Sosiaali- ja terveydenhuollon luokitukset

THL osallistuu sosiaali- ja terveydenhuollon luokitusten kansalliseen ja kansainväliseen standardointityöhön. THL koordinoi myös sosiaali- ja terveydenhuollon referenssiterminologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa.

ICD-10-tautiluokitus

Sosiaali- ja terveysministeriö velvoittaa käyttämään tautien ja kuolinsyiden merkitsemisessä potilasta koskeviin asiakirjoihin WHO:n ICD-10 tautiluokituksen suomalaista versiota (STM määräyskokoelma 1995:81). Tautiluokitusta käytetään kliinisessä työssä, tilastoissa, sosiaalivakuutuksessa sekä tutkimuksessa.

Julkaisut

ICD-10-tautiluokituksen uusi painos julkaistu joulukuussa 2011.
Tautiluokitus ICD-10 (pdf 2,4 Mt)

Tammikuussa 2012 julkaistaan ICD-10 Suomalaisen tautien kirjaamisen ohjekirja, jossa tarkastellaan tautiluokituksen käyttöä erilaisissa käyttötarkoituksissa. Alkuvuodesta 2012 julkaistaan myös Psykiatrian tautiluokitus. ICD-10-luokituksen edellinen painos julkaistiin Suomessa vuonna 1999.

ICD-10 on haettavissa maksutta koodistopalvelimen tuotantoympäristöstä teksti-, Excel- ja XML-muodossa.

ICPC-2 -perusterveydenhuollon luokitus

ICPC-2 (International Classification of Primary Care) on Maailman perhelääkäreiden järjestön WONCA:n (World Organization of Family Doctors) laatima ja ylläpitämä kansainvälinen perusterveydenhuollon luokitus, joka kuuluu WHO:n kansainvälisiin luokituksiin. Luokitus kuvaa vastaanottokäynteihin johtaneita syitä ja terveysongelmia perusterveydenhuollossa. Suomessa luokituksen ylläpidosta vastaa Kuntaliitto, jonka tavoitteena on luokituksen avulla edistää potilaan terveysongelmien systemaattista dokumentointia.

ICPC-2 on ICD-10-luokitusta suppeampi ja soveltuu sitä huonommin käytettäväksi lääketieteellisessä diagnostiikassa. Luokitukset on kuitenkin osittain linkitetty toisiinsa, joten niiden rinnakkainen käyttö on mahdollista.

ICPC-2 on haettavissa maksutta koodistopalvelimen testiympäristöstä teksti-, Excel- ja XML-muodossa.

Julkaisut

ICPC-2 Perusterveydenhuollon kansainvälinen luokitus. Mårten Qvist ja Tuija Savolainen (toim.). Suomen Kuntaliitto 2010. ISBN 978-952-213-599-5 (painettu), ISBN 978-952-213-607-7
ICPC-2 Perusterveydenhuollon kansainvälinen luokitus (pdf 830 kt)

International Classification of Primary Care ICPC-2-R. Revised Second Edition. WONCA International Classification Committee. Oxford University Press Inc., New York, 2009.

Kliiniset luokitukset

Asiatuntijavalmistelua koordinoi THL:n luokituksen koordinoiva ryhmä. Erikoisalakohtaiset työryhmät valmistelevat koordinaatioryhmälle luokitukseen tarvittavia muutoksia. Työryhmät tarkastavat vuosittain omaa erikoisalaansa koskevat luokitukset, ja tekevät tarvittaessa muutosehdotukset koordinaatioryhmälle.

Koordinaatioryhmä yhdessä THL:n luokitusasiantuntijoiden kanssa arvioi saamansa ehdotukset, vie ne eteenpäin pohjoismaiselle foorumille tai tarvittaessa päättää niiden sisällyttämisestä kansallisen luokituksen versioon. Pohjoismaisesta toimenpideluokituksesta Suomessa vastaa THL, joka on asettanut koordinaatioryhmