Monialainen yhteistyö

Iäkkäiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan kaikkien toimialojen, ei pelkästään sosiaali- ja perusterveydenhuollon, tehtävää. Iäkkäät tulisi ottaa huomioon kaikessa toiminnassa ja suunnittelussa (esimerkiksi asuntopolitiikka, liikenne, kaupat ja palvelut, kulttuuri ja harrastukset), koska kaikki nämä asiat vaikuttavat vanhusten elämään ja hyvinvointiin. Toimintaan kutsutaan mukaan iäkkäät itse sekä kunnan tai yhteistoiminta-alueen julkiset ja yksityiset toimijat ja järjestöt.

Paikalliset asiantuntijaryhmät

Kunnan tai yhteistoiminta-alueen iäkkäiden hyvinvointipalvelujen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin tueksi on hyvä koota monialainen asiantuntijaryhmä. Ryhmässä tulee olla riittävä gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, kuntoutuksen, psykososiaalisen työn, terveysliikunnan sekä geriatrian asiantuntemus. Seuraavaan luetteloon on koottu lisää niitä tahoja, jotka voivat olla edustettuina paikallisessa asiantuntijaryhmässä tai paikallisissa yhteistyöverkostoissa:

• vanhusneuvosto
• sosiaali- ja terveystoimi (neuvontapalvelut ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit, kotihoito, gerontologinen sosiaalityö, päivätoiminta, kuntoutuspalvelut, muistiasioista vastaava taho, terveyskeskus, mielenterveystyö)
• liikuntatoimi
• kunnan muut toimialat (kulttuuri, tekninen toimiala …)
• seurakunta ja eri järjestöt.

Hyvin monella taholla on asiantuntemusta iäkkäiden hyvinvointia ja terveyttä koskevissa asioissa. Asiantuntijaryhmän toimivuus ja tuloksellisuus edellyttävät kuitenkin rajattua osallistujajoukkoa. Ryhmää valittaessa voidaan erityisesti painottaa oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen tarpeita ja erityispiirteitä.

Asiantuntijaryhmän tehtävät

Paikallinen asiantuntijaryhmä osallistuu iäkkäiden hyvinvointipalvelujen toimintasuunnitelman laatimiseen sekä toiminnan seurantaan, arviointiin ja kehittämiseen. Ryhmässä sovitaan, mikä taho hallinnoi ja organisoi neuvontapalveluja ja kotikäyntejä. Ryhmän vetovastuu sekä työnjakokysymykset sovitaan ja täsmennetään kirjallisesti.

Asiantuntijaryhmä voi toimia perustehtävänsä ohella myös tukiryhmänä henkilöstölle ja esimiehille. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien kohdalla asiantuntijaryhmä voisi 

• auttaa kirkastamaan, mikä on hyvinvointia edistävän kotikäynnin perimmäinen tarkoitus
• auttaa sopimaan pelisäännöistä ja käynnin toteutustavoista, jotta kunnassa/yhteistoiminta-alueella toimittaisiin mahdollisimman yhdenmukaisesti
• täsmentää, mitkä ovat niitä asioita, joiden halutaan toteutuvan jokaisen kotikäynnin aikana
• täsmentää kotikäynnin tavoitteita iäkkään kotikäyntiasiakkaan näkökulmasta – miten pitää toimia, jotta ihminen itse kokee saavansa käynnistä hyötyä ja jotta hänelle tulisi hyvä ja turvallinen olo tapaamisesta
• selkeyttää kotikäynnin toteuttajien roolia ’kunnan lähettiläänä’
• auttaa ennakoimaan ja kohtaamaan hankalia tilanteita
• arvioida yhdessä tekijöiden kanssa osaamiseen liittyviä erityistarpeita (kuntoutus, gerontologinen hoitotyö). 

Asiantuntijaryhmän toimintatavat

Asiantuntijaryhmän työskentelyä organisoitaessa kannattaa luoda juuri omalle alueelle soveltuvin toimintatapa:

a) Asiantuntijaryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa tehtävänään evästää päätöksentekijöitä sekä toiminnasta vastuussa olevia hyvinvointia edistävien palvelujen koordinoinnissa ja linjaamisessa.

b) Kunnan/yhteistoiminta-alueen nimeämät asiantuntijat kokoontuvat määräajoin tai tarvittaessa. Tarpeen mukaan ryhmän jäsenet antavat konsultaatioapua hyvinvointia edistävissä palveluissa toimiville. Konsultaatiotarpeita saattaa olla esimerkiksi toimintakyvyn arvioinnissa, neuvontatiedon ajantasaistamisessa sekä vuorovaikutustaitoihin liittyvissä asioissa.

c) Laajempi verkostomainen työskentely, jossa työmuotoina voivat olla esimerkiksi yhteistyöfoorumit ja verkostokokoukset. Verkostoon voi kuulua julkisen ja yksityisen puolen, järjestöjen sekä kunnan eri toimialojen asiantuntijoita, joilla on kiinnostusta iäkkäiden hyvinvoinnin edistämiseen.

Yhteistyöverkostot

Yhteistyöverkostoihin voi osallistua suurikin joukko iäkkäiden hyvinvoinnin ja terveyden parissa työskenteleviä ammattilaisia ja asiasta innostuneita kuntalaisia. 

Yhteistyöverkostoon kuuluvien tehtävänä on tuoda yhteiseen koriin sitä osaamista ja erityistietoa, joka edesauttaa yhteisen päämäärän – iäkkäiden hyvän elämän – saavuttamista. Kuntavetoiseen yhteistyöverkostoon voidaan kutsua jäseniä järjestöistä ja yhdistyksistä sekä muista yhteistyötahoista:

• sosiaali- ja terveysalan järjestöt
• seurakunnat
• eläkeläisjärjestöt
• hyvinvointi- ja terveyspalveluja tuottavat yritykset
• sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset, korkeakoulut sekä osaamiskeskukset.

Oleellista on sopia yhdessä yhteistyön tavoitteista, kunkin yhteistyötahon vastuista sekä riittävästä keskinäisestä tiedottamisesta.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt
Sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on paljon osaamista muun muassa erilaisia sairauksia koskevasta neuvonnasta.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton Yhteispalveluprojektissa (2007–2010) kehitettiin käytäntöjä, joiden avulla voidaan organisoida julkisen sektorin ja järjestöjen tiedotusta, ohjausta ja tukea yhteispalvelupisteissä. Hankkeesta on tuotettu järjestöjen neuvontatyötä käsittelevä kirja ja opas järjestöyhteistyössä huomioitavista asioista. Lisätietoja: Yhteispalveluprojekti 2007–2010

Järjestöillä on lisäksi erityistä osaamista muistihäiriöitä koskevasta neuvonnasta. Järjestöillä on myös vertais-, liikunta- ja harrastusryhmiä, joihin iäkkäitä voidaan ohjata. Kunnat voivat tukea järjestöjen ja vapaaehtoisten toimintaa paitsi ottamalla ne mukaan toiminnan suunnitteluun myös antamalla niiden käyttöön tiloja.

PalveluSantra tarjoaa neuvontaa iäkkäille ja heidän omaisilleen. Toimintaa ylläpitää Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry yhteistyössä toiminta-alueen kuntien kanssa. Toiminnan on suunnitellut Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Toiminnan rahoittavat Päijät-Hämeen alueen kunnat, RAY ja PalveluSantran rekisterissä olevat palveluntuottajat. Lisätietoja: PalveluSantran verkkosivut

Seurakunnat
Seurakuntien diakoniatyöntekijät tekevät kotikäyntejä iäkkäiden luo. Heidän kauttaan tulee esille palvelun ja tuen tarpeita. Seurakuntien työntekijät ovat tärkeitä kumppaneita esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden löytämisessä. 

Sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset
Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa voidaan sopia esimerkiksi neuvontapalvelujen ja hyvinvointia edistävien kotikäyntien laadun ja vaikutusten arvioinnista.