Tulostettava versio
© THL 2012 - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | PL 30, 00271 Helsinki | puhelin 020 610 6000 | Palaute | Tietoa sivustosta
Tilastot
Kotikäynneillä kertyneistä tiedoista muodostetaan myös tilastoja ja tunnuslukuja päätöksentekoa ja arviointia varten. Päätöksentekoa ja kehittämistä palvelevaa tilastotietoa ovat esimerkiksi seuraavat tiedot:
- niiden henkilöiden määrä, joille oli tehty kotikäyntejä
- niiden henkilöiden ikäluokka, ikä sekä sukupuoli, joille oli tehty kotikäyntejä
- kieltäytyneiden prosenttiosuus kohderyhmästä
- syyt kieltäytymiselle
- kotikäynteihin käytetty aika ja osuus (%) kunnan vanhuspalveluista tai ehkäisevästä vanhustyöstä
- seurantakäyntien määrä tai muun seurannan määrä
- kotikäyntien tekijöiden määrä ammattiryhmittäin
- toteutuneiden kotikäyntien määrä/työntekijä
- jatkoon (tuet ja palvelut) ohjattujen henkilöiden määrä
- jatkokohteiden alue (lääkäri, apuvälineet …)
- jatko-ohjauksen lopullinen toteutuminen
- asiakkaiden tyytyväisyys ja koettu hyöty
- kotikäyntien vaikutukset esimerkiksi palvelutarpeeseen tai kotona asumisen jatkumiseen.
Joissakin kunnissa on käytössä oma arkisto sellaisille tiedoille, jotka eivät johda välittömiin asiakaskohtaisiin toimenpiteisiin. Osa kunnista kirjaa tiedot yhteenvetotaulukkoon Exceliin ilman henkilön tunnistetietoja.
Jotkut kunnat raportoivat kotikäynneistä vuosittain sosiaalilautakunnalle, sosiaali- ja terveyslautakunnalle tai sosiaalijohtajalle, ja joissakin kunnissa raportti voi olla luettavissa kunnan www-sivuilta.
Perusterveydenhuollon avohoidon tietouudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmää laajennetaan vuodesta 2011 lähtien siten, että perusterveydenhuollon avohoidosta kerätään yksilötason tietoja kansalliseen rekisteriin. AvoHILMO-rekisteri merkitsee edistysaskelta, joka antaa aiempaa huomattavasti paremmat mahdollisuudet väestön terveysongelmien selvittämiseen.
AvoHILMOon liittyvä tilastoitavien toimintojen luokitus (SPAT) sisältää mm. luokan ”Ikääntymiseen liittyvä neuvonta ja ohjeistus”. Siinä vaiheessa kun hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä tulee vakiintunut toimintatapa, kannattaa kunnassa selvittää, miten ehkäisevistä palveluista saadaan vietyä tietoa myös tähän kansalliseen tietorekisteriin.