Kotikäyntien tavoitteet ja keinot

Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tehdään, jotta iäkkäällä kuntalaisella olisi mahdollisimman hyvät ja turvalliset edellytykset asua kotonaan mahdollisimman pitkään niin halutessaan. Myös ympärivuorokautisen hoidon tarvetta on mahdollista myöhentää. Näihin tavoitteisiin pyritään muun muassa seuraavin keinoin:

• arvioimalla yhdessä iäkkään kanssa hänen fyysisiä, psykososiaalisia ja kognitiivisia voimavarojaan ja toimintakykyään, joita iäkäs tarvitsee selviytyäkseen mahdollisimman omatoimisesti elämässään   
• kartoittamalla omatoimista selviytymistä uhkaavat riskit ja vaaratekijät asuin- ja elinympäristössä sekä elinoloissa
• suunnittelemalla yhdessä iäkkään ja mahdollisuuksien mukaan hänen läheistensä kanssa, miten omia voimavaroja sekä läheisverkostoa voidaan käyttää kotona selviytymisen tukena
• kannustamalla, neuvomalla ja ohjaamalla iäkästä terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä edistäviin elintapoihin
• arvioimalla ja ennakoimalla tarvittavien palvelujen, apuvälineiden ja kodin muutostöiden tarvetta
• kertomalla vapaaehtoistoiminnasta sekä harrastus- ja opintomahdollisuuksista 
• kertomalla kunnan, järjestöjen, seurakunnan ja yritysten palveluista ja saatavilla olevasta tuesta
• ohjaamalla tarvittaessa tuen ja palvelujen piiriin. 

Kunta voi hyödyntää kotikäynneillä kerättyä tietoa

Kotikäyntien yhtenä tavoitteena on myös saada tietoa kunnan tarpeisiin. Tietoa iäkkäiden kuntalaisten elinoloista, palvelutarpeista ja odotuksista voidaan hyödyntää kunnan toiminnan ja palvelujen suunnittelussa ja palvelutarpeiden ennakoinnissa.

Stakes (2008) ja Kuntaliitto (2007) ovat suorittaneet kyselyjä, joista ilmeni, että kunnat ovat hyödyntäneet kotikäynneillä kertynyttä tietoa muun muassa vanhuspoliittisen strategian ja talousarvion laadinnassa sekä palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Kunnan toimialoilla tietoa hyödynnetään erityisesti kotihoidossa ja muussa sosiaali- ja terveystoimessa. Muilla hallinnon aloilla hyödyntäminen on toistaiseksi ollut satunnaista.