Neuvonnan toteuttamistapoja

Neuvontapalvelujen toteuttamisessa voidaan hyödyntää erilaisia kanavia.

Tieto- ja viestintäteknologia

Neuvonta toimii internetissä, sähköpostin välityksellä, puhelimella ja tekstiviesteillä.

Esimerkki iäkkäiden neuvontapuhelimesta Raumalla
Rauman Ikäpuhelimesta saa neuvontaa ja ohjausta yleisistä ikääntymiseen liittyvistä käytännön asioista, kuten kotona asumista tukevista palveluista, asumisesta ja eri asumisvaihtoehdoista, apuvälineistä, taloudellisista etuuksista, liikkumisesta, liikuntapalveluista, harrastus- ja virkistysmahdollisuuksista ja tapaturmien ehkäisystä.

Lisätietoja: Ikäihmisten neuvontapuhelimen verkkosivu

Esimerkki Hyvinvointi-TV:n ja DVD:n käytöstä
Voimaa vanhuuteen -ohjelman Aivovoimaa! -hankkeessa (Aivoliitto ry ja Suomen Parkinson-liitto ry) kehitettiin liikuntaneuvontamalli aivoverenkierron häiriön sairastaneille ja Parkinsonin tautia sairastaville iäkkäille. Liikuntaneuvonnasta tehtiin DVD. Hankkeessa toteutettiin myös ryhmämuotoista neuvontaa interaktiivisen Hyvinvointi-TV:n avulla.

Lisätietoja Aivovoimaa! -hankkeesta:
Suomen Parkinson-liitto ry (sivuilta saatavissa hankkeen loppuraportti)
Aivoliitto ry (Aivovoimaa DVD - Ideoita iäkkäiden ja sairastuneiden liikuntaneuvontaan)

Esimerkki television käytöstä
Lahden Terveyskioskissa annetaan elintapaneuvontaa ja kerrotaan Terveyskioskin toiminnasta taulutelevision avulla. Ohjelma pyörii päivittäin asiakkaiden iloksi ja hyödyksi.

Lisätietoja: Lahden Terveyskioskin verkkosivu

Kirjalliset palveluoppaat

Oppaita voidaan julkaista esim. kulttuuripalveluista, ravinnosta, liikunnasta, tapaturmien ehkäisystä, tupakoinnista ja päihteistä. Palveluista kertovia oppaita voidaan jakaa sosiaali- ja terveystoimen eri toimipisteisiin tai kotiin kaikille tiettynä vuonna syntyneille iäkkäille.

Neuvontapalveluja ylläpitävä taho huolehtii myös oppaan päivityksestä ja siitä, että oppaan kieli ja käsitteet vastaavat alueen iäkkäiden ihmisten tarpeita. On suotavaa, että opas on suunniteltu ja testattu yhteistyössä iäkkäiden kanssa.

Henkilökohtaiset tapaamiset

Neuvontapisteessä tulee olla mahdollisuus varata aika henkilökohtaiseen tapaamiseen esimerkiksi toimintakyvyn arviointia varten tai keskusteluun muistihoitajan, terveydenhoitajan, ravitsemusterapeutin, sosiaalityöntekijän tai fysioterapeutin kanssa. Neuvontaa ja ohjausta sekä konkreettista apua tarvitaan myös erilaisten lomakkeiden ja hakemusten täyttämiseen.

Esimerkki Jyväskylän kaupungin liikuntaneuvonnasta
Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut tarjoavat liikuntaneuvontaa kaiken ikäisille jyväskyläläisille, jotka terveytensä kannalta liikkuvat riittämättömästi eivätkä ole löytäneet sopivaa liikuntamuotoa itselleen. Liikuntaneuvontakäynnillä tarjotaan mm. mahdollisuus keskustella liikunnan yhteydestä oman terveyden ylläpitämiseen sekä annetaan tietoa monista liikuntamahdollisuuksista ja - paikoista. Liikuntaneuvontaan tullaan sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä tai jonkun muun ammattihenkilön suosittelemana. Ajan voi varata myös itse.

Lisätietoja: Jyväskylän kaupungin liikuntaneuvonta

Esimerkki vanhusten asuntojen korjausneuvonnasta
Kunnat tekevät yhteistyötä Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojien kanssa. Liitolla on 15 korjausneuvojaa eri puolilla Suomea. Korjausneuvojan työ on asiakkaalle maksutonta. Korjausneuvoja käy asiakkaan kotona, tekee arvion korjaustarpeesta ja -mahdollisuudesta ja neuvoo asiakasta korjausavustuksen hakemisessa.

Lisätietoja: Korjausneuvojien yhteystiedot alueittain

Luennointi ja koulutus

Iäkkäille ihmisille ja ammattilaisille voidaan järjestää luentotilaisuuksia ja koulutusta esimerkiksi liikunnan, ravitsemuksen, vapaaehtoistoiminnan, kulttuuriharrastusten ym. omaehtoisen toiminnan merkityksestä.

Esimerkki sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön koulutuksesta
Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia (800 lääkäriä, fysioterapeuttia, sairaanhoitajaa ja muita) koulutettiin iäkkäille ihmisille kohdentuvan liikunnan eduista ja iäkkäiden liikuntamahdollisuuksista kaupungissa. Ammattilaisia rohkaistiin edistämään kehitettyä kotivoimisteluohjelmaa esitteiden, audio- ja videonauhojen, radio- ja TV-ohjelmien avulla. Liikunnan aloittaminen vanhana oli vahvasti yhteydessä terveydenhuoltohenkilöstön antamaan rohkaisuun. (Hirvensalo M. ym. 2003.)

Vertaisohjaus

Vertaisohjausta ryhmässä voidaan järjestää monista teemoista erilaisten ohjaajien avulla. Muun muassa tietokoneen ja internetin käytön sekä laskujen maksamisen opastusta voidaan järjestää esimerkiksi iäkkään vertaisohjaajan tuella. Oleellista on, että vertaisohjaajat koulutetaan tehtävään. 

Esimerkki kulttuuripalvelujen vertaisohjaajista
Kulttuuriluotsit ovat Jyväskylän museoiden kouluttamia vapaaehtoisia kulttuurin tarjontaan perehtyneitä vertaisohjaajia, mm. opiskelijoita, vapaaehtoisia senioreita, erityisryhmien ja järjestöjen edustajia, kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, palvelutalojen ja asukasyhdistysten toimijoita sekä Vaparin (Vapaaehtoistoiminnan keskus) ystävätoiminnassa mukana olevia ystäviä. Heitä voi pyytää kaveriksi museoon tai muuhun kulttuuririentoon.

Lisätietoja: Kulttuuriluotsitoiminnan verkkosivu

Esimerkki ammattilaisen ja vertaistuen yhteistyöstä
Kansaneläkelaitoksen kehittämishankkeessa saadun kokemuksen mukaan ammattilaisten antama ohjaus ja neuvonta yhdistettynä ryhmästä saatuun vertaistukeen ja vertaisten kokemuksiin tuottaa hyviä tuloksia. Jossain vaiheessa asiantuntija tai vertaistuki antaa lopullisen sysäyksen muutokseen tai kokeiluun.

Lisätietoja: Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen kehittämishanke 2000–2012

Teematapahtumat

Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa voidaan järjestää esimerkiksi liikenneturvallisuuspäivä tai kotitapaturmien ehkäisytapahtuma.

Esimerkki haravointitalkoista
Lahden Terveyskioski on järjestänyt syksyllä haravointitalkoot (n. 60 haravaa) ja 4H-yhdistyksestä Dogsitterit koiranomistajille.

Ryhmätoiminta

Iäkkäille ihmisille voidaan järjestää tarvittavaa ryhmätoimintaa. Esimerkiksi liikuntaneuvonnan lisäksi voidaan järjestää iäkkäille soveltuvaa ryhmäliikuntaa, kuten vesijumppaa, kuntosalitoimintaa, päivätansseja ym. Liikuntaryhmiä voidaan järjestää yhteistyössä esimerkiksi kunnan liikuntatoimen tai liikunta- ja vanhusjärjestöjen kanssa.

Ryhmätoiminta on havaittu tehokkaaksi myös sosiaalisen eristyneisyyden ja yksinäisyyden lievittämisessä (Cattan 2005; Pitkälä K. ym. 2005). Tällaisessa ryhmässä tuetaan erityisesti sosiaalista vuorovaikutusta, ryhmäytymistä ja iäkkäiden keskinäistä vertaistukea. Kannattaa selvittää iäkkäille tarjottavan ryhmätoiminnan koko kirjo kunnassa ennen kuin päätetään, järjestetäänkö neuvontapisteen voimin jotakin ryhmätoimintaa.

Esimerkki ystäväpiiritoiminnasta
Vanhustyön keskusliitto toteuttaa Ystäväpiiri-koulutusta. Tavoitteena on opettaa suunnittelemaan, järjestämään ja ohjaamaan tavoitteellisia, suljettuja ikäihmisten ryhmiä, joissa on sisältöinä taidetta, kulttuuria, liikuntaa ja keskustelua. Ryhmien tavoitteena on ryhmäläisten ystävystyminen, voimaantuminen, elämänhallinnan ja psyykkisen hyvinvoinnin lisääminen sekä yksinäisyyden lievittyminen.

Lisätietoja: Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminta

Lähteet:

Cattan M. (2005) Preventing social isolation and loneliness among older people. A systematic review of health promotion interventions. Ageing & Society 23/2005, 41–67.

Hirvensalo M. ym. (2003) The effect of advice by health care professionals on increasing physical activity of older people. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 13, 231–236.

Pitkälä K. ym. (2005) Psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuus. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 11. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto.

Muualla palvelussa Muualla palvelussa

Neuvontapalveluiden ja kotikäyntien teemat
Katso, mistä asioista neuvontapisteessä voi tarjota tietoa.