© THL 2010 - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | PL 30, 00271 Helsinki | puhelin 020 610 6000 | Palaute | Tietoa sivustosta
Etusivu > Ajankohtaista > Uutiset >
12.7.2010
Suomessa on nautittu viime päivinä helteestä, jonka ennustetaan yhä jatkuvan. Lämpötilan noustessa yli 24°C alkavat kuitenkin korkeista lämpötiloista aiheutuvat terveyshaitat ja kuolleisuus nopeasti kasvaa.
Suomessa ei helteestä aiheutuvaa terveysriskiä oteta aina kyllin vakavasti, vaikka suuri osa helteen aiheuttamista kuolemista olisi vältettävissä. Ilmastonmuutoksen muuttaessa Suomenkin ilmastoa, ja lisätessä säiden ääri-ilmiöitä, meidän on aika sopeutua uuteen tilanteeseen.
Ihmisen elimistö sopeutuu korkeisiin lämpötiloihin laajentamalla verisuonia ja lisäämällä hikoilua, joka johtaa nestehukkaan, jos riittävästä juomisesta ei huolehdita. Kun elimistö ei enää kykene sopeutumaan helteeseen, ilmaantuvat lämpöuupumisen moninaiset oireet: kuiva suu ja heikko olo, pahoinvointi ja päänsärky, kova hikoilu, lihaskivut ja -kouristukset.
Tilan pahentuessa lämpöhalvaukseksi hikoilu loppuu ja iho muuttuu kuivaksi ja punoittavaksi, hengitys vaikeutuu ja henkilö muuttuu sekavaksi – tällainen tila on aina henkeä uhkaava ja vaatii välitöntä hoitoa.
Lapsilla ja ikääntyneillä sopeutumismekanismit eivät ole yhtä tehokkaita kuin työikäisellä väestöllä, joten he kuuluvat riskiryhmiin. Myös monet krooniset sairaudet altistavat helteen aiheuttamille vakaville terveyshaitoille, esimerkkinä sydän- ja verisuonisairaudet, hengityselinsairaudet kuten keuhkoahtaumatauti sekä munuaissairaudet ja diabetes. Osa lääkkeistä kuten virtsan eritystä lisäävät ja hikoilua vähentävät lääkkeet lisäävät myös helteestä aiheutuvaa terveysriskiä.
Helteen aiheuttamaa terveysriskiä voi torjua yksinkertaisin keinoin:
Ensiarvoisen tärkeää on, että suomalaiset huolehtisivat varsinkin ikääntyneistä läheisistään helteen aikana, ja tunnistaisivat helleuupumisen oireet. Uupumisen oireet yleensä hellittävät, kun juo lisää nestettä, viilentää kehoa ja lepää. Jos oireet ovat voimakkaita tai pitkittyvät, on syytä ottaa yhteys lääkäriin.
Timo Lanki
erikoistutkija
puh. 020 610 6326
Juha Pekkanen
tutkimusprofessori
puh. 020 610 6368
Markku Kuusi
ylilääkäri
puh. 020 610 8935
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
Lyhytosoite: http://www.thl.fi/doc/fi/22738
Päivitetty 12.7.2010