Itsearviointityökalu vauvamyönteisyyden arviointiin

Synnytyssairaala voi konkreettisesti arvioida omaa tasoaan vauvamyönteisyyden toteutumisessa itsearviointityökalun (Self-Appraisal tool) avulla. Itsearviointityökalua käytetään yhdessä vauvamyönteisyyden kriteerien kanssa. Sairaala voi myös halutessaan testata epävirallisesti henkilökunnan ja yksikössä hoidettavien äitien tietotasoa. Kysymysten muotoilussa voi käyttää hyväksi vauvamyönteisyyden kriteereitä.
Vauvamyönteisyyden kriteerit

Työkalun tarkoitus

Työkalun kysymysten avulla selvitetään, miten 10 askelta onnistuneeseen imetykseen toteutuvat. Työkalu auttaa kysymysten avulla tarkistamaan:

• mitkä kohdat jo täyttyvät (kyllä-vastaukset)
• miltä osin toimintaa pitää vielä kehittää tai muuttaa (ei -vastaukset).

Tulosten tulkinta

Optimaalisessa tilanteessa sairaala voi vastata useimpiin itsearviointityökalun kysymyksiin ”kyllä”. Lukuisat ”ei” vastaukset kertovat siitä, että toiminta ei ole vielä saavuttanut riittävää tasoa ulkoista auditointia ajatellen.

10 askelta onnistuneeseen imetykseen

1. Imetyksen edistämisestä työyhteisössä on valmistettu kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka koko henkilökunta tuntee.
2. Henkilökunnalle järjestetään toimintasuunnitelman edellyttämää koulutusta.
3. Kaikki raskaana olevat saavat tietoa imetyksen eduista sekä siitä, miten imetys onnistuu.
4. Äitejä autetaan varhaisimetykseen 30–60 minuutin kuluttua synnytyksestä lapsen imemisvalmiuden mukaan.
5. Kaikki äidit saavat ohjausta imetyksessä ja maidonerityksen ylläpitämisessä. Tämä koskee myös äitejä, jotka joutuvat olemaan erossa vauvastaan.
6. Vastasyntyneelle annetaan ainoastaan rintamaitoa, elleivät lääketieteelliset syyt muuta edellytä.
7. Äidit ja lapset saavat olla ympärivuorokautisessa vierihoidossa.
8. Äitejä kannustetaan lapsentahtiseen (lapsen viestien mukaiseen) imetykseen.
9. Imetetyille lapsille ei anneta huvitutteja, eikä heitä syötetä tuttipullosta.
   
10. Imetystukiryhmien perustamista tuetaan, ja odottavia ja imettäviä äitejä ohjataan niihin.

Itsearviointityökalun kysymykset

1. Imetyksen edistämisestä on työyhteisössä valmistettu kirjallinen toimintasuunnitelma (vauvamyönteisyysohjelma), jonka koko henkilökunta tuntee.

a. Onko toimintayksiköllä kirjallinen imetysohjauksen ja vastasyntyneen ruokinnan toimintasuunnitelma, joka noudattaa WHO:n/Unicefin 10 Askelta?
b. Suojeleeko toimintasuunnitelma imetystä kieltämällä äidinmaidonkorvikkeiden, tuttipullojen ja tuttien markkinoinnin toimintayksikössä?
c. Estääkö toimintasuunnitelma edellä mainittuja tuotteita sisältävien ilmaisten mainospakkausten tai lehtisten jakamisen raskaana oleville tai synnyttäneille?
d. Onko toimintasuunnitelma kaikkien raskaana olevien ja synnyttäneiden äitien sekä vauvojen hoitoon osallistuvien saatavilla?
e. Onko kooste toimintasuunnitelmasta (10 Askelta, WHO-koodi) esillä kaikissa eri yksiköissä, joissa hoidetaan raskaana olevia ja synnyttäneitä sekä vauvoja?
f. Onko kooste niillä kielillä, joita henkilökunta ja asiakkaat parhaiten ymmärtävät?
g. Onko toimintayksikössä käytössä toimintasuunnitelman arviointimenetelmää (esim. vauvamyönteisyystilastointi)?
h. Ovatko kaikki imetysohjauksen ja vastasyntyneen ruokinnan ohjeistukset näyttöön perustuvia?
Takaisin alkuun

2. Henkilökunnalle järjestetään toimintasuunnitelman edellyttämää koulutusta.

a. Onko kaikille raskaana olevien ja synnyttäneiden äitien ja vauvojen kanssa työskenteleville esitelty toimintayksikön imetysohjauksen ja vastasyntyneen ruokinnan toimintasuunnitelma heidän aloittaessaan työt yksikössä?
b. Ovatko kaikki raskaana olevien ja synnyttäneiden äitien ja vauvojen kanssa työskentelevät tietoisia imetyksen tärkeydestä ja onko heidät perehdytetty toimintayksikön vauvamyönteisyysohjelmaan?
c. Saavatko uudet työntekijät imetyskoulutusta 6 kuukauden sisällä töiden aloittamisesta, jos he eivät ole saaneet riittävää koulutusta aikaisemmin (WHO:n 20 tunnin koulutus)?
d. Kattaako koulutus kaikki 10 Askelta sekä WHO-koodin?
e. Onko koulutuksen kesto vähintään 20 tuntia, joista 3 tuntia ohjattua kliinistä harjoittelua?
f.  Kattaako koulutus myös ei-imettävien äitien ohjauksen?
g. Saako myös avustava henkilökunta heidän työnkuvaansa vastaavan perehdytyksen imetyksen suojelemiseen, edistämiseen ja tukemiseen (esim. laitosapulaiset, osastosihteerit ym.)?
h. Onko toimintayksikkö tarjonnut syventävää imetyskoulutusta joillekin työntekijöille (esim. imetyskouluttajakoulutus tai IBCLC-koulutus)?
Takaisin alkuun

3. Kaikki raskaana olevat saavat tietoa imetyksen eduista sekä siitä, miten imetys onnistuu.

a. Onko sairaalalla poliklinikkaa tai osastoa raskaana oleville? (Jos ei ole, voi askeleen 3 sivuuttaa)
b. Saavatko raskaudenaikaisessa hoidossa olevat naiset tietoa imetyksen tärkeydestä ja imetyksen toteutumisesta?
c. Kirjataanko annettu ohjaus potilasasiakirjoihin?
d. Kattaako raskaana oleville annettu ohjaus (sekä suullinen että kirjallinen) imetysohjauksen kannalta keskeiset aihepiirit?
e. Raskaana oleville ei anneta suullista tai kirjallista ryhmäohjausta korvikeruokinnasta.
f. Pystyvätkö raskaudenaikaisessa hoidossa olevat naiset nimeämään haittoja, joita korvikeruokinnalla on ensimmäisen 6 kuukauden aikana?
g. Pystyvätkö raskaudenaikaisessa hoidossa olevat naiset kertomaan varhaisen ihokontaktin ja vierihoidon eduista?
h. Ovatko äidin raskaudenaikaiset potilastiedot käytettävissä synnytyksen yhteydessä?
Takaisin alkuun

4. Äitejä autetaan varhaisimetykseen 30–60 minuutin kuluessa synnytyksestä lapsen imemisvalmiuden mukaan.

a. Pääsevätkö alateitse tai sektiolla ilman yleisanestesiaa syntyneet lapset äidin ihokontaktiin heti syntymän jälkeen ja äitejä kannustetaan jatkamaan ihokontaktia vähintään tunnin ikään tai pidempään?
b. Pääsevätkö vauvat, jotka ovat syntyneet yleisanestesiassa tehdyllä sektiolla ihokontaktiin heti, kun äiti ollut siihen valmis ja onko äitejä kannustettu jatkamaan ihokontaktia vähintään tunnin ikään tai pidempään?
c. Ohjataanko äitejä ihokontaktin aikana tunnistamaan vauvan viestit imemishalukkuudesta ja tarjotaanko heille apua?
d. Kannustetaanko erityistarkkailussa olevien lasten äitejä ottamaan vauva ihokontaktiin heti, jos sille ei ole lääketieteellistä estettä?
Takaisin alkuun

5. Kaikki äidit saavat ohjausta imetyksessä ja maidonerityksen ylläpitämisessä. Tämä koskee myös äitejä, jotka joutuvat olemaan erossa vauvastaan.

a. Tarjotaanko äideille imetysohjausta kuuden tunnin sisällä synnytyksestä?
b. Pystyykö henkilökunta kuvailemaan ohjauksen keskeisen sisällön sekä imettävän äidin että ei-imettävän äidin kohdalla?
c. Onko toimintayksikössä mahdollista saada imetysohjausta ympäri vuorokauden?
d. Ohjaako henkilökunta vauvan ravitsemukseen liittyvissä kysymyksissä myös siinä tilanteessa, että vauva tarvitsee erityishoitoa ja äiti ei imetä?
e. Osaavatko imettävät äidit auttaa vauvan oikein rinnalle?
f. Näytetäänkö imettäville äideille käsinlypsy tai saavatko he sen toteuttamiseen suullisen tai kirjallisen ohjeistuksen?
g. Tarjotaanko ensimmäistä kertaa imettäville tai niille, joilla on aiemmin ollut ongelmia imetyksessä, erityistä tukea ja ohjausta sekä raskausaikana että synnytyksen jälkeen?
h. Annetaanko korvikeruokkiville äideille yksilöllistä ohjausta turvalliseen korvikkeen valmistamiseen ja käyttöön ja tarkistetaanko, että äidit osaavat tämän itsenäisesti toteuttaa?
i. Ohjataanko äitejä, jotka haluavat imettää ja joiden lapset ovat lastenosastolla, käynnistämään ja ylläpitämään maidoneritys lypsämällä kuuden tunnin sisällä synnytyksestä?
Takaisin alkuun

6. Vastasyntyneelle annetaan ainoastaan rintamaitoa, elleivät lääketieteelliset syyt muuta edellytä.

a. Osoittavatko tilastot, että 75 % viimeisen vuoden aikana syntyneistä vauvoista on ollut täysimetyksellä (tai äidin lypsymaidolla) koko hoitojakson ajan, tai jos näin ei ole, on siihen ollut lääketieteellisesti hyväksyttävä syy?
b. Ovatko toimintayksikössä syntyneet vauvat täysimetyksellä (ei muita ruokia tai nesteitä) koko hoitojakson ajan, ellei siihen ole lääketieteellisesti hyväksyttävää syytä tai äiti on päättänyt, ettei imetä?
c. Pitääkö toimintayksikkö huolen siitä, että imetysohjauksen yhteydessä ei jaeta korvikekoodia rikkovaa materiaalia, eikä ohjaus kannusta aikataulutettuihin syöttöihin tai muihin käytäntöihin, jotka eivät tue imetystä?
d. Kertovatko ei-imettävät äidit, että heidän kanssaan on keskusteltu vauvan erilaisista ruokintavaihtoehdoista ja että heitä on ohjattu valitsemaan heille parhaiten sopiva ruokintavaihtoehto?
e. Onko toimintayksikössä erillinen tila korvikeruokinnan ohjaukseen ei-imettäville äideille?
f. Ovatko toimintayksikön imetysohjauksen tavoitteet linjassa WHO:n ja Unicefin Vauvamyönteisyysohjelman kanssa ja ovatko imetysohjauksen hoitokäytännöt näyttöön perustuvia?
Takaisin alkuun

7. Äidit ja lapset saavat olla vierihoidossa 24 tuntia vuorokaudessa.

a. Saavatko äidit ja vauvat olla yhdessä heti syntymästä alkaen?
b. Saavatko keisarileikkauksella synnyttäneet äidit tai äidit, joilla on ollut muita synnytykseen liittyviä toimenpiteitä, pitää vauvaa vierihoidossa heti syntymästä alkaen, tai heti kun äiti on valmis vastaamaan vauvan viesteihin?
c. Saavatko äidit ja vauva olla yhdessä koko hoitojakson ajan (jatkuva vierihoito 24 h/vrk)?
Takaisin alkuun

8. Äitejä kannustetaan lapsentahtiseen (lapsen viestien mukaiseen) imetykseen.   

a. Opetetaanko imettäviä äitejä tunnistamaan vauvan nälkäviestejä?
b. Rohkaistaanko äitejä imettämään vauvojaan niin usein ja niin pitkään kuin vauvat haluavat?
c. Ohjataanko imettäviä äitejä estämään rintojen pakkautumista tiheillä imetyksillä?
Takaisin alkuun

9. Imetetyille vauvoille ei anneta huvitutteja eikä heitä syötetä tuttipullosta.

a. Hoidetaanko imetettyjä vauvoja niin, että heitä ei syötetä tuttipullolla?
b. Onko henkilökunta antanut äideille tietoa korvikeruokinnan riskeistä ja tuttien ja tuttipullojen käytöstä?
c. Hoidetaanko imetettyjä vauvoja niin, että heillä ei ole huvitutteja?
Takaisin alkuun

10. Imetystukiryhmien perustamista tuetaan, ja odottavia ja imettäviä äitejä ohjataan niihin.

a. Keskusteleeko toimintayksikön henkilökunta äidin kanssa vastasyntyneen ruokintaan liittyvistä asioista ennen kotiutusta?
b. Onko äideillä mahdollisuutta saada kotiutumisen jälkeen imetysohjausta sairaalassa, esim. imetyspoliklinikalla?
c. Tukeeko tai järjestääkö toimintayksikkö vertaistukitoimintaa tai muuta imetystukitoimintaa?
d. Ohjataanko äitejä hakemaan apua imetykseen toimintayksikön imetyspoliklinikalta, neuvolasta, vertaistuesta tai muusta imetystukitoiminnasta?
e. Tarjotaanko äideille ennen kotiutumista kirjallista materiaalia imetyksestä sekä tietoa imetystukea tarjoavista tahoista?
f. Ohjataanko äitejä ja vauvoja hakeutumaan pikaisesti (mieluiten 2–4 vrk synnytyksestä ja uudelleen kahden viikon kuluttua) vastaanotolle, jossa imetysohjaaja (esim. terveydenhoitaja jolla on imetysohjaajakoulutus) pystyy arvioimaan imetystä ja antamaan tarvittavaa tukea?
g. Tarjoaako toimintayksikkö mahdollisuuden koulutetulle imetyksen vertaistukihenkilölle imetysohjauksen antamiseen yksikön tiloissa?
Takaisin alkuun