Masennus

Hoitamaton masennus heikentää selvästi elämänlaatua. Masennus voi kätkeytyä hyvin monenlaisten oireiden ja vaivojen taakse, ja se voi jäädä siksi huomaamatta.

Lääketieteellisesti määriteltynä masennus

• on monimuotoinen ja moniasteinen psyykkinen häiriö
• syntyy tavallisesti pitkän ajan kuluessa useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Masennuksen riskitekijöitä

Masennuksen synnylle on erilaisia riskitekijöitä:

• naissukupuoli
• aiemmat masennusjaksot
• oheissairaudet
• sukurasite
• yksin jääminen
• sosiaalisen tuen puute
• taloudelliset vaikeudet (Rotschild 1996).

Masennuksen tunnistaminen

Yksinkertainen testi, myöhäisiän depressioseula GDS-15, on suunniteltu helpottamaan vanhuusiän depressioiden tunnistamista. Se sisältää 15 kysymystä, joihin vastataan KYLLÄ/EI-vastauksin.

Tiedot kysytään haastattelemalla, tai iäkäs henkilö täyttää itse kysymyslomakkeen. Kysymysten läpikäyminen on nopeaa. Seulan tulos on suuntaa antava. Jos tuloksena on yli 6 pistettä, depressiota tulisi epäillä. Tällöin henkilö ohjataan tarkempiin tutkimuksiin mahdollisen lääkehoidon tai psykoterapian tarpeen arvioimiseksi.

Testi löytyy TOIMIA-tietokannasta (Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto):

GDS-15, myöhäisiän depressioseula

Lähde: Rotschild A. (1996) The diagnosis and treatment of late-life depression. J. Clin. Psychiatry 1996(57) Suppl. 5, 5–11.