Tietojen kirjaaminen ja tilastot neuvontapalveluissa

Neuvontapalvelujen toiminnan arviointi pohjautuu dokumentoituun tietoon, joka voi olla määrällistä tilastotietoa, asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta hankittua palautetietoa tai muuta toiminnan toteutumista kuvaavaa tietoa.

Tilastot

Tilastoja voidaan koota esimerkiksi seuraavista tiedoista:

• asiakkaan yhteydenottotapa (puhelimella, käymällä neuvontapisteessä, internetin kautta)
• yhteydenottaja (iäkäs itse, omainen tai joku muu)
• asiakaskäyntien määrä toiminnoittain (neuvonnan verkkosivuilla kävijät, matalan kynnyksen toimipisteessä kävijät, ryhmätoimintoihin osallistuvat, henkilökohtaista neuvontaa saavat)
• asiakaskäyntien määrä iän ja sukupuolen mukaan
• puhelinasiakkaiden määrä iän ja sukupuolen mukaan
• ammattihenkilöstön käyttämät palvelut
• asiat, joista asiakkaat hakevat tietoa
• viikonpäivät ja kellonajat, joihin kysyntä kohdistuu
• toiminnot (esim. liikuntaryhmä, taideryhmä) tai palvelut, joihin iäkkäitä ohjattiin.

Jatkotoimien kirjaaminen

Henkilökohtaista neuvontaa saavien asiakkaiden osalta kirjataan yhdessä sovitut jatkotoimet:

• onko annettu esimerkiksi liikuntaohjeet kotiin, sovittu liikuntaryhmään tai taidepiiriin osallistumisesta, annettu ravitsemusohjeita, sovittu tapaamisesta fysioterapeutin tai sosiaalityöntekijän kanssa ym.
• mitä sovittiin seurannasta: seurataan puhelimitse, ovatko sovitut asiat toteutuneet, tai sovitaan uusi tapaaminen
• mitä sovittiin arvioinnista ja milloin: iäkäs ihminen ja ammattilainen arvioivat sovittuna ajankohtana saatujen neuvojen ja tuen vaikutuksia
• ohjattiinko muihin palveluihin: ohjataan tarvittaessa saamaan apua muista sosiaali- ja terveyspalveluista.

Esimerkki kirjaamisesta Lahden Terveyskioskilla
Lahden Terveyskioskilla henkilökohtaista neuvontaa saavien asiakkaiden tiedot kirjataan Pegasos-potilastietojärjestelmään. Tämä onnistuu siitä syystä, että Terveyskioskin henkilöstö on terveyskeskuksen henkilökuntaa.

Lisätietoja Lahden Terveyskioskin sivuilta

Esimerkki liikuntaneuvonnasta ja seurannasta Jyväskylässä
Jyväskylässä toteutetussa tutkimuksessa iäkäs ihminen ja tehtävään koulutettu fysioterapeutti laativat yhdessä liikuntasuunnitelman osallistujan intressien pohjalta. Fysioterapeutti antoi yksilöllistä, henkilökohtaista liikuntaneuvontaa yhden tunnin verran ja oli puhelinkontaktissa iäkkäisiin joka neljäs kuukausi kahden vuoden ajan. Lisäksi fysioterapeutti luennoi vuosittain kotivoimistelusta ja toimintakykyvaikeuksien ehkäisemisestä.

Tutkimustulosten mukaan interventio esti vaikeuksien kehittymistä IADL-toiminnoissa (esim. kotiaskareet, asiointi kodin ulkopuolella) niillä ihmisillä, joilla ei lähtötilanteessakaan ollut vaikeuksia ko. toiminnoissa, mutta ei parantanut niiden henkilöiden tilannetta, joilla vaikeuksia oli jo lähtötilanteessa. (von Bonsdorff ym. 2008.)

Lähde: von Bonsdorff M.B. ym. (2008) Effect of Physical Activity Counseling on Disability in Older People: A 2-Year Randomized Controlled Trial. JAGS 2008 Vol. 56 No. 12, 2188–2194.