Kotikäyntien edellyttämät resurssit

Etukäteissuunnittelulla varmistetaan tarvittavat voimavarat kotikäyntien suorittamista varten. Lähtökohtana ovat ne tavoitteet, jotka kunta tai yhteistoiminta-alue on kotikäyntitoiminnalle asettanut.

Hyvinvointia edistävien kotikäyntien kustannukset voidaan ainakin karkealla tasolla arvioida, kun tiedetään,

• kuinka monen iäkkään kuntalaisen luo kotikäynti aiotaan tehdä
• paljonko yhden henkilön työpanosta tarvitaan
• mikä on henkilöresurssien kokonaistarve.

Kustannuksia aiheuttavat myös matkat, mahdollinen lisäkoulutus sekä työskentely yhteistyökumppaneiden kanssa.

Henkilöstötarve

Hyvinvointia edistävien kotikäyntien resurssointiin vaikuttaa mm. se, onko kyse uudesta vai jo vakiintuneesta toiminnasta.

Henkilöstötarpeeseen vaikuttaa myös kotikäynnin toteutustapa: Kotikäynnin voi tehdä yksi henkilö tai työpari. Seuranta voidaan puolestaan toteuttaa kotikäyntinä tai puhelimitse. Tiedottamisessa, palautetiedon hankkimisessa ja jakamisessa voidaan hyödyntää ryhmäkokoontumisia.

Kuntien käytännöt osoittavat, että ensikäyntinä toteutettavan hyvinvointia edistävän kotikäynnin vaatima työaika on keskimäärin 2 tuntia. Tämä sisältää välittömän asiakastyön (1,5 tuntia), etukäteisvalmistelut, kirjaamisen ja tilastoinnin sekä mahdolliset jälkikäteen tapahtuvat järjestelyt ja yhteydenotot. Aikaa käytetään lisäksi matkoihin.

Kuntaliiton kokeilussa vuonna 2001–2003 (Häkkinen & Holma 2004) saadut kokemukset osoittivat, että iäkkäille suunnatut kotikäynnit voivat hyvin olla osa sosiaali- ja terveydenhuollon vakituisen henkilöstön työtä. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit rikastavat kotihoidossa toimivien työtä ja siten ylläpitävät työkykyä ja työtyytyväisyyttä. Hyvinvointia edistävä kotikäynti ei kuitenkaan saa olla perustyön ohella tehtävää lisätyötä.

Työvoiman lisätarvetta arvioitaessa tarkastellaan koko vanhustyön kenttää suhteessa omaan toimintaympäristöön, asiakaskuntaan ja kunnan muihin voimavaroihin. Ilman lisäresursseja voidaan tulla toimeen organisoimalla työtä uudella tavalla, uudistamalla toimintakäytäntöjä, järkeistämällä hyvinvointia edistävien kotikäyntien toteutusmalleja sekä jakamalla voimavarat yhteistyökumppaneiden kesken (liikuntatoimi, järjestöt, seurakunta).

Henkilöstön osaamisvaatimukset

Hyvinvointia edistävien kotikäyntien toteuttajien tulee olla kokeneita sosiaali- ja terveydenhuollon tai liikunta-alan ammattilaisia. Työssä onnistumiseksi työntekijöiltä vaaditaan monenlaista osaamista:

• tulee tuntea riittävän hyvin kunnassa tai yhteistoiminta-alueella tarjolla olevat palvelut sekä yhteistyöverkostot
• pitää olla henkilökohtaista soveltuvuutta vanhustyöhön; kykyä lähestyä ja kuunnella vanhusta, kykyä luoda luottamuksellinen vuorovaikutus sekä turvallinen ja lämmin ilmapiiri
• tulee olla kykyä havainnoida, ymmärtää ja laaja-alaisesti arvioida vanhuksen tilannetta ja toimintakykyä
• on osattava toteuttaa kotikäynti haastatteluineen tavoitteellisesti ja tuloksellisesti 
• on pystyttävä tekemään luotettavia johtopäätöksiä 
• on kyettävä arvioimaan omaa suoriutumistaan.

Vaikka hyvinvointia edistävän kotikäynnin tekijältä vaaditaan laaja-alaista osaamista, ei hän voi hallita kaikkia osaamisalueita. Moniammatillinen taustaryhmä, jossa on mukana myös kuntoutuksen ja gerontologian asiantuntijoita, on tärkeä tuki kotikäyntejä toteuttavalle ammattilaiselle.

Kotikäyntejä tekevät eri ammattikuntien edustajat

Ammatillinen peruskoulutus antaa hyvän pohjan hyvinvointia edistävien kotikäyntien toteuttamiselle, mutta osaamista on täydennettävä perehdytyksen ja lisäkoulutuksen avulla. Koulutus lisää tuntuvasti myös kotikäyntien tehoa ja vaikuttavuutta (mm. Avlund ym. 2007).

Kuntaliiton ja THL:n kyselyjen mukaan hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tekevät yleisimmin sairaanhoitajat, kotihoidon työntekijät ja terveydenhoitajat. Myös fysioterapeutit, sosiaalityöntekijät ja vanhustyössä toimivat palveluohjaajat tekevät iäkkäille suunnattuja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä. Luettelo kattaa lähes kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon ammattinimikkeet. 

Toimintakyvyn laaja-alainen arviointi

Monessa kunnassa asetetaan hyvinvointia edistävän kotikäynnin yhdeksi tavoitteeksi iäkkään henkilön toimintakyvyn laaja-alainen arviointi. Mikään yksittäinen ammattiryhmä ei tähän kykene muutoin kuin yleisesti arvioimalla kotona selviytymistä. Joissakin kunnissa on tehty ratkaisu, jonka mukaan hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä ei tehdä tarkempia toimintakyvyn arviointeja tai testauksia. Kun kotikäynnin tekijä huomaa, että tarvitaan tarkempia selvityksiä tai mittauksia, hän ohjaa iäkkään henkilön alan asiantuntijan luo tai järjestää asiantuntijan arviointikäynnille kotiin.

Yhteistyö opiskelijoiden kanssa

Opiskelijalla ei useinkaan ole riittävää kokemusta, jota kotikäynnin tekijä tarvitsee. Monessa kunnassa ei opiskelijavoimin toteutetakaan kotikäyntejä. Yhteistyö alan oppilaitosten kanssa kuitenkin virkistää toimintaa ja tuo uusia näkökulmia olemassa oleviin käytäntöihin.

Opiskelijoiden panosta voidaan hyödyntää monella tavoin kunhan riittävä tuki ja ohjaus varmistetaan. Opiskelija voi olla ammattilaisen mukana kotikäynnillä esimerkiksi havainnoiden tilannetta kotona. Hän voi osallistua palautteen hankintaan ja kotikäyntien arviointiin.

Opiskelijoilla on tuoretta tietoa ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Kuntoutusalan opiskelijoilla on esimerkiksi hyvät tiedot toimintakyvyn arvioinnista ja mittaamisesta. Oppilaitosten kanssa kannattaa luoda toimiva yhteistyösuhde ja pohtia yhdessä niitä yhteistyömuotoja, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia.

Esimerkki opiskelijoiden osallistumisesta hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin Seinäjoella
Seinäjoella heräsi kiinnostusta saada tietoa kotikäyntien vaikutuksista ja siitä, miten elämäntilanne ja elinolosuhteet ovat viiden vuoden aikana muuttuneet. Koska Ikäkeskuksen henkilökunnalla ei ollut resursseja kyselyä suorittaa, sovittiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun vanhustyön koulutusohjelman opettajien kanssa yhteistyöstä keväällä 2009. Geronomiopiskelijat tekivät jo samana keväänä ensimmäiset seurantakäynnit niille 1929 syntyneille, joille oli aiemmin tehty 75-vuotiaina hyvinvointia edistävät kotikäynnit.

Seurantakäynti perustui ko. ikäryhmälle aiemmin käytettyyn lomakkeeseen. Lomakkeeseen liitettiin myös seuraavat kysymykset: käyttääkö henkilö nykyisin palveluja, onko hän vaihtanut tai harkinnut asunnon vaihtoa, kuinka hän oli kokenut edellisen käynnin ja ovatko edellisellä käynnillä sovitut toimenpiteet toteutuneet.

Opiskelijat tekevät kotikäynnit opettajiensa ja Ikäkeskuksen palveluohjaajien ohjauksessa. Vastuu seurantakäynnistä on kunnalla. Ikäkeskuksen palveluohjaaja käy opiskelijoiden kanssa läpi kotikäynnin tarkoituksen ja sisällön. Palveluohjaajat ovat käyntien aikana myös taustatukena, ja heihin voi tarvittaessa käynnin aikana ottaa yhteyttä puhelimitse. Kotikäyntien jälkeen Ikäkeskuksen henkilökunta on yhteydessä niihin haastateltaviin, jotka sitä toivovat tai joille tarvitaan laajempaa palvelukartoitusta.

Näiden käyntien avulla toivotaan saatavan jonkinasteista kuvaa ennaltaehkäisevän työn vaikutuksista. Tämän lisäksi haastateltavat saavat käsityksen oman toimintakykynsä muutoksista ja saavat vastauksia omiin kysymyksiinsä. Näin pystytään myös vahvistamaan heidän omia voimavarojaan ja toimintakykyään.

Lisätietoja: kotihoidon johtaja Jaakko Kontturi, etunimi.sukunimi(at)seinajoki.fi

Lähteet:

Avlund K. ym. (2007) Education of preventive home visitors. The effect on tiredness in daily activities. Eur J Ageing 2007/4, 125–131.

Häkkinen H. & Holma T. (2004) Ehkäisevä kotikäynti – tuki vanhuksen kotona selviytymiselle. Valtakunnallisen kehittämishankkeen tulokset ja kokemukset. Helsinki: Suomen Kuntaliitto.