Neuvontapalvelujen suunnittelu ja organisointi

Perusteita ja velvoitteita iäkkäiden neuvontapalvelujen järjestämiselle löytyy mm. terveydenhuoltolaista, IKÄNEUVO-työryhmän muistiosta sekä Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksesta.

Iäkkäiden neuvontapalvelut ovat osa kunnan vanhuspalvelujen kokonaisuutta. Niiden järjestämiseen ja toteutukseen liittyvät periaatteet sisältyvät kunnan ikäpoliittiseen ohjelmaan tai vastaavaan asiakirjaan sekä strategiseen suunnitteluun.

Suunnittelun pohja

Suunnittelun pohjana hyödynnetään tilastollista ja muunlaista tietoa iäkkäiden kuntalaisten tilanteesta ja neuvontapalvelujen tarpeesta. Suunnittelussa hyödynnettävää tietoa kertyy esimerkiksi hyvinvointia edistävien kotikäyntien haastatteluista ja erillisselvityksistä. Kuntakohtaista määrällistä tilastotietoa löytyy esimerkiksi THL:n ylläpitämästä SOTKAnetin tilasto- ja indikaattoripankista. Tietoa siellä on mm. seuraavista asioista:

• kotona asuvien iäkkäiden määrä
• yksin asuvat (yksin asuminen saattaa lisätä tuen ja avun tarvetta)
• täyttä kansaneläkettä saavat (kuvaa vähäisiä ansioeläkkeitä ja köyhyyttä, joka vaikuttaa selviytymiseen, sairastavuuteen ja kykyyn hankkia maksullisia palveluja)
• omaishoidon tuen avulla hoidettavat (omaishoitajilla on yksilöllisiä tuen tarpeita).

Lisätietoja: SOTKAnet tilasto- ja indikaattoripankki

Perusterveydenhuollon avohoidon kansallista rekisteriä (AvoHILMO) kehitetään. Rekisterissä on tietoa mm. avohoidon eri palvelumuotojen toteutumisesta. AvoHILMOn raportit löytyvät THL:n AvoHILMO-sivuilta.
AVOHILMO-sivut

Organisointi

Neuvontapalveluja voidaan järjestää

• puhelin- ja tekstiviestipalveluna
• verkkotiedotuksena ja verkkopalveluna
• liikkuvana palveluna
• matalan kynnyksen palveluna palvelupisteessä, esimerkiksi kauppakeskuksen yhteydessä.

Pienessä kunnassa, jossa kulkuyhteydet ovat hyvät, yksi neuvontapiste voi olla riittävä. Kuntaliitosten myötä syntyneissä uusissa kunnissa tai yhteistoiminta-alueilla tarvitaan kuitenkin useampia neuvontapisteitä. Nämä voidaan sijoittaa esimerkiksi olemassa oleviin kuntakeskuksiin tai sosiaali- ja terveyspalvelujen lähelle. 

Pohdittava on, järjestetäänkö neuvontapisteessä muuta toimintaa. Järjestetäänkö esimerkiksi ryhmätoimintoja neuvontapisteessä vai eri puolilla kuntaa. Iäkkäiden ihmisten omat näkemykset ja odotukset ovat tärkeitä suunniteltaessa ja järjestettäessä toimintoja ja niiden vaatimia tilaratkaisuja.

Neuvontapisteen nimellä on merkitystä palvelujen käyttöön. Iäkkäitä ihmisiä kannattaakin konsultoida kaikille sopivan ja kutsuvan nimen löytämiseksi.

Esimerkki Seinäjoen Ikäkeskuksesta
Ikäkeskuksen toimintaan kuuluvat hyvinvointia ja terveyttä edistävän neuvonnan ja ohjauksen lisäksi mm. sosiaalityöntekijän palvelut, omaishoitajien tukeminen, muistihoitajan palvelut sekä hyvinvointia edistävät kotikäynnit.

Katso lisätietoja Seinäjoen Ikäkeskuksen sivuilta

Esimerkki Rauman Ikäkeskuksesta
Ikäkeskuksen palveluihin kuuluvat ikäihmisten neuvontapuhelin, hyvinvointia edistävät kotikäynnit, terveystarkastukset, kuntoutuspalvelut, kotihoito, omaishoito, päivätoiminta ja lyhytaikaishoito.

Katso lisätietoja Rauman Ikäkeskuksen sivuilta

Esimerkki kauppakeskuksessa toimivasta Terveyskioskista Ylöjärveltä
Terveyskioski tarjoaa terveysneuvontaa, pienimuotoista vastaanottotoimintaa (esim. verenpaine-, verensokeri- ja lihasvoimamittausta), rokotuksia, palveluohjausta sekä erilaisia teemapäiviä (mm. liikunnasta, hammashuollosta ja diabeteksesta).

Katso lisätietoja Terveyskioskin sivuilta

Esimerkki yhdistyksen ja kuntien yhteistyöstä neuvontapalveluissa
PalveluSantra tarjoaa palveluneuvontaa ikääntyville ja heidän omaisilleen kotona asumista tukevista palveluista. Päijät-Hämeessä toimivan palvelunvälityskeskuksen toiminnan tavoitteena on tukea ikäihmisten kotona selviytymistä välittämällä tietoa yritysten ja kolmannen sektorin palveluista. Asiakkaita ohjataan myös kunnallisten ja muiden julkispalvelujen ja etuusasioiden piiriin. Toiminnalla pyritään helpottamaan asiakkaiden ja palvelujen kohtaamista sekä kehittämään alueen palvelutuotantoa. Toimintaa toteuttaa Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry yhteistyössä Lahden alueen kuntien kanssa. Toiminta on suunniteltu Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verson kanssa.

Katso lisätietoja: Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry

Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verso