Vauvamyönteisyyden kriteerit

Vauvamyönteisessä synnytyssairaalassa toteutuvat Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Unicefin asettamat kansainväliset kriteerit. Myös Suomessa vauvamyönteisyyssertifikaatti ja sen saaminen edellyttävät, että nämä kriteerit toteutuvat.

Kriteerit pohjautuvat Vauvamyönteisyysohjelmaan

Vauvamyönteisyyden kriteerit ovat samat kuin WHO:n ja Unicefin Vauvamyönteisyysohjelmassa kiteytetyt 10 askelta onnistuneeseen imetykseen (Ten Steps to Successful Breastfeeding). Kun kaikki askeleet toteutuvat, perheet saavat mahdollisimman hyvää ohjausta ja tukea imetyksen onnistumiseksi.  Kriteerien pohjalta näyttöön perustuvia imetysohjauskäytäntöjä voidaan kehittää, tilastoida ja arvioida.

Vauvamyönteisyyden kriteerit (10 askelta onnistuneeseen imetykseen) ovat:

  1. Imetyksen edistämisestä työyhteisössä on valmistettu kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka koko henkilökunta tuntee.
  2. Henkilökunnalle järjestetään toimintasuunnitelman edellyttämää koulutusta.
  3. Kaikki raskaana olevat saavat tietoa imetyksen eduista sekä siitä, miten imetys onnistuu.
  4. Äitejä autetaan varhaisimetykseen 30–60 minuutin kuluttua synnytyksestä lapsen imemisvalmiuden mukaan.
  5. Kaikki äidit saavat ohjausta imetyksessä ja maidonerityksen ylläpitämisessä. Tämä koskee myös äitejä, jotka joutuvat olemaan erossa vauvastaan.
  6. Vastasyntyneelle annetaan ainoastaan rintamaitoa, elleivät lääketieteelliset syyt muuta edellytä.
  7. Äidit ja lapset saavat olla ympärivuorokautisessa vierihoidossa.
  8. Äitejä kannustetaan lapsentahtiseen (lapsen viestien mukaiseen) imetykseen.
  9. Imetetyille lapsille ei anneta huvitutteja, eikä heitä syötetä tuttipullosta.
  10. Imetystukiryhmien perustamista tuetaan, ja odottavia ja imettäviä äitejä ohjataan niihin.

1. Imetyksen edistämisestä työyhteisössä on valmistettu kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka koko henkilökunta tuntee

  • Sairaalalla on kirjallinen imetykseen ja vastasyntyneen ravitsemukseen liittyvä toimintasuunnitelma (vauvamyönteisyysohjelma), joka suojelee imetystä noudattamalla 10 askelta onnistuneeseen imetykseen sekä kansainvälistä äidinmaidonkorvikkeiden markkinointikoodia.
  • Ohjelma on kaikkien raskaana olevien ja vastasyntyneiden kanssa työskentelevien vapaasti nähtävissä. Kooste toimintasuunnitelmasta on näkyvillä tiloissa, joissa hoidetaan raskaana olevia, synnyttäneitä, vastasyntyneitä ja/tai imeväisikäisiä lapsia.
    Takaisin alkuun

2. Henkilökunnalle järjestetään toimintasuunnitelman edellyttämää koulutusta

  • Vauvamyönteisessä synnytyssairaalassa koulutusta järjestetään vähintään 80 %:lle kliinisessä työssä olevasta henkilökunnasta, jotka ovat kontaktissa raskaana olevien, synnyttäneiden ja/tai vastasyntyneiden kanssa, ja jotka ovat olleet töissä vähintään kuusi kuukautta. Koulutusta järjestetään myös ei-kliinistä työtä tekeville työtehtävien mukaan, jotta he pystyvät tukemaan äitejä vastasyntyneen ruokinnassa. Koulutus kattaa kaikki 10 askelta, äidinmaidonkorvikkeiden markkinointikoodin ja myöhemmät WHA:n päätökset.
  • Imetyskoulutuksen kesto on ollut vähintään 20 tuntia, joista vähintään kolme tuntia on ohjattua kliinistä harjoittelua.
  • Henkilökunta on saanut koulutusta myös ei-imettävien äitien ohjaukseen sekä äidinmaidonkorvikkeiden oikeaan käyttöön.
    Takaisin alkuun

