Polyklooratut dibentso-p-dioksiinit ja polyklooratut dibentsofuraanit (PCDD/F)
Dioksiineja esiintyy useissa klooratuissa kemikaaleissa epäpuhtautena. Lisäksi niitä muodostuu kaikenlaisessa palamisessa. EU on asettanut elintarvikkeiden sekä eläinten rehujen PCDD/F-yhdisteille korkeimmat sallitut pitoisuudet ilmoitettuna ns. toksisuusekvivalentteina (TEQ).
Ihmisperäiset-, elintarvike-, rehu-, kudos ja muut rasvaa tai öljyä sisältävät näytteet, vesi-, ympäristö-, tuhka- ja muut kiinteät ja nestemäiset näytteet
Matriisikohtaisen esikäsittelyn jälkeen näytteet uutetaan, minkä jälkeen PCDD/F -yhdisteet puhdistetaan silika- ja alumiinioksidipylväillä ja erotellaan muista POP-yhdisteistä aktiivihiilipylväällä. Tutkittavat yhdisteet analysoidaan kaasukromatografi - korkean erotuskyvyn massaspektrometrillä (GC-HRMS).
Laboratorion mukautuvaan pätevyysalueeseen kuuluvat määritykset on akkreditoitu.

PCDD/PCDF:t
- 2378-TCDF = 2,3,7,8-tetraklooridibentsofuraani
- 2378-TCDD = 2,3,7,8-tetraklooridibentso-p-dioksiini
- 12378-PeCDF = 1,2,3,7,8-pentaklooridibentsofuraani
- 23478-PeCDF = 2,3,4,7,8-pentaklooridibentsofuraani
- 12378-PeCDD = 1,2,3,7,8-pentaklooridibentso-p-dioksiini
- 123478-HxCDF = 1,2,3,4,7,8-heksaklooridibentsofuraani
- 123678-HxCDF = 1,2,3,6,7,8-heksaklooridibentsofuraani
- 234678-HxCDF = 2,3,4,6,7,8-heksaklooridibentsofuraani
- 123789-HxCDF = 1,2,3,7,8,9-heksaklooridibentsofuraani
- 123478-HxCDD = 1,2,3,4,7,8-heksaklooridibentso-p-dioksiini
- 123678-HxCDD = 1,2,3,6,7,8-heksaklooridibentso-p-dioksiini
- 123789-HxCDD = 1,2,3,7,8,9-heksaklooridibentso-p-dioksiini
- 1234678-HpCDF = 1,2,3,4,6,7,8-heptaklooridibentsofuraani
- 1234789-HpCDF = 1,2,3,4,7,8,9-heptaklooridibentsofuraani
- 1234678-HpCDD = 1,2,3,4,6,7,8-heptaklooridibentso-p-dioksiini
- OCDF = oktaklooridibentsofuraani
- OCDD = oktaklooridibentso-p-dioksiini
Määritysraja kongeneeria kohti on matriisista ja näytemäärästä riippuen noin 0,1 – 5 pg/g.
Polyklooratut bifenyylit (PCB) ja non-orto-PCB:t
PCB-seoksia on käytetty mm. muuntajissa, kondensaattoreissa ja sen kaltaisissa laitteissa lämmönsiirtonesteenä ja sähköeristeenä. PCB-yhdisteiden käyttö Suomessa on nykyään kielletty. Osa PCB-yhdisteistä on dioksiinien kaltaisia toksikologisilta ominaisuuksiltaan ja näitä ovat non-orto-PCB-yhdisteet (N=4) ja osa mono-orto-PCB-yhdisteistä (N=8).
EU on asettanut PCB- yhdisteiden ja PCDD/F- yhdisteiden yhteenlasketulle TEQ-pitoisuudelle sekä kuuden indikaattori-PCB:n summapitoisuudelle (ICES-6) korkeimmat sallitut pitoisuudet eri elintarvikkeissa sekä eläinten rehuissa.
Ihmisperäiset-, elintarvike-, rehu-, kudos ja muut rasvaa tai öljyä sisältävät näytteet, vesi-, ympäristö-, tuhka- ja muut kiinteät ja nestemäiset näytteet
Matriisikohtaisen esikäsittelyn jälkeen näytteet uutetaan, minkä jälkeen PCB -yhdisteet puhdistetaan silika- ja alumiinioksidipylväillä ja erotellaan muista POP-yhdisteistä aktiivihiilipylväällä. Tutkittavat yhdisteet analysoidaan kaasukromatografi - korkean erotuskyvyn massaspektrometrillä (GC-HRMS).
Laboratorion mukautuvaan pätevyysalueeseen kuuluvat määritykset on akkreditoitu.

Polyklooratut bifenyylit (PCB)
- PCB 18 = 2,2',5-triklooribifenyyli
- PCB 28/(31) = 2,4,4'-triklooribifenyyli
- PCB 33 = 2',3,4-triklooribifenyyli
- PCB 47 = 2,2',4,4'-tetraklooribifenyyli
- PCB 49 = 2,2',4,5'-tetraklooribifenyyli
- PCB 51 = 2,2',4,6'-tetraklooribifenyyli
- PCB 52 = 2,2',5,5'-tetraklooribifenyyli
- PCB 60 = 2,3,4,4'-tetraklooribifenyyli
- PCB 66 = 2,3',4,4'-tetraklooribifenyyli
- PCB 74 = 2,4,4',5-tetraklooribifenyyli
- PCB 99 = 2,2',4,4',5-pentaklooribifenyyli
- PCB 101 = 2,2',4,5,5'-pentaklooribifenyyli
- PCB 105 = 2,3,3',4,4'-pentaklooribifenyyli
- PCB 110 = 2,3,3',4',6-pentaklooribifenyyli
- PCB 114 = 2,3,4,4',5-pentaklooribifenyyli
- PCB 118 = 2,3',4,4',5-pentaklooribifenyyli
- PCB 122 = 2',3,3',4,5-pentaklooribifenyyli
- PCB 123 = 2',3,4,4',5-pentaklooribifenyyli
- PCB 128 = 2,2',3,3',4,4'-heksaklooribifenyyli
- PCB 138 = 2,2',3,4,4',5'-heksaklooribifenyyli
- PCB 141 = 2,2',3,4,5,5'-heksaklooribifenyyli
- PCB 153 = 2,2',4,4',5,5'-heksaklooribifenyyli
- PCB 156 = 2,3,3',4,4',5-heksaklooribifenyyli
- PCB 157 = 2,3,3',4,4',5'-heksaklooribifenyyli
- PCB 167 = 2,3',4,4',5,5'-heksaklooribifenyyli
- PCB 170 = 2,2',3,3',4,4',5-heptaklooribifenyyli
- PCB 180 = 2,2',3,4,4',5,5'-heptaklooribifenyyli
- PCB 183 = 2,2',3,4,4',5',6-heptaklooribifenyyli
- PCB 187 = 2,2',3,4',5,5',6-heptaklooribifenyyli
- PCB 189 = 2,3,3',4,4',5,5'-heptaklooribifenyyli
- PCB 194 = 2,2',3,3',4,4',5,5'-oktaklooribifenyyli
- PCB 206 = 2,2',3,3',4,4',5,5',6-nonaklooribifenyyli
- PCB 209 = 2,2',3,3',4,4',5,5',6,6'-dekaklooribifenyyli
Menetelmän määritysraja on kongeneeria kohti matriisista ja näytemäärästä riippuen noin 10 - 100 pg/g.
non-orto-PCB:t
- PCB 77 = 3,3',4,4'- tetraklooribifenyyli
- PCB 81 = 3,,4,4',5- tetraklooribifenyyli
- PCB 126 = 3,3',4,4',5 - pentaklooribifenyyli
- PCB 169 = 3,3',4,4',5,5' - heksaklooribifenyyli
Menetelmän määritysraja on kongeneeria kohti matriisista ja näytemäärästä riippuen noin 0,1 - 5 pg/g.

Polybromatut difenyylieetterit (PBDE)
PBDE- valmisteet ovat yleisesti käytettyjä bromattuja palonestoaineita. Niillä parannetaan paloturvallisuutta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa sekä muoveissa, kumeissa ja tekstiileissä. PBDE- yhdisteiden vaikutuksista tiedetään vielä vähän, mutta koska niiden havaittiin levinneen ympäristöön ja ihmiseen ja olevan kestäviä, valmisteiden käyttöä on vähennetty 1990-luvulta lähtien.
Ihmisperäiset-, elintarvike-, rehu-, kudos ja muut rasvaa tai öljyä sisältävät näytteet, vesi-, ympäristö-, tuhka- ja muut kiinteät ja nestemäiset näytteet
Matriisikohtaisen esikäsittelyn jälkeen näytteet uutetaan, minkä jälkeen PBDE -yhdisteet puhdistetaan silika- ja alumiinioksidipylväillä ja erotellaan muista POP-yhdisteistä aktiivihiilipylväällä. Tutkittavat yhdisteet analysoidaan kaasukromatografi - korkean erotuskyvyn massaspektrometrillä (GC-HRMS).
Laboratorion mukautuvaan pätevyysalueeseen kuuluvat määritykset on akkreditoitu.

Polybromatut difenyylieetterit (PBDE)
- PBDE 28 = 2,4,4'-tribromi difenyylieetteri
- PBDE 47 = 2,2',4,4'-tetrabromi difenyylieetteri
- PBDE 66 = 2,3',4,4'-tetrabromi difenyylieetteri
- PBDE 71 = 2,3’,4’,6- tetrabromi difenyylieetteri
- PBDE 75 = 2,4,4’,6- tetrabromi difenyylieetteri
- PBDE 77 = 3,3',4,4'- tetrabromi difenyylieetteri
- PBDE 85 = 2,2’,3,4,4’- pentabromi difenyylieetteri
- PBDE 99 = 2,2',4,4',5- pentabromi difenyylieetteri
- PBDE 100 = 2,2’,4,4’,6- pentabromi difenyylieetteri
- PBDE 119 = 2,3’,4,4’,6- pentabromi difenyylieetteri
- PBDE 138 = 2,2',3,4,4',5'-heksabromi difenyylieetteri
- PBDE 153 = 2,2',4,4',5,5'- heksabromi difenyylieetteri
- PBDE 154 = 2,2’,4,4’,5,6’- heksabromi difenyylieetteri
- PBDE 183 = 2,2',3,4,4',5',6-heptabromi difenyylieetteri
- PBDE 209 = 2,2’,3,3’,4,4’,5,5’6,6’- dekabromi difenyylieetteri
Määritysraja kongeneeria kohti on matriisista ja näytemäärästä riippuen noin 10 - 100 pg/g.

Mikro-POP –analyysi: Seerumi/plasmanäytteet
Mikro-POP –analyysissä määritetään indikaattoriyhdisteitä monista POP-yhdisteryhmistä vain 100 - 200 µl:n seerumi/plasmanäytteistä.
POP-yhdisteet uutetaan etanolilla saostetusta näytteestä dikloorimetaani/heksaanilla. Näytteeseen lisättävä silikageelin ja natriumsulfaatin seos sitoo sakan ja polaariset liuottimet kiinteään faasiin. Uute puhdistetaan silikageeliä ja natriumsulfaattia sisältävällä kiinteäfaasiuuttopylväällä ja analysoidaan kaasukromatografi – kolmoiskvadrupoli massaspektrometrillä (GC-MS/MS).
Määritettävät POP-yhdisteet
- HCB = heksaklooribentseeni
- beta-HCH = heksakloorisykloheksaani
- Oxyklordaani = 1 alpha,2 beta,4 beta,5,6,7 beta,8,8-octachloro-2,3 alpha-epoxy-3a alpha,4,7,7a alpha-tetrahydro-4,7-methanoindan
- Trans-nonakloori = 1,2,3,4,5,6,7,8,8-nonachloro-3a,4,7,7a-tetrahydro-4,7-methanoindan
- p,p´-DDT = 1,1-bis-(4-kloorifenyyli)-2,2,2-trikloorietaani
- p,p´-DDE = 1,1-dikloori-2,2-bis(p-kloorifenyyli)etyleeni
- PCB 118 = 2,3',4,4',5-pentaklooribifenyyli
- PCB 153 = 2,2',4,4',5,5'-heksaklooribifenyyli
- PCB 138 = 2,2',3,4,4',5'-heksaklooribifenyyli
- PCB 156 = 2,3,3',4,4',5-heksaklooribifenyyli
- PCB 180 = 2,2',3,4,4',5,5'-heptaklooribifenyyli
- PCB 170 = 2,2',3,3',4,4',5-heptaklooribifenyyli
- BDE 47 = 2,2’4,4’-tetrabromidifenyylieetteri
Mikro-POP -yhdisteiden määritysrajat ovat 6 - 60 pg/ml.

DDT-yhdisteet
DDT:tä on käytetty aiemmin maatalouden pestisidinä ja käytetään edelleen malarian torjuntaan. DDT:n pääkomponentti on p,p’-DDT eli 1,1,1-trikloori-2,2-bis(p-kloorifenyyli)etaani. DDT metaboloituu DDE:ksi ja DDD:ksi. Useimmissa maissa kiellettiin DDT:n käyttö 1970-luvun alussa, kun sen havaittiin aiheuttavan haitallisia vaikutuksia eliöissä.
Maito-, seerumi- ja kudosnäytteet
Matriisikohtaisen esikäsittelyn jälkeen näytteet uutetaan, minkä jälkeen DDT-yhdisteet puhdistetaan silika- ja Al2O3-pylväillä, ja erotellaan muista POP -yhdisteistä aktiivihiilipylväällä.
Tutkittavat yhdisteet analysoidaan kaasukromatografi - korkean erotuskyvyn massaspektrometrillä (GC-HRMS).
Menetelmillä voidaan määrittää seuraavat yhdisteet:
- p,p´-DDT = 1,1-bis-(4-kloorifenyyli)-2,2,2-trikloorietaani
- p,p´-DDE = 1,1-dikloori-2,2-bis(p-kloorifenyyli)etyleeni
Määritysraja on matriisista ja näytemäärästä riippuen noin 10 - 100 pg/g p,p´-DDE:lle ja 0.1-1 ng/g p,p´-DDT:lle.
Perfluoratut alkyyliyhdisteet (PFAS)
PFAS- yhdisteet ovat erittäin pysyviä pinta-aktiivisia yhdisteitä, joita käytetään mm. teollisuudessa materiaalien pinnoittamiseen suojaksi lialta ja kosteudelta. Ko. teollisuustuotteiden hajotessa esim. kaatopaikoilla PFAS -yhdisteet, joista tavallisin on perfluoro-oktaanisulfonaatti (PFOS) - pääsevät leviämään pohjaveteen ja maaperään. Viime vuosien aikana niiden on havaittu kertyvän ravintoverkossa.
Seerumi-, kudos-, elintarvike-, rehu- vesi-, maaperä ja sedimenttinäytteet
Perfluoratut alkyyliyhdisteet (PFAS) uutetaan orgaaniseen liuottimeen. Näytteet analysoidaan nestekromatografi – kolmoiskvadrupoli massaspektrometrillä (LC-MS/MS).
Menetelmillä voidaan määrittää seuraavat yhdisteet:
PFOS-HOMOLOGIT (perfluoroalkyylisulfonaatit)
- PFHxS = perfluoroheksaanisulfonaatti
- PFHpS = perfluoroheptaanisulfonaatti
- PFOS = perfluoro-oktaanisulfonaatti
- PFDS = perfluorodekaanisulfonaatti
PFOA-HOMOLOGIT (perfluorokarboksyylihapot)
- PFHxA = perfluoroheksaanihappo
- PFHpA = perfluoroheptaanihappo
- PFOA = perfluoro-oktaaniaanihappo
- PFNA = perfluorononaanihappo
- PFDA = perfluorodekaanihappo
- PFUnA = perfluoroundekaanihappo
- PFDoA = perfluorododekaanihappo
- PFTrA = perfluorotridekaanihappo
- PFTA = perfluorotetradekaanihappo
Menetelmän määritysraja yksittäistä homologia kohti on matriisista ja näytemäärästä riippuen noin 0,05 – 1,5 ng/ml tai ng/g.
PFOS- ja PFOA -määritys seeruminäytteistä on akkreditoitu.

