Kotikäyntien seuranta ja arviointi

Seuranta

Seurannan tarkoituksena on asiakastasolla saada tietoa mm. siitä,

• mitä iäkkään henkilön tilanteessa on kotikäynnin jälkeen tapahtunut
• miten sovitut jatkosuunnitelmat ovat toteutuneet
• miten iäkäs ihminen itse kokee hyötyneensä kotikäynnistä.

Kuntatasolla halutaan saada tietoa mm. siitä,

• miten kotikäyntejä koskeva suunnitelma on toteutunut
• mitkä ovat olleet toiminnan kustannukset suhteessa hyötyihin
• miten toiminnassa ylipäätään on onnistuttu eri osapuolten näkökulmasta.

Seuranta voidaan toteuttaa seurantakäyntinä, puhelinhaastatteluna tai postikyselynä. Seuranta voidaan toteuttaa myös kutsumalla ryhmätapaamiseen ne iäkkäät, joiden luokse tehtiin kotikäynti. Samalla voidaan laajemminkin käydä läpi kotikäynneistä saatua palautetta ja tuloksia sekä hyödyntää iäkkäiden asiantuntemusta toiminnan suunnittelussa.

Arviointi

Seurannan avulla saatu tieto toimii arvioinnin pohjana. Tieto voi olla tilastotietoa tai palautetietoa iäkkäiltä itseltään sekä yhteistyökumppaneilta. Kotikäynnin tekijän tai työtiimin itsearviointi ja oman toiminnan vertailu muiden yksiköiden vastaavaan toimintaan laajentavat ja rikastavat arviointia.

Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä suunniteltaessa täsmennetään, mitä tietoa ja miksi kotikäynnin aikana kerätään. Samalla harkitaan, milloin ja missä laajuudessa esimerkiksi haastattelussa saatujen tietojen tallentaminen on välttämätöntä. Tietojen tallentaminen on perusteltua ainakin silloin, kun ehkäiseviä kotikäyntejä suunnitellaan säännöllisesti toistuviksi tai kun toteutetaan seurantakäyntejä. Tietojen tallentamista tarvitaan myös silloin, kun iäkäs kotonaan asuva siirtyy suoraan sosiaali- tai terveyspalvelujen asiakkaaksi.