Sektoritutkimuslaitosten kehittämiseksi tehtiin merkittävä esitys

Tutkimus- ja innovaationeuvoston asettama kolmihenkinen työryhmä julkaisi 20.9. ehdotuksensa valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi. Ehdotuksen olennaiset osat olivat 1) yhdistää nykyisiä laitoksia suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja 2) lisätä ongelmakeskeistä, yhteiskunnallisesti strategista tutkimusta.

Rakenteiden uudistamiseksi työryhmä esittää, että nykyisistä noin paristakymmenestä laitoksesta muodostettaisiin viisi isompaa laitosta. Näiden joukossa olisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Työterveyslaitoksen (TTL) sekä mahdollisesti KELAn tutkimusosaston fuusion tuloksena syntyvä ”Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus”.

On tärkeä huomata, että nämä ovat ehdotuksia, joiden toteutuminen riippuu käytävästä keskustelusta ja sen seurauksena tapahtuvasta poliittisesta päätöksenteosta. Mahdolliset uudet laitokset aloittaisivat ehdotuksen mukaan vuonna 2014.

THL:llä on harvinaisen hyvä kokemus ison fuusion läpiviemisestä – prosessin raskaudesta sekä fuusion eduista ja haitoista. Suuri ei automaattisesti ole kaunista. Eräät fuusiot eli lähellä toistensa tehtäväkenttää olevien laitosten liittäminen yhteen voi olla viisasta. Toisaalta keinotekoiset fuusiot tuovat vain byrokratiaa ja luovat epätarkoituksenmukaisia raja-aitoja.

Työterveyslaitoksella on hyvin spesifinen ja tärkeä tehtävä. Sen ja THL:n fuusio tuskin toisi mitään merkittävää etua – sen sijaan isomman laitoksen byrokratiaa. Nykyisellään yhteistyö ja työnjako THL:n ja Työterveyslaitoksen välillä on hyvä ja selkeä.

Sektoritutkimuslaitostyöryhmän esityksen keskeisenä tavoitteena on lisätä sektorien välistä tutkimusta sekä yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisua ja hallitusohjelmaa palvelevaa tutkimusta. Ainakin THL:lle tämä on mitä suurimmassa määrin jo arkipäivää. Laitos harjoittaa eri hankkeissa erittäin laajaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä – joustavasti ja kulloisenkin aiheen mukaan.

Huomattava osa THL:n tutkimuksesta liittyy yhteiskunnan suuriin sosiaalisiin, terveydellisiin ja hyvinvoinnin kysymyksiin – ja tukee näin laitoksen laajaa vaikuttamistyötä suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin puolustamiseksi ja edistämiseksi. Kansallisen tehtävänsä vuoksi THL:llä on työryhmän tarkoittaman tutkimuksen lisäksi paljon spesifisempää tutkimusta, joka on välttämätöntä laitoksen erilaisia asiantuntija- ja viranomaistehtäviä varten esimerkiksi tautien torjunnassa, palvelujärjestelmän kehittämisessä tai sosiaali- ja terveysalan tilastotyössä.

Työryhmän esitys yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisuihin tähtäävän tutkimuksen rahoituksen vahvistamiseksi on kannatettava. Tällaisessa tutkimuksessa kansalaisten hyvinvoinnin ja kestävän sosiaalisen kehityksen turvaamisessa THL:ssä on vahva osaaminen ja paljon on tekeillä. Sen sijaan esitys siitä, että huomattava osa tästä rahoituksesta kerättäisiin ottamalla varat laitosten budjeteista, on kuin hölmöläisten peiton katkaisu ja lisääminen toiseen päähän. Sillä murennettaisiin laitosten pysyvää osaamispohjaa, joka on kansallisen informaatio-ohjauksen ja tällaisen tutkimuksen perustan kannalta tärkeää, ja siirryttäisiin paljon kritisoituun irrallisten hankkeiden ja erillistutkimusten tielle.

Lisätietoja:

Pekka Puska
pääjohtaja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL
puh. 029 524 6001
etunimi.sukunimi@thl.fi

Valtion tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus: esitys kokonaisuudistukseksi. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2012.