Kotikäyntien kohderyhmät

Kunta päättää paikallisten tarpeiden perusteella hyvinvointia edistävien kotikäyntien kohdentamisesta. Kohderyhmän valinnassa lähtökohtana ovat kunnan strategiset linjaukset, iäkkäiden kuntalaisten tarpeet, hyvinvointia edistäville kotikäynneille asetetut tavoitteet sekä voimavarojen taloudellinen ja tarkoituksenmukainen käyttö.

Ikäneuvo-työryhmä suosittaa, että kohderyhmä valitaan joko 1) iän tai 2) iän ja riskiryhmään kuulumisen perusteella. Suomessa hyvinvointia edistävät kotikäynnit on 2000-luvulla kohdennettu ensisijaisesti niille iäkkäille kuntalaisille, jotka eivät ole kunnan säännöllisten palvelujen* piirissä ja jotka kuuluvat 70–85-vuotiaiden ikäryhmään tai tiettyyn ikäluokkaan tämän ikäryhmän sisällä.

*Säännöllisillä palveluilla tarkoitetaan tässä seuraavia palveluja: kotipalvelu, kotisairaanhoito (tai kotihoito), omaishoidon tuki, tavallinen tai tehostettu palveluasuminen, vanhainkotihoito sekä pitkäaikainen hoito terveyskeskuksen vuodeosastolla.

Kohderyhmän valinta ikäluokan mukaan

Tutkimustulosten mukaan hyvinvointia edistävien kotikäyntien avulla voidaan eniten vaikuttaa iäkkään henkilön toimintakykyyn silloin, kun hänen toimintakykynsä ei ole vielä kovin heikko tai hänen elämäntilanteensa sairauksineen ja ihmissuhteineen ei ole kovin kärjistynyt.

Suomessa kotikäyntejä on tehty tavallisimmin 80-vuotiaiden ikäluokkaan kuuluville. Tutkimukset eivät kuitenkaan anna yhdenmukaisia tuloksia siitä, minkä ikäinen henkilö hyötyy kotikäynneistä eniten. Kohderyhmän valinnan tekee haastavaksi juuri se, että ihmisen toimintakyky ei useinkaan ole kronologisesta iästä riippuvainen. Kirjallisuudessa korostetaan 75–80-vuotiaiden ensisijaisuutta kohderyhmän valinnassa. Lisäksi pidetään tärkeänä, että kotikäyntien toteutustavat ovat joustavia: 

• Kun tavoitteena on saada kartoitettua systemaattisesti iäkkäiden kuntalaisten tuen tarpeet, odotukset ja elinolosuhteet, on kotikäyntien toteuttaminen ikäluokittain perusteltua. Tällöin voidaan tukea turvallista kotona selviytymistä neuvonnan ja ohjauksen keinoin, antaa tietoa palveluista, ennakoida palvelutarpeita ja selvittää iäkkäiden omia käsityksiä selviytymisestään. Resurssien mukaan kotikäynnit kohdennetaan yhdelle tai useammalle ikäluokalle ikäryhmissä 70–85 vuotta.

• Kun tavoitteena on edellisen lisäksi kohdentaa ohjauksen ja neuvonnan sisältö vielä täsmällisemmin tiettyihin erityistarpeisiin (esim. leskeytymisestä tai masentuneisuudesta johtuva toimintakyvyn heikkeneminen), ovat riskiryhmille räätälöidyt kotikäynnit varteenotettava vaihtoehto. Kotikäynti voi olla tällaiselle iäkkäälle ihmiselle juuri se yhteiskunnan tuki, jota hän tarvitsee ja josta hän tilanteessaan hyötyy.

• Kun tavoitteena on edesauttaa iäkkäiden kuntalaisten ja heidän läheistensä aktiivista osallistumista oman elämän ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnitteluun, lisätä osallistumista kunnan palvelujen suunnitteluun sekä vahvistaa omatoimisuutta ja toimintakykyä, kannattaa valita kohderyhmäksi jo 70–75-vuotiaat. Voi olla, että ’nuoria iäkkäitä’ ei tavoiteta perinteisen kotikäynnin kautta. Tarvitaan uusia toimintatapoja, kuten esimerkiksi ryhmissä toteutettuja info- ja keskustelutilaisuuksia sekä sosiaalisen median ja sähköisen viestinnän keinoja.

Kotikäyntien kohdentaminen riskiryhmille

Riskiryhmille on Suomessa kohdennettu hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä vain harvoin. Ikäneuvo-työryhmän muistiossa pidetään kuitenkin tärkeänä kohdentaa kotikäynnit myös riskiryhmille.

Jos kotikäynnit aiotaan kohdentaa riskiryhmille, kannattaa ensin selvittää, mitkä riskiryhmät jo saavutetaan jonkin muun tukimuodon tai palvelun kautta omassa kunnassa/yhteistoiminta-alueella. Harkitaan, riittääkö olemassa oleva tuki vai hyötyisikö tiettyyn riskiryhmään kuuluva iäkäs enemmän henkilökohtaisesta, hyvinvointia edistävästä kotikäynnistä. Kannattaisiko hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä kohdentaa esimerkiksi seuraaviin ryhmiin kuuluville henkilöille:

• lähiaikoina leskeksi jääneet
• yksinäiset, erityisesti itsensä yksinäiseksi tuntevat
• sairaalasta äskettäin kotiutuneet
• sotaveteraanit, jotka eivät ole säännöllisen koti- ja laitoshoidon piirissä
• iäkkäät maahanmuuttajat
• uudelle paikkakunnalle äskettäin muuttaneet iäkkäät henkilöt
• omaishoitajat ja omaishoidon tuen piirissä olevat. 

Riskiryhmien tavoittaminen

Suuri haaste palvelujärjestelmälle ja palvelujen suunnittelijoille on riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden tavoittaminen. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit tietylle ikäluokalle ovat jo yksi väylä tunnistaa erityisen tuen tarpeessa olevat henkilöt. Muita keinoja ovat esimerkiksi kotona selviytymistä ja toimintakykyä selvittävät suppeat postikyselyt ja niitä täydentävät puhelimitse tapahtuvat yhteydenotot.

Riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden tavoittamisessa toimiva yhteistyöverkosto on kullanarvoinen. Tietoa kotikäyntiä tarvitsevista henkilöistä saadaan matalan kynnyksen neuvontapalveluissa asioivilta sekä terveydenhuollon, sosiaalityön, seurakuntien ja eri järjestöjen työntekijöiltä. Myös muut palvelujärjestelmässä toimivat (taksin, kaupan edustajat) voivat tuoda esiin kotikäyntitarpeita. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit voidaan myös suunnitella ja toteuttaa yhdessä järjestöjen, seurakunnan sekä muiden kumppaneiden kanssa.

Esimerkki hankkeesta iäkkään omaishoitajan toimintakyvyn edistämiseksi
KEY Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry:n projektin (2009–2012) päämääränä on tukea iäkkäitä omaishoitajia, edistää ehkäisevän kuntoutuksen keinoin omaishoitajan terveyttä, toimintakykyä ja jaksamista sekä tarjota konkreettisia välineitä elämänhallintaan ja varautumiseen tulossa oleviin ikääntymismuutoksiin. Projektissa kehitetään iäkkäille omaishoitajille ehkäisevän kuntoutuksen sisältöä ja toimintamalleja painottamalla toiminnan nivoutumista peruskuntaan. Lähtökohtana on, että kuntoutustoiminta toteutetaan lähellä omaishoitajan ja hoidettavan arkea, kotia tai kotipaikkakuntaa. Kunnissa jo olemassa olevaa palvelutarjontaa ja monialaista ammatillista osaamista hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti.

Omaishoitajien ehkäisevän kuntoutuksen mallia kehitetään osana kuntien omaa palvelujärjestelmää, jota järjestöjen, yhdistysten ja yksityisten tahojen tuottamat palvelut täydentävät. Ehkäisevän kuntoutuksen kehittäminen on jäsennetty kolmeksi sisältökokonaisuudeksi. Nämä ovat iäkkään omaishoitajan 1. kokonaistilanteen arviointi, 2. kotona selviytyminen ja 3. kuntoutus ja toimintakyvyn edistäminen. Omaishoitajatyön tueksi tarjotaan mm. ergonomiaohjausta sekä omaishoitajan tietotaitojen vahvistamista.

Lisätietoja: projektikoordinaattori Pirjo Suomalainen, etunimi.sukunimi(at)keynet.fi

Projektin kotisivu