3. Kaikki odottavat äidit saavat tietoa imetyksen eduista sekä siitä, miten imetys onnistuu

  • Sairaalalla on kirjallinen ohjeistus raskaana olevien imetysohjaukseen. Raskaana oleville jaettavassa yleisessä esittelymateriaalissa tai muussa ohjauksessa (esim. Internetissä olevat tai paikan päällä pidettävät tutustumiskierrokset) kerrotaan sairaalan vauvamyönteisistä hoitokäytännöistä. Keskeiset hoitokäytännöt esitellään raskaana oleville.
  • Imetyksen kannalta riskiryhmään kuuluville raskaan oleville (esim. diabetes, GDM, uhkaava ennenaikaisuus, monikkoraskaudet, äidin tai sikiön sairaus) tehdään imetysohjaussuunnitelma, joka kirjataan potilasasiakirjoihin.
  • Synnytyssairaala kehittää yhdessä alueen äitiysneuvoloiden kanssa raskaana olevien imetysohjausta.
    Takaisin alkuun

Imetysohjeistuksen kriteerit:

  • Raskaana oleville jaettavasta materiaalista ja annetusta ohjauksesta on nähtävissä, että sairaalassa toteutetaan vauvamyönteisyysohjelman mukaisia hoitokäytäntöjä.
  • Edellä mainituissa kerrotaan imetyssuosituksista, varhaisesta ihokontaktista, imetyksen käynnistymisestä ja ylläpitämisestä, vierihoidosta, lapsentahtisuudesta, riittävän maidonsaannin merkeistä sekä tutin ja tuttipullojen käytön välttämisestä.
  • Äitiyspoliklinikkakäynnillä olevista raskaana olevista, joilla on rutiiniultraäänitutkimusten lisäksi enemmän kuin kaksi käyntiä, 70 %:lta on kartoitettu imetyksen kannalta keskeiset taustatiedot. Tiedot on kirjattu potilasasiakirjoihin. 
  • Raskauden aikana osastohoidossa olevista naisista, jotka ovat olleet osastolla yli 48 tuntia, 70 %:lle on tehty imetysohjaussuunnitelma. Suunnitelma kattaa imetyksen kannalta keskeiset taustatiedot, äidille annetun ohjauksen sekä äidin toiveista imetyksen suhteen. Suunnitelma on kirjattu potilasasiakirjoihin.
    Takaisin alkuun

4. Äitejä autetaan varhaisimetykseen 30–60 minuutin kuluttua synnytyksestä lapsen imemisvalmiuden mukaan

  • Askeleen pitää toteutua vähintään 75 % synnytyksistä. Auditoijat havainnoivat askeleen 4 toteutumista äitien haastattelun lisäksi alatiesynnytysten yhteydessä.
  • Vauvamyönteisessä sairaalassa alateitse tai sektiolla ilman yleisanestesiaa synnyttäneistä satunnaisesti valituista äideistä vähintään 80 % saa vauvansa ihokontaktiin heti tai viiden minuutin sisällä syntymästä. Ihokontakti jatkuu vähintään tunnin ajan, jos sen viivästymiseen ei ole lääketieteellisesti perusteltua syytä. On suositeltavaa, että ihokontakti jatkuu pidempään kuin tunnin, koska imetyksen käynnistyminen voi kestää joskus kauemmin.
  • Äitejä rohkaistaan seuraamaan vauvan imemisvalmiutta ja heille tarjotaan tarvittaessa apua.
  • Jos jotkut satunnaisesti valituista äideistä ovat synnyttäneet yleisanestesiassa tehdyllä sektiolla, on näistä äideistä vähintään 50 % saanut vauvansa ihokontaktiin heti, kun äiti on ollut vastaanottavainen ja hereillä. Edellä mainitut kohdat ihokontaktiin liittyen täyttyvät.
  • Vähintään 80 %:lla satunnaisesti valituilla äideillä, joiden lapset ovat erityistarkkailussa, on ollut mahdollisuus pitää vauvaa ihokontaktissa. Jos tämä ei ole ollut mahdollista, on siihen ollut lääketieteellisesti hyväksyttävä syy.
    Takaisin alkuun

5. Kaikki äidit saavat ohjausta imetyksessä ja maidonerityksen ylläpitämisessä. Tämä koskee myös äitejä, jotka joutuvat olemaan erossa vauvastaan

  • Äidit saavat apua imetyksessä, kun he imettävät ensimmäisen kerran lapsivuodeosastolla tai kuuden tunnin kuluessa synnytyksestä. Äidit, jotka eivät ole aiemmin imettäneet tai joilla on aiemmin ollut ongelmia imetyksen suhteen, saavat erityistukea raskausaikana ja synnytyksen jälkeen
  • Myös ei-imettävät äidit saavat ohjausta. Havainnoitaessa hoitohenkilökunnan antamaa ohjausta äidinmaidonkorvikkeen valmistamisesta ja syöttämisestä, vähintään 75 % kerroista ohjaus on asianmukaista ja riittävää. Äiti osaa ohjauksen jälkeen itse valmistaa korvikkeen asianmukaisesti.

Satunnaisesti valitusta henkilökunnasta vähintään 80 %

  • ohjaa äitejä auttamaan vauvan rinnalle oikeassa asennossa ja neuvoo, miten oikea imemisote ja tehokas imeminen tunnistetaan, sekä osaa näyttää käytännössä edellä mainitut.
  • ohjaa äideille käsinlypsyn ja pystyy näyttämään käytännössä antamansa ohjauksen. 
  • osaa kertoa, miten ei-imettäviä äitejä ohjataan turvalliseen äidinmaidonkorvikkeen valmistamiseen ja käyttöön.

Jos näiden asioiden ohjaaminen ei kuulu haastateltavan työnkuvaan, hän pystyy kertomaan, kenen luokse ohjaa äidin saamaan ohjausta.

Satunnaisesti valituista äideistä vähintään 80 % (alateitse ja sektiolla synnyttäneistä)

  • kertoo, että heille on tarjottu apua imetyksessä ensimmäisen kuuden tunnin sisällä synnytyksestä.
  • kertoo, että henkilökunta on tarjonnut apua vauvan rinnalle auttamisessa.
  • osaa näyttää, kuinka vauva autetaan rinnalle hyvään asentoon 
  • osaa tunnistaa oikean imemisotteen ja tehokkaan imemisen.
  • kertoo, että heille on ohjattu käsinlypsy tai annettu kirjallinen ohje.
  • niistä, jotka ovat päättäneet valita korvikeruokinnan imetyksen sijaan, kertoo, että heille on ohjattu turvallinen korvikeruokinta.

Satunnaisesti valituista äideistä, joiden lapset ovat lastenosastolla ja jotka imettävät tai aikovat imettää, vähintään
80 %

  • kertoo, että heille on ohjattu maidonerityksen käynnistäminen ja ylläpitäminen kuuden tunnin sisällä vauvan syntymästä. He myös osaavat näyttää käytännössä kuinka lypsäminen on heille ohjattu.
  • kertoo, että heitä on ohjattu lypsämään kuusi kertaa tai enemmän vuorokaudessa maitomäärän ylläpitämiseksi.
    Takaisin alkuun

6. Vastasyntyneelle annetaan ainoastaan rintamaitoa, elleivät lääketieteelliset syyt muuta edellytä

  • Sairaalan tilastoinnin tulee osoittaa, että vähintään 75 % viimeisen vuoden aikana syntyneistä täysiaikaisista vastasyntyneistä on ollut täysimetettyjä ja/tai lypsetyllä äidinmaidolla ruokittuja syntymästä kotiutukseen. Jos näin ei ole, on siihen ollut dokumentoitu lääketieteellinen syy tai se on ollut äidin tietoinen päätös.
  • Sairaalan vauvamyönteisyysohjelma imetykseen ja vastasyntyneen ruokintaan liittyen on linjassa WHO:n ja Unicefin Vauvamyönteisyysohjelman (BFHI), sekä tämänhetkisten näyttöön perustuvien ohjeiden kanssa.
  • Äidit eivät saa ohjeistusta, jossa suositellaan äidinmaidonkorvikkeiden käyttöä, aikataulutettuja syöttöjä tai muuta sopimatonta ohjeistusta.
  • Sairaalalla on tarjota tila, jossa äidinmaidonkorvikkeen valmistaminen ja käyttö voidaan ohjata niin, että samassa tilassa ei ole imettäviä äitejä.
  • Havainnoitaessa lapsivuodeosastoja on nähtävissä, että vähintään 80 % vauvoista saa ainoastaan rintamaitoa. Jos he saavat jotain muuta ravintoa, on siihen olemassa hyväksyttävä lääketieteellinen syy.

Vähintään 80 % satunnaisesti valituista äideistä

  • kertoo, että heidän vauvansa on saanut ainoastaan äidin omaa maitoa (rinnasta tai lypsettynä). Lisämaidon antoon on ollut lääketieteellinen syy, jonka henkilökunta on äidille perustellut.
  • jotka, ovat päättäneet, etteivät imetä kertovat, että henkilökunta on keskustellut heidän kanssaan muista ruokintavaihtoehdoista ja auttanut heitä valitsemaan juuri heille parhaiten sopivan vaihtoehdon.
  • joiden lapset ovat lastenosastolla ja jotka ovat päättäneet, etteivät imetä, ovat keskustelleet henkilökunnan kanssa eri ruokintamenetelmien hyödyistä ja haitoista.
    Takaisin alkuun

7. Äidit ja lapset saavat olla ympärivuorokautisessa vierihoidossa

  • Havainnoitaessa lapsivuodeosastoja sekä äitejä ja henkilökuntaa haastattelemalla todetaan, että vähintään 80 % äideistä ja vauvoista saavat olla yhdessä tai jos näin ei ole, on siihen olemassa perusteltu syy.
  • Vähintään 80 % satunnaisesti valituista äideistä kertoo, että vauvat ovat olleet heidän kanssaan ympärivuorokautisesti samassa huoneessa, ellei erottamiseen ole ollut hyväksyttävää syytä.
    Takaisin alkuun

8. Äitejä kannustetaan lapsentahtiseen (lapsen viestien mukaiseen) imetykseen

Vauvamyönteisessä yksikössä satunnaisesti valituista imettävistä äideistä vähintään 80 %

  • kertoo, että heitä on ohjattu tunnistamaan vauvan varhaiset nälkäviestit. Äidit osaavat kuvata vähintään kaksi nälkäviestiä.
  • kertoo, että heitä on ohjattu imettämään niin usein ja pitkään kuin vauva haluaa.
    Takaisin alkuun

9.  Imetetyille lapsille ei anneta huvitutteja, eikä heitä syötetä tuttipullosta

  • Lapsivuodeosastolla on nähtävissä, että imetetyillä vauvoilla ei ole käytössä tuttipulloa tai huvituttia tai jos näin on, äiti/vanhemmat ovat saaneet tietoa sen vaikutuksesta imetykseen.
  • Satunnaisesti valituista äideistä 80 % kertoo, ettei vauvaa ole heidän tietonsa mukaan syötetty tuttipullolla.
  • Satunnaisesti valituista äideistä 80 % kertoo, ettei vauvalla heidän tietonsa mukaan ole ollut tuttia käytössä.
    Takaisin alkuun

10.  Imetystukiryhmien perustamista tuetaan ja odottavia ja imettäviä äitejä ohjataan niihin

Vauvamyönteisessä sairaalassa

  • äideille annetaan sairaalassa tietoa siitä, mistä he voivat saada apua vauvansa ruokintaan liittyen kotiutumisen jälkeen.
  • toimii imetyspoliklinikka tai sairaala tukee tai järjestää imetyksen vertaistukitoimintaa.
  • henkilökunta rohkaisee äitejä ja vauvoja hakeutumaan pikaisesti (mieluiten 2–4 vrk synnytyksestä ja uudelleen kahden viikon kuluttua) vastaanotolle, jossa imetysohjaaja (esim. terveydenhoitaja, jolla on imetysohjaajakoulutus) pystyy arvioimaan syöttöä ja antamaan tarvittavaa tukea.
  • Synnytyssairaala kehittää imetysohjausta yhteistyössä alueen äitiys- ja lastenneuvoloiden kanssa.
  • Äideille jaettavasta kirjallisesta materiaalista selviää, mistä äiti voi hakea apua imetykseen kotiutumisen jälkeen. 
  • Satunnaisesti valituista äideistä 80 % kertoo, että he ovat saaneet tietoa siitä, mistä hakea apua imetykseen kotiutumisen jälkeen ja osaavat nimetä ainakin yhden mahdollisuuden (esim. neuvola tai vertaistuki).
    Takaisin alkuun