Kotikäyntien organisointi

Kunta voi halutessaan järjestää hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä. Kunta voi tuottaa nämä palvelut itse, yhdessä toisten kuntien kanssa tai ostaa yksityisiltä palvelutuottajilta (yritykset, järjestöt, säätiöt).

Yksityiseltä sektorilta ostettu palvelu edellyttää kunnalta joka tapauksessa valvontaa ja koordinointia. Kunnan on varmistuttava siitä, että ostettava palvelu täyttää ne vaatimukset, joita edellytetään kunnan tai kuntayhtymän vastaavalta palvelulta.

Jos kotikäynnit toteuttaa jokin kuntaorganisaation ulkopuolinen taho, on ostopalvelua tavallisempaa, että kyse on erillisrahoitetusta hankkeesta. Joskus toimijana voi olla myös seurakunta. Hankkeen hallinnoijana on usein jokin yhdistys tai järjestö. Tällöin on hankkeen alussa selkeästi sovittava, miten toiminta jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen. On välttämätöntä, että hankkeen ohjausryhmässä on vahva edustus kunnan/yhteistoiminta-alueen päättäjistä sekä vanhustyön ammattilaisista.

Organisointi kunnan sisällä

Hyvinvointia edistävien kotikäyntien organisointi osana kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita voi toteutua monella tavalla. Kotikäynnit voivat

• olla hallinnollisesti samassa yksikössä kuin yhdistetty kotihoito tai kotipalvelu ja kotisairaanhoito
• olla osa kotiin annettavien palvelujen kokonaisuutta
• olla osa neuvontapalveluja tai neuvontapisteen toimintaa
• kuulua laajempaan hyvinvointipalvelujen kokonaisuuteen, jossa mukana myös esimerkiksi iäkkäiden päivätoiminta, neuvontapalvelupisteet ja muu terveyden edistämistyö
• toteutua sosiaalitoimen alaisuudessa, tai järjestäjiä ovat sairaanhoitopiiri, kansanterveystyön kuntayhtymä, terveyskeskus tai niiden jokin erillinen yksikkö (kuntoutus).

Kotikäyntien toteutustapoja

Valtaosa Suomen hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä toteutetaan kertaluontoisina ja yksilöllisinä kotikäynteinä. Tällöin mahdollisuudet vaikuttaa iäkkään toimintakykyyn jäävät rajallisiksi. Jos kotikäynnit toteutetaan kertaluontoisesti, on täsmennettävä, mikä on käynnin päätarkoitus ja mihin asioihin käynnin avulla voidaan vaikuttaa. Jos tarkoitus ei ole toteuttaa seurantaa tai muita jatkotoimia, kannattaa harkita, tarvitaanko esimerkiksi kattavia toimintakyvyn mittauksia tai mittavaa tietojen keruuta.

On suositeltavaa, että hyvinvointia edistävän kotikäynnin jälkeen tehdään vähintään yksi seurantakäynti tai seurataan muulla tavoin iäkkään tilanteen kehittymistä. Koska resurssit ovat kunnissa tai yhteistoiminta-alueilla yleensä niukat, voidaan harkita vaihtoehtoja perinteiselle tavalle toteuttaa kotikäynti.

Vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa kotikäynti tai sen osa

Ryhmätapaaminen:

• Toteutetaan hyvinvointia edistävän kotikäynnin jokin osa-alue (tiedottaminen, neuvonta ja palveluohjaus, voimavarakartoitus, palaute) järjestämällä ryhmätapaamisia, joihin kutsutaan tietty ikäluokka tai tiettyyn riskiryhmään kuuluvat henkilöt. Tapaamisten sisältönä voi olla yksi tai useampia seuraavista vaihtoehdoista:

• Tiedotetaan heille lähiaikoina toteutettavista kotikäynneistä. Tilaisuudessa voidaan sopia myös kotikäyntien ajankohdista.   
• Kerrotaan kunnan palveluista ja tukimahdollisuuksista.
• Keskustellaan iäkkäiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä ajankohtaisista aiheista (esim. teemaillat).
• Käydään läpi iäkkäiden etukäteen täyttämä ja palauttama kyselylomake. Ammattilaiset voivat laatia yhteenvedon, jonka pohjalta keskustellaan iäkkäitä askarruttavista asioista sekä iäkkäiden odotuksista ja palvelutarpeista.
• Kerrotaan toteutuneiden kotikäyntien tuloksista ja yleisellä tasolla iäkkäiden kuntalaisten odotuksista ja näkemyksistä.   

Puhelin:

• Toteutetaan kotikäynti puhelinhaastatteluna, jossa tavoitteena on paitsi kontaktin luominen myös apua ja tukea tarvitsevien seulonta. 
• Toteutetaan kotikäynnin seuranta puhelimitse tai sähköisten viestimien välityksellä.

Iäkkään osallisuus:

• Pyydetään tulevaa kotikäyntiasiakasta täyttämään etukäteen kyselylomake, jossa kartoitetaan elämäntilannetta ja tarpeita. Lomakkeen tiedot ovat keskustelun pohjana kotikäynnillä. Aikaa säästyy, kun ei käydä koko kysymyspatteristoa läpi. Voidaan keskittyä niihin asioihin, jotka etukäteiskyselyssä ovat nousseet painavimmin esille.
• Otetaan kotikäyntien suunnitteluun ja mahdollisesti myös toteutukseen mukaan iäkäs itse, jolloin voidaan hyödyntää kokemusasiantuntijuutta. 

Työ yhteistyökumppaneiden ja opiskelijoiden kanssa:

• Toteutetaan kotikäynti yhteistyössä yhteistyökumppanin (järjestö, yhdistys, seurakunta, kunnan muu toimiala) edustajan kanssa tai sovitun työnjaon mukaisesti.
• Hyödynnetään opiskelijoiden panosta ottamalla opiskelija mukaan kotikäynnille työpariksi. Opiskelijat voivat ohjatusti ja sovitusti suorittaa seurantakäynnin ja osallistua kotikäyntien arviointiin.
• Tehdään toimintakyvyn arviointi erillisenä arviointina ja vain niille, joiden selviytyminen kotona on vaarassa ja toimintakyky on heikkenemässä. Testien ja mittaamisen luotettavuus voidaan varmistaa, kun arviointi keskitetään toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijalle.

Keskittyminen tiettyyn osa-alueeseen:

• Keskitytään kotikäynnillä tiettynä vuonna vain johonkin teemaan tai seulontatyyppiseen tilanteen kartoittamiseen, jolloin ei tarvita hyvin laajaa ja kaikenkattavaa haastattelua.

Esimerkki porrastetusta hyvinvointia edistävän kotikäynnin mallista Jyväskylässä

Jyväskylän kaupungin kotihoidon palveluohjaajat ja ESKO esteetön koti ikääntyneiden ja erityisryhmien asumiseen -hankkeen toimijat (Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja muut toimijat) suunnittelivat yhteistyössä porrastetun HEHKO-kotikäyntimallin:

Vuonna 2010 kohderyhmäksi valittiin vuonna 1933 syntyneet asukkaat. Ensimmäinen yhteydenotto kohderyhmään oli puhelinhaastattelu, jonka pohjalta henkilöt jaettiin kolmeen ryhmään.

Puhelinhaastattelussa kysyttiin asumiseen ja kodin toimivuuteen, lääkkeisiin, terveydentilaan (mm. kaatumisten määrä) sekä kodin ulkopuolella liikkumiseen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä asioita. Soittojen yhteydessä annettiin myös palveluohjausta: kerrottiin alueen päiväkeskuksesta, annettiin kotihoidon yhteystietoja ja lähetettiin hakemuslomakkeita.

Vastausten perusteella jako ryhmiin tapahtui seuraavasti:

• ryhmä 1: henkilöt, jotka eivät tarvitse hyvinvointia edistävää kotikäyntiä, ohjausta tai neuvontaa
• ryhmä 2: henkilöt, jotka ohjataan infotilaisuuteen asuinalueella olevaan päiväkeskukseen
• ryhmä 3: henkilöt, jotka tarvitsevat hyvinvointia edistävän kotikäynnin.

Päiväkeskusinfot toteutettiin keväällä Jyväskylän kaikissa päiväkeskuksissa. Kotikäynnit jaettiin kiireellisyytensä vuoksi kahdeksi erilaiseksi käynniksi. Akuutti kotikäynti tehtiin kiireellistä hoitoa tai asioiden selvittelyä tarvitsevien asiakkaiden luo. Hankkeessa päädyttiin porrasteiseen malliin, jossa ei-akuutteja käyntejä on kaksi. Ensimmäisen ei-akuutin kotikäynnin aikana haastateltiin asukasta ja selviteltiin hänen omia kokemuksiaan asuinympäristön turvallisuudesta ja toimivuudesta koetun asumisen haastattelulomakkeiden avulla. Toinen ei-akuutti kotikäynti sisälsi asuinympäristön esteettömyyden arvioinnin Housing Enabler -menetelmän avulla.

Hyvinvointia edistävien kotikäyntien mallia rakennettaessa tehtiin kotikäyntejä pilottivaiheessa kaksi. Jatkossa toinen kotikäynti tehdään tarvittaessa. 

Lisätietoja: projektipäällikkö Anja Tanttu, etunimi.sukunimi(at)jamk.fi