Kesällä useita epidemioita – seuranta paljastaa muutokset tartuntatautien esiintymisessä

Kesän aikana THL on osallistunut useiden epidemioiden selvittämiseen yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Parhaillaan selvitetään Vaasan kaupunginsairaalan listeria-epidemiaa ja Siilinjärven vesiepidemiaa. 

Kansainvälistä huomiota herättää heroiinin käyttäjillä Euroopan maissa todetut pernaruttotapaukset, joiden toteamiseen Suomessakin tulee olla varauduttu. Lontoon olympialaisten aikana tartuntatautien seurantaa on tehostettu ja myös muualla Isossa-Britanniassa ja maailmalla olevat tartuntatautiuhkat arvioidaan kisojen turvallisuuden takaamiseksi.

THL:n Tartuntatautilääkäri kommentoi Suomessa meneillä olevia epidemioita ja tärkeimpiä kansainvälisiä uutisia verkossa. Tartuntatautilääkärin ajankohtaiset uutiset.

Seurantaraportti antaa kokonaiskuvan ja nostaa esiin trendit

Vuosittain julkaistava Tartuntataudit Suomessa -raportti kuvaa vuoden tärkeimmät ilmiöt, epidemiat ja tautien yleisyyden. Tietoja verrataan aikaisempiin vuosiin, jolloin saadaan näkyviin myös pitkän aikavälin muutokset tartuntatautien esiintymisessä.

Vuoden 2011 kesällä Suomessa tehtiin ennätys borrelioositartunnoissa. Talvella suomalaiset sairastivat tavanomaista enemmän mykoplasmabakteerin aiheuttamia hengitystieinfektioita sekä influenssa B -virusinfektioita.

Tuttuja ja harvinaisempia epidemioita

Talven 2010–2011 influenssaepidemian aiheutti joulu-maaliskuussa jo edellisestä talvesta tuttu influenssa A(H1N1)pdm09 -virus eli sikainfluenssavirus. Varmistettuja tapauksia oli kuitenkin edellisvuotta vähemmän, mikä johtuu todennäköisesti siitä, että puolet väestöstä oli saanut pandemiarokotteen syksyllä 2009 tai oli sairastunut infektion. Influenssa B -tapauksia todettiin sen sijaan ennätysmäärä.

Hinkuyskätapausten määrä lisääntyi edellisistä vuosista. Tapaukset painottuivat 10–24-vuotiaisiin ja alle 1-vuotiaisiin. Imeväisikäisten hinkuyskätapaukset viittaavat puutteelliseen laumasuojaan. Nuorten rokottamisen ikäsuositus on muuttunut 11–13-vuotiaista 14–15-vuotiaisiin. Siirtymävaiheen aikana 2009–2011 tehosterokotuksia on annettu hyvin vähän. Käytännössä monessa kunnassa on päätetty antaa tämä rokote vasta 9. luokan keväällä. Tämän takia osalla nuorista on huonompi suoja ja hinkuyskä leviää heidän joukossaan. Nuorten rokotuksia suositetaankin toteutettavaksi jo 8. luokalta alkaen.  Loppuvuodesta 2010 alkanut mykoplasmaepidemia jatkui läpi koko vuoden.

Sukupuolitauteja ja matkatuliaisia

Klamydiatapauksia oli vuonna 2011 enemmän kuin edellisvuonna ja tippuritapauksia todettiin enemmän kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla.  Valtaosa hiv-tartunnoista saatiin seksiteitse ja niistä yli puolet todettiin ulkomaalaisilla.

Suurin osa malariatapauksista oli saatu Afrikasta. Denguetapaukset ovat lisääntyneet viime vuosina. Tuhkarokkoa todettiin huomattavasti aiempia vuosia enemmän. Suurin osa tapauksista on tuotu Suomeen muualta Euroopasta.

Rokotusten hyödyt näkyvät pikkulasten tautitaakan pienenemisenä

Alle 5-vuotiaiden rotavirustapaukset puolittuivat edellisestä vuodesta. Raportoitujen tapausten pienemmän määrän selittää rotavirusrokotteen erinomainen teho ja hyvä rokotuskattavuus sekä mahdollisesti näytteiden oton väheneminen. Alustavien analyysien perusteella pneumokokkikonjugaattirokotteen otto mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan on selvästi vähentänyt pienten lasten vaikeita pneumokokki-infektioita. Alle 5-vuotiaiden lasten tuberkuloosi ei ole lisääntynyt vuoden 2006 jälkeen, jolloin siirryttiin antamaan BCG-rokote vain riskiryhmille. Maahanmuuttajataustaiset lapset kuuluvat riskiryhmään, sillä kolmasosa tuberkuloositapauksista todetaan maahanmuuttajilla.

Tartuntatautiraportti suomeksi

Ruotsinkielinen versio julkaistaan alkusyksystä sähköisessä julkaisuarkistossa

Lisätietoja:

Petri Ruutu
osastojohtaja
THL
puh. 029 524 8670
etunimi.sukunimi@thl.fi