorutiinin synnyttämisestä
• poissaoloista: jokainen tunti vaikuttaa lapsen jäämistä jälkeen siitä rytmistä, missä muut etenevät ja se vaikeuttaa koulunkäyntiä
• päivärytmistä koulu-aikana
• opettajan tapaamisen merkityksestä
• jatko-opinnoista