Työmahdollisuuksien puute aiheuttaa pienituloisuutta

Suurin syy vammaisten henkilöiden heikkoon taloudelliseen tilanteeseen ja köyhyyteen on työllisyysmahdollisuuksien puute. Työttömyys pakottaa elämään minimituloilla koko aikuiselämän.

Köyhyysrajan alapuolella elävien käytettävissä olevista tuloista keskimäärin 83 prosenttia koostuu erilaisista tulosiirroista, kun muulla väestöllä niiden osuus on noin 32 prosenttia. Tulonsiirrot ovat jääneet jälkeen ansiotulojen kehityksestä.

Vamman tai sairauden kanssa elävät voivat saada kansaneläkettä. Kansaneläke oli vuonna 2009 korkeimmillaan 584,13 euroa kuukaudessa. Tämä jää reilusti yksin elävän suomalaisen köyhyysrajan alapuolelle, joka vuonna 2007 oli noin 1 100 euroa kuukaudessa.

Ansiotulojen hankkiminen on kansaneläkeläiselle ongelmallista

Kansaneläkettä saavalla on lain mukaan joissakin tilanteissa mahdollisuus hankkia kuukausittain 600 euroa ansiotuloja eläkettä menettämättä. Täyttä kansaneläkettä ja 600 euron kuukausipalkkaa saava pääsee tuloillaan kuitenkin vasta köyhyysrajan tuntumaan. Jos kansaneläkettä saavalla henkilöllä on yhtään työtuloja, katsotaan myös hänen saamansa eläke verotettavaksi tuloksi.

Pelkkää kansaneläkettä saavan eläkettä ei puolestaan veroteta.

Eläkkeen päälle ansaittavien tulojen suuruutta ei kuitenkaan ole sidottu indeksiin. Viimeisin, yhdeksän vuoden tauon jälkeen tehty korotus nosti sallittujen kuukausiansioiden määrää vain 11,34 eurolla.

Ongelmia aiheuttaa myös se, että ansiotuloja tarkastellaan kuukauden jaksoissa eikä koko vuoden tasolla. Esimerkiksi lomarahat voivat nostaa kuukausiansion sallitun tulorajan yli.

Eläminen vamman tai sairauden kanssa ei ole halpaa

Vammasta tai sairaudesta aiheutuu usein yllättäviä kustannuksia. Lääkkeet, erikoisjalkineet, vamman hoitoon liittyvät hammashoitokulut tai kotisairaanhoito tarkoittavat rahanmenoa, josta ei voi tinkiä. Vammasta aiheutuvat kulut voivat jatkua läpi elämän.

Koska vammaan usein liittyy edellisenkaltaisia erityismenoja, on vammaisen henkilön köyhyyttä tarkasteltaessa mediaanitulo ongelmallinen köyhyyden mittari. Mittaustavan mukaan köyhiä ovat ne kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia keskitulosta. Tällaiseen köyhyysrajaan sisältyy ajatus, jonka mukaan käytettävissä olevat tulot menevät niin sanottuihin tavanomaisiin menoihin. 

Vammaisen henkilön tuloihin lasketaan mukaan hänen saamansa hoito- tai vammaistuki, joten tulotaso saattaa nousta yli köyhyysrajan. Todellisuudessa hoito- tai vammaistuki ei välttämättä riitä kattamaan edes vammasta aiheutuvia kuluja, vaan niihin menee rahaa myös palkasta tai eläkkeestä.

Sairaus tai vammautuminen voi osua kenen tahansa kohdalle

Kuka tahansa voi syntyä vammaisena tai sairaana. Sairastuminen tai vammautuminen voi myös aikuisiällä yllättää kenet tahansa ja tarkoittaa muutoksia totuttuun elämäntapaan, esimerkiksi työkyvyn menettämistä. Vammaisuudelle ei ole yksiselitteistä määritelmää, vaan se voi tarkoittaa hyvin monenlaista rajoittuneisuutta toimia yhteiskunnassa tavalliseksi katsotulla tavalla.

Suomessa Kansaneläkelaitos maksaa neljää erilaista vammaisetuutta sairauden tai vamman aiheuttamasta haitasta sekä erityiskustannuksista. Vammaisetuuksia ovat lapsen ja aikuisen vammaistuki, eläkkeensaajan hoitotuki sekä ruokavaliokorvaus. Kelan vammaistuen saajia oli vuonna 2008 noin viisi prosenttia suomalaisista, yhteensä 266 800 henkilöä.

Perustuslaki velvoittaa takaamaan toimeentulon jokaiselle

Suomen perustuslaissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon jokaiselle, joka ei itse pysty hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa. Laissa turvataan perustoimeentulo esimerkiksi sairauden, työkyvyttömyyden, vanhuuden ja lapsen syntymisen aikaan.

Vaikka oikeus sosiaaliturvaan on lakisääteinen, ei laki sellaisenaan takaa perusturvan riittävyyttä. Sosiaaliturvan tasolla on erittäin suuri merkitys niille ihmisille, jotka joutuvat elämään tulosiirtojen varassa koko ikänsä.
Perustuslaki 19 pykälä: Oikeus sosiaaliturvaan
Invalidiliiton köyhyysohjelma
Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010–2015  nostaa vammaisten henkilöiden sosioekonomisen aseman parantamisen ja köyhyyden torjunnan yhdeksi kärkiteemakseen

Lähteet

Airaksinen, Tiina (2006) Syrjäyttäminen eriarvoistaa. Vertaileva tutkimus liikkumisesteisten ihmisten asemasta. Tampereen yliopisto: pro gradu -työ.

Invalidiliiton köyhyysohjelma (2010) Tullaan toimeen? -elämyksiä kansaneläkkeellä. Invalidiliiton julkaisuja.

Kelan vammaisetuustilasto 2008. 

Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2007