Apuvälineet

Terveydenhuollon rooli apuvälinepalveluissa

Terveydenhuolto vastaa pääsääntöisesti apuvälinepalveluista. Palveluun kuuluu apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineen sovitus ja hankinta, käytön opetus ja seuranta sekä apuvälineen huolto ja korjaus.

Apuvälineen tarvitsija tai hänen läheisensä voivat olla suoraan yhteydessä terveyskeskusten apuvälinelainaamoon. Pääsääntöisesti apuvälinepalveluihin tullaan kuitenkin lääkärin, terapeutin, kotisairaanhoito- tai kotipalveluhenkilöstön suosituksesta tai toimeksiannosta.

Terveydenhuoltolain (1326/2010), kansanterveyslain (66/1972) ja erikoissairaanhoitolain (1062/1989) mukaiset terveydenhuollon apuvälineet, niiden sovitus, tarpeellinen uusiminen ja huolto ovat terveydenhuollon asiakasmaksulain nojalla käyttäjälleen maksuttomia.

Sosiaalitoimen rooli apuvälinepalveluissa

Sosiaalitoimen vastuualueella ovat vaikeavammaisen henkilön tarvitsemat vakituisen asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet, kuten ovikoneistot, porrasnostimet tai kuulovammaisille tarkoitetut valolliset ovikellot. Nämä ovat vaikeavammaiselle henkilölle maksuttomia.

Sosiaalitoimi voi korvata tai antaa käyttöön vammaisen henkilön päivittäisissä toiminnoissa tarvitsemia välineitä, koneita ja laitteita, kuten auto, mikroaaltouuni tai pesukone. Nämä ovat muita kuin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. Näiden laitteiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista korvataan puolet. Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman edellyttämät välttämättömät muutostyöt korvataan kuitenkin kokonaan.

Päivittäisten toimintojen apuvälineet

Yleisimpiä ikäihmisten liikkumisen apuvälineitä ovat kävelykepit, pyörälliset kävelytelineet, potkupyörät ja hygieniavälineistä suihkutuolit, wc-korotukset ja tukikahvat. Turvallisuutta lisäävät turvapuhelimet, paikantavat rannekkeet ja liesivahdit, jotka katkaisevat ylikuumenemistilanteissa lieden virran, sekä lääkerasiat, jotka muistuttavat lääkkeiden ottamisesta ja auttavat oikean annostuksen ottamisessa.

Tarttumapihdit, sukanvetolaitteet, kevyet ja paksuvartiset ruokailuvälineet ja työkalut sekä istuinten korotukset tai tavallista korkeammat kalusteet helpottavat, kun henkilöllä on jäykkyyttä tai kipua nivelissä. 

Apuvälineistä saa tietoa terveyskeskusten tai sairaanhoitopiirien apuvälineyksiköiden henkilökunnalta. Kodinhoitoon ja esteettömyyteen liittyvistä apuvälineistä ja ratkaisuista saa lisätietoa Toimivan kodin verkkosivuilta.
Toimiva koti -sivut

Päivittäistä toimintaa helpottavat monet välineet, jotka eivät ole varsinaisia apuvälineitä. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa kerrotaan mm. aistitoimintoja tukevista välineistä, kodin toimivuutta ja turvallisuutta lisäävistä välineistä ja ratkaisuista sekä arkiaskareiden tekemistä helpottavista välineistä ja toimintatavoista.

Lue lisää:
Arkea helpottavat välineet. Opas ikäihmisille. Sosiaali- ja terveysministeriö (pdf 632 kt)

Hjälpmedel som underlättar vardagen. Handbok för seniorer. Social- och hälsovårdsministeriet (pdf 634 kt)

Näkemisen apuvälineet ja valaistus

Optisia apuvälineitä ovat varrelliset ja valolliset suurennuslasit, lukulaitteet ja häikäisylasit. Välineiden myöntämisestä vastaavat sairaaloiden näönkuntoutusyksiköt, joissa asiointiin vaaditaan useimmiten silmälääkärin lähete.

Iän myötä silmän valon tarve lisääntyy, hämärässä näkeminen vaikeutuu, värien näkeminen ja kontrastien erotuskyky heikkenevät ja näkökenttä kaventuu. Pimeinä vuodenaikoina erityisesti valaistukseen tulisi kiinnittää huomiota asunnoissa. Hyvä häikäisemätön yleisvalaistus, toimivat kohdevalot ja selkeät kontrastit auttavat heikkonäköisen toimintaa.

Häikäisyä vähennetään epäsuoralla valaistuksella. Kun valo heijastetaan huoneeseen katon tai seinän kautta, on valaistus tasainen ja häikäisemätön. Keittiössä, pesutiloissa ja eteisessä tarvitaan erityisen hyvää valaistusta. Vaaleat pinnat heijastavat valoa tummia pintoja enemmän. Hyvä valaistus ei aiheuta jyrkkiä varjoja, jotka voivat johtaa virhearvioihin.

Lue lisää:
Näkövammaisten keskusliiton verkkojulkaisu: Kun näkö heikkenee – tietoa ikäihmisille

Kuulon apuvälineet

Joka kolmannella yli 65-vuotiaalla arvioidaan olevan jonkin asteinen kuulon alenema, ja suurimmalla osalla yli 75-vuotiaista kuulo on jossain määrin heikentynyt.

Kuulemista helpottava apuväline voi olla kuulokoje, joka sovitetaan aina yksilöllisesti. Sovittamisen suorittaa kuulontutkija lääkärin tutkimusten, kuulontutkimustulosten ja asiakkaan haastattelun perusteella.

Kommunikaattori on kuulokojeen kaltainen laite, joka vahvistaa puhetta ja ympäristön ääniä. Sitä ei tarvitse säätää ja sovittaa yksilöllisesti kuten kuulokojetta. Ääni johdetaan korvaan kevytkuulokkeiden kautta. Laitteen mikrofoni suunnataan kuunneltavaa ääntä kohti.

Muita kuulemista helpottavia apuvälineitä ovat esimerkiksi puhelimen, television ja radion kuuntelua parantavat välineet. Ovikellon, puhelimen soiton, palovaroittimen ja herätyskellon äänen havaitsemiseksi on erilaisia kuulovammaisille sopivia hälyttimiä.

Lue lisää:
Ikäkuulo. Kuulo ja ikääntyminen. 2006. Kuulonhuoltoliitto ry. (pdf 2,37 Mt)
Kuuloliiton verkkosivut

Kirjoittaja: Tuula Hurnasti, THL

Äänikirjat

Valtion Celia-kirjasto lainaa maksutta äänikirjat, kun tavallisen kirjan lukeminen on vaikeaa esim. heikentyneen näön tai lihaskunnon vuoksi. Kirjat toimitetaan muutamassa päivässä lainauksesta cd-levyillä suoraan kotiin, ja yksi kirja mahtuu yleensä aina yhdelle levylle. Levyjä ei palauteta Celiaan, vaan ne laitetaan sekajätteeseen tai energiajätteisiin käytön jälkeen.

Päivittäin kasvavassa valikoimassa on jo 30 000 eri äänikirjaa. Kirjoja voi lainata verkkopalvelusta tai asiakaspalvelusta, ja Celian kirjakerhoista saa halutessaan automaattisesti kirjoja joka kuukausi. Asiakas saa myös tarvitsemakseen ajaksi Celian kautta lainaksi kuuntelulaitteen, jolla äänikirjojen omatoiminen kuuntelu on helppoa.

Celian asiakkuus ja äänikirjojen lainaaminen on täysin maksutonta. Asiakkaaksi voi liittyä helposti esimerkiksi Celian internetsivuilta löytyvällä verkkolomakkeella tai painetulla liittymiskortilla. Asiakkuutta varten tarvitaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen – esim. hoitajan, toimintaterapeutin, kuntoutusohjaajan tai lääkärin – ilmoitus siitä, että asiakkaalla on näön tai lihasvoimien heikkoudesta tai muusta syystä johtuva vaikeus lukea tavallisia kirjoja. Asiantuntija voi kirjoittaa ilmoituksen suoraan verkkolomakkeelle tai ilmoittautumiskorttiin, tai ilmoituksen (esim. lääkärintodistuksen) voi lähettää erikseen Celiaan.

Lue lisää: Celian verkkosivut

Kirjoittaja: Johanna Koskela, Celia

Turva- ja viriketeknologia

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton ja Vanhustyön keskusliiton yhteishankkeessa KÄKÄTE (2010–2014) selvitetään, miten teknologia voisi nykyistä paremmin toimia iäkkäiden ihmisten kotona asumisen, hyvän arjen ja vanhustyön tukena. Hankkeen verkkosivuilta löytyy tietoja olemassa olevasta turvateknologiasta ja vuorovaikutusta ja omatoimisuutta tukevista tuotteista.

Lue lisää: KÄKÄTE-hankkeen verkkosivut

Sävelsirkku on väline monipuolisen ryhmätoiminnan järjestämiseen. Se sisältää musiikki- ja puheohjelmien arkiston, laitteiston ja musiikkituokioiden suunnitteluohjelmat. Sävelsirkku tukee iäkkäiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä.

Lue lisää: Sävelsirkun sivut