Kotikäynneillä kertyneiden tietojen hyödyntäminen

Suuressa osassa kuntia laaditaan kotikäynneistä raportti, jota hyödynnetään palvelujen kehittämisessä ja palvelustrategioiden laadinnassa. Iäkkäiden kuntalaisten haastatteluista kertyy huomattava määrä tärkeää tietoa kunnan päättäjille ja johdolle. Haasteena on, miten tieto saadaan jalostettua esimerkiksi tilastoiksi päätöksentekoa ja kehittämistä varten.

Tietojen valtakunnallinen hyödyntäminen edellyttää yhdenmukaista tiedon keruuta. Tulevaisuudessa pitää selvittää, mitkä ovat niitä tietoja, joita kannattaa jokaisella hyvinvointia edistävällä kotikäyntikerralla kerätä yhdenmukaisesti.

Tietojen hyödyntäminen kunnan eri toimintasektoreilla

Huolimatta suuresta tiedon määrästä ei tietojen kattava hyödyntäminen ole kovin yleistä. Valtaosa kunnista on kuitenkin hyödyntänyt kotikäynneillä kertynyttä yleistä tietoa jollakin toimintasektorilla:

• vanhus- tai ikäpoliittisen strategian sekä talousarvion laadinnassa
• palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä
• uusien palvelujen käynnistämisessä (kotikuntoutus, Ikäpiste, vanhusneuvola, palvelusetelikokeilu, vanhusten päivätoiminta, kylätalkkari-toiminta)
• iäkkäille kuntalaisille suunnatun palveluoppaan laadinnassa
• kunnan muiden toimialojen toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä (esteetön asuinympäristö, kuljetuspalvelut, liikenneturvallisuus, liikuntapalvelut, kirjaston ja kansalaisopiston palvelut, terveydenhuollon ja kotisairaanhoidon palvelut).

Esimerkki hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä koskevien tietojen hyödyntämisestä Seinäjoella
Seinäjoen Ikäkeskuksessa toteutetussa tiedonhallinnan kehittämishankkeessa (Niiranen & Paukku 2011) arvioitiin kotikäynneillä kerätyn tiedon hyödynnettävyyttä. Vuodesta 2004 saadun kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että saatavaa tietoa ei vielä osata hyödyntää kattavasti kaupungin vanhuspalvelujen johtamisessa, suunnittelussa ja tarpeiden ennakoinnissa. Osaltaan tähän vaikuttaa se, että toimivan tietojärjestelmän puute on koettu erittäin ongelmalliseksi. Tämä näyttäytyy sekä asiakastiedon käsittelyssä että tiedon hyödynnettävyydessä johtamisen ja suunnittelun tukena. Mikään nykyisin vanhustyössä käytössä olevista ohjelmistoista ei tue hyvinvointia edistävien kotikäyntien kirjaamis- ja tilastointitarvetta. Puutteeksi on koettu myös se, että kerätyillä tiedoilla ei ole yhteyttä käytettävissä oleviin vanhustyön ohjelmistoihin.

Lisätietoja: palveluohjaaja Sirpa Paukku, etunimi.sukunimi(at)seinajoki.fi 

Asiakaskohtaisen tiedon käyttö

Asiakaskohtaista tietoa voivat käyttää ne tahot, joille asianosaiset ovat antaneet luvan tietojen käyttöön. Näitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation sisällä lähinnä kotihoidon ja terveyskeskuksen työntekijät.

Esimerkki Aijjoos-hankkeesta Evijärveltä, Kauhavalta ja Lappajärveltä
Aijjoos-kumppanuushankkeessa olivat iäkkäiden oman asiantuntijaryhmän jäsenet mukana raportoimassa yhdessä Aijjoos-hankkeen työntekijöiden kanssa hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksista Kuntayhtymän johtoryhmälle. Tiedotuksessa ei näin ollut mitään välikäsiä, vaan tieto oli hyödynnettävissä tässä ja nyt.

Lisätietoja: projektipäällikkö Marja-Liisa Nevala, m-l.nevala(at)aijjoos.fi

Lähde: Niiranen P. & Paukku S. (2011) Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tiedonhallinnan kehittäminen Seinäjoen Ikäkeskuksessa. Ikäkaste / Etelä-Pohjanmaan Vanhustyön kehittämiskeskushanke & Ikäkeskus, Seinäjoki.