Sairauksien ehkäisy

Tässä osiossa kuvataan esimerkinomaisesti muutamia kansansairauksia, niiden riskitekijöitä ja ehkäisykeinoja.

Aivohalvauksen ehkäisy

Yli puolet aivohalvauksista on ehkäistävissä. Aivohalvauksen keskeisin riskitekijä on korkea verenpaine. Muita riskitekijöitä ovat mm. liikalihavuus ja diabetes. Näitä riskitekijöitä voidaan vähentää lääkityksellä, liikunnalla, alkoholin vähentämisellä ja terveellisellä ruokavaliolla. (Mjelde-Mossey 2005.)

Tyypin 2 diabeteksen (T2D) ehkäisy

Tyypin 2 diabeteksen keskeisimmät vaaratekijät ovat liikapaino (erityisesti kun se on kertynyt keskivartalolle), vähäinen liikunta sekä vähän kuitua ja runsaasti kovaa rasvaa sisältävä ruokavalio. Riskiä vähentävät painonhallinta, liikunnan lisääminen, terveelliset ruokatottumukset ja tupakoimattomuus.

Suomalaisessa diabeteksen ehkäisytutkimuksessa (DPS Diabetes Prevention Study) tutkimusryhmälle annettu tehostettu neuvonta toteutettiin pääasiassa ravitsemusterapeutin yksilöohjauksena. Tutkittavat saivat mahdollisuuden osallistua kuntosaliliikuntaan, ja lisäksi kaikenlaisen muun liikunnan harrastamiseen sekä arkiaktiivisuuden lisäämiseen kannustettiin. Diabetestapausten ilmaantuvuus tehostetun neuvonnan ryhmässä oli 58 % matalampi kuin tavanomaisessa neuvontaryhmässä keskimäärin 3 vuoden ohjausjakson aikana.

Lisätietoja: Diabeteksen ehkäisytutkimus DPS

Hauraus-raihnausoireyhtymän (HRO) ehkäisy

Vanhuuden hauraus-raihnausoireyhtymällä (HRO) tarkoitetaan ikääntymiseen liittyvää yleisen terveydentilan heikkoutta, jota ei voida suoraan liittää diagnosoituun sairauteen. Tyypillisiä oireita ovat tahaton laihtuminen, subjektiivinen uupumus, vähäinen fyysinen aktiivisuus, hitaus ja lihasheikkous.

Tehokas hoito ja ehkäisy edellyttävät, että oireyhtymä tunnistetaan ja sen kehittymiseen puututaan mahdollisimman ajoissa nimenomaan avohoidossa. (Strandberg ym. 2006.) Ruokailun yksipuolistuminen ja vähentyminen on riskitekijä HRO:lle (Sallinen 2007a).

Vanhuuden mukanaan tuomaa haurautta ja raihnautta voidaan vähentää voimaharjoittelulla ja energiaa ja proteiineja sisältävällä ruokavaliolla. Voimaharjoittelu lisää lihasmassaa, voimaa ja aineenvaihduntaa sekä miehillä että naisilla. Ravitsemussuositusten mukainen riittävä energian ja proteiinien saanti edistää voimaharjoittelussa lihasmassan kasvua erityisesti ikääntyvillä naisilla. Pienemmän lihasmassan vuoksi naiset ovatkin ikääntyessään miehiä alttiimpia toimintakyvyn heikkenemiselle. Ohjatulla kuntosaliharjoittelulla ja ravitsemusneuvonnalla voidaan vähentää hauraus-raihnausoireyhtymää. (Sallinen 2007b.)

Lähteet:

Mjelde-Mossey L. A. (2005) Social Work's Partnership in Community-Based Stroke Prevention for Older Adults: A Collaborative Model. Social Work in Health Care Vol. 42(2).

Sallinen J. (2007a) Dietary Intake and Strength Training Adaptation in 50–70 -year old Men and women; with special reference to muscle mass, strength, serum anabolic hormone concentrations, blood pressure, blood lipids and lipoproteins and glycemic control. 103 p. Studies in Sport, Physical Education and Health. Jyväskylä: University of Jyväskylä.

Sallinen J. (2007b) Voimaharjoittelulla ja ravitsemuksella terveempään ikääntymiseen. Liikunta & Tiede 44(5), 41–44.

Strandberg T. (2006) Vanhuksen hauraus-raihnausoireyhtymä. Duodecim 122, 1495–1502.