Neuvontapalvelujen kohderyhmät ja keinot

Neuvontapalveluja suunniteltaessa otetaan huomioon erilaiset ihmiset erilaisine neuvonnan tarpeineen. Erilaisia kohderyhmiä ja näille soveltuvia neuvonnan keinoja on monta:

• Kaikki iäkkäät kuntalaiset ja heidän omaisensa, joille suunnattu neuvonta on väestötason tiedottamista omaehtoisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Tällainen neuvonta tapahtuu tiedotusvälineiden, sähköisen verkon, paperisten palveluoppaiden, puhelimen ja matalan kynnyksen toimipisteiden kautta. Pyrkimyksenä on vaikuttaa ennen ongelmien ilmaantumista antamalla tietoa siitä, miten voi itse vaikuttaa elämäntilanteeseensa, toimintakykyynsä ja terveyteensä.

• Riskiryhmät, joilla on kohonnut riski toimintakyvyn heikentymiseen tai on jo havaittavissa toimintakyvyn laskua. Heille suunnattuun neuvontaan sisältyy myös ohjausta ja ehkäiseviä toimenpiteitä. Neuvonta on joko yksilöllistä tai ryhmässä tapahtuvaa.

• Muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, kuten esimerkiksi kotihoidossa työskentelevä henkilöstö, jolle suunnataan tiedotusta neuvontapalveluista ja koulutusta iäkkäiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja soveltuvista menetelmistä.

Kuvio 1. Neuvontapalvelujen kohderyhmät ja keinot, mukaillen Heinola & Noro 2010

Riskiryhmien tavoittaminen ja tuki

Neuvontapisteissä tulisi olla valmiutta tunnistaa erilaisia riskiryhmiä ja vastata niiden lisätuen tarpeisiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

• Äskettäin eläkkeelle siirtyneille tai uudelle paikkakunnalle muuttaneille iäkkäille voidaan järjestää esimerkiksi infotilaisuuksia kunnan alueella toimivasta harrastus-, virkistys-, koulutus- ja vapaaehtoistoiminnasta sekä palveluista. Eläkkeelle siirtymisvaiheessa kannattaa tehdä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.

• Äskettäin leskeksi jääneitä iäkkäitä voidaan tukea esimerkiksi ohjaamalla heitä leskiryhmätoimintaan, jota toteutetaan yhteistyössä järjestöjen tai seurakunnan kanssa, tai vaikkapa järjestämällä ruoanlaittokursseja leskimiehille.

• Iäkkäille henkilöille, jotka ovat alkaneet kokea itsensä yksinäisiksi ja eristäytyneiksi, voidaan järjestää mm. ystäväpiiritoimintaa. Vanhustyön keskusliitto järjestää koulutusta ystäväpiiritoiminnan toteuttamiseen. Alakulosta kärsivien iäkkäiden ihmisten neuvontaa voidaan järjestää yhteistyössä esimerkiksi mielenterveysjärjestöjen kanssa.

• Iäkkäille omaishoitajille (sekä omaishoidon tukea saaville että ilman tukea läheistään hoitaville) ja hoidettaville voidaan järjestää mm. toimintakykyä ylläpitävää liikuntaa yhteistyössä liikuntatoimen kanssa. Omaishoitajien neuvontaa voidaan järjestää yhteistyössä omaisjärjestöjen kanssa.

• Henkilöt, joiden pitkä omaishoitajuus on päättynyt, saattavat edelleen tarvita tukea liikuntaan osallistumiseen, virkistykseen tai muuhun itselle mielekkääseen toimintaan.

• Iäkkäille, joilla on alkavia liikkumiskyvyn ongelmia, voidaan järjestää liikuntaharjoittelua ja mahdollisuuksia kokeilla erilaisia liikuntamuotoja itselle soveltuvan lajin löytämiseksi.

• Viimeisen puolen vuoden aikana kaatuneille iäkkäille voidaan järjestää voima- ja tasapainoharjoittelua tai heitä voidaan ohjata toimiviin voima- ja tasapainoharjoitteluryhmiin. 

• Itsensä usein väsyneiksi kokevat ja terveydentilansa heikoksi arvioivat iäkkäät tarvitsevat ohjausta terveydentilansa selvittämiseksi ja sairauksien hoitamiseksi. He tarvitsevat myös yleistilanteen kartoittamista ja yhteistä pohtimista eri vaihtoehdoista.

• Iäkkäät maahanmuuttajat tarvitsevat monimuotoista neuvontaa ja ohjausta hyvinvointinsa ja terveytensä edistämiseksi sekä tietoa palvelujärjestelmästä. Neuvonnassa on hyvä muistaa erilaisia etnisiä ja kielellisiä vähemmistöjä koskevat erityistarpeet.

• Muistioireista kärsivät ohjataan tarkempiin tutkimuksiin oikean diagnoosin ja asianmukaisen hoidon saamiseksi. Muistineuvontaa voidaan järjestää yhteistyössä muistijärjestöjen kanssa.

• Mielenterveyshäiriöistä, masennuksesta tai päihdeongelmasta kärsivät ohjataan hoidon- ja kuntoutustarpeiden arviointiin tai asianmukaiseen hoitoon.

Riskejä voidaan tunnistaa etsimällä iäkkään henkilön tilanteessa tai terveydentilassa äskettäin tapahtuneita muutoksia. Seulontatutkimusten avulla voidaan tunnistaa varhaisia merkkejä hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä uhkaavista sairauksista, kuten esimerkiksi korkea verenpaine ja verensokeri. Tällöin iäkäs henkilö voidaan ohjata saamaan asianmukaista hoitoa.

Riskiryhmiä voidaan tavoittaa yhteistyöllä eri ammattiryhmien ja organisaatioiden kanssa. Yksinäisten ja syrjäytymisvaarassa olevien iäkkäiden kuntalaisten palvelutarpeista voi saada tietoa seurakuntien työntekijöiltä. Leskiryhmistä voidaan tiedottaa esimerkiksi terveyskeskuslääkäreiden ohella hautaustoimistoille. Uudelle paikkakunnalle muuttaneista saadaan tietoja Väestörekisterikeskuksen kautta.

Esimerkki iäkkäiden terveystarkastuksista Raumalla
Rauman kaupungin terveydenhoitaja kutsuu terveystarkastuksiin 75 vuotta täyttäneitä henkilöitä. Tavoitteena on seuloa ne henkilöt, joilla on havaittava tai kohonnut riski toimintakyvyn heikkenemiseen. Lisäksi arvioidaan terveydentilaa, hyvinvointia uhkaavia riskejä ja mahdollisuuksia asua kotona sekä jatkoseurannan tai uusintakäyntien tarvetta.

Lisätietoja Rauman kaupungin vanhuspalvelujen sivulta

Esimerkki HALOO PÄIJÄT-HÄME -hankkeesta
Hankkeen tavoitteina ovat ikäihmisten turvattomuuden ja yksinäisyyden vähentäminen sekä lisääntyvät vapaaehtoistyön muodot ja mahdollisuudet. Hankkeen aikana luodaan toimiva vapaaehtoistyön malli, jonka avulla voidaan organisoida vertaisverkostojen synty sellaisten ikäihmisten kesken, joita eivät muunlaiset vertaisverkostot tavoita. Tavoitteena on myös yhteistyön lisääminen ikäihmisten parissa toimivien tahojen kesken.

Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry toteuttaa hankkeen vuosina 2011–2013. Hanke toteutetaan Leader-rahoituksella.

Lisätietoja: projektipäällikkö Tiina Hast
sähköposti: haloo(at)hetkipuhelulle.fi