Mallinnus

Mallinnus voi olla esimerkiksi jonkin palvelun tai toiminnan toteutuksen kuvaamista prosessina. Palvelukuvaukset ja prosessikuvaukset täydentävät toisiaan ja toimivat hyvänä parina palvelujen läpinäkyvyyden lisäämisessä.

Kirjalliseen prosessikuvaukseen sisältyvät mm. toiminnan eteneminen, palvelun sisältö, työntekijöiden tehtävät ja niiden ajallinen kesto eri vaiheissa sekä suoritusvastuun siirtyminen henkilöltä toiselle. Keskeisiä kohtia ovat prosessin alku ja päättyminen sekä toiminnan onnistumisen kannalta kriittiset kohdat. Kun prosessi on mallinnettu, saadaan paremmin arvioitua, onko resurssien käyttö tarkoituksenmukaista, mitä tukiprosesseja tarvitaan ja miten solmukohdissa on paras toimia esimerkiksi jatkuvuuden turvaamiseksi.

Kuviossa 1. on kuvattu hyvinvointia edistävän kotikäynnin tuottamisprosessi yleisellä tasolla kunnan tai yhteistoiminta-alueen näkökulmasta. Yleisen kuvauksen osana on kuvaus hyvinvointia edistävän kotikäynnin toteutusprosessista asiakkaan näkökulmasta.

Kuvio 1. Esimerkki kotikäyntiprosessin vaiheista (pdf, 79 kt)

Kehittämishaasteita

Iäkkäiden hyvinvointia edistävät kotikäynnit ovat suhteellisen uusi palvelumuoto kunnissa. Viime vuosina on vahvistunut iäkkään ihmisen oman osallistumisen merkitys tämän palvelun onnistumiselle. On myös huomattu, että tavoitteiden saavuttamiseksi ei yksi kertaluontoinen käynti useinkaan riitä. Tarvitaan seurantakäyntejä tai muuta suunnitelmallista seurantaa. Kunnissa tulee olla tarjolla myös iäkästä aktivoivaa ja hänen toimintakykyään tukevaa muuta toimintaa.

Hyvinvointia edistävien kotikäyntien uudistaminen ja jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Isoja kehittämishaasteita ovat mm. kotikäynnillä kertyneen tiedon dokumentointi ja hyödyntäminen sekä toimintakykymittareiden käyttö. Yhdenmukaiset haastattelulomakkeet, kysymyssarjat sekä yksinkertaiset mittarit antaisivat mahdollisuuden tehdä analyysejä ja vertailuja iäkkäiden kotonaan asuvien tilanteesta koko maassa.

Yhdenmukaisemmat toimintatavat edellyttävät kaikkien asianomaisten sitoutumista ja sovittujen periaatteiden noudattamista. Tarvitaan myös lisää tutkimustietoa siitä, mikä on hyvä ja tavoiteltava käytäntö, jotta tavoiteltavat hyödyt saadaan aikaan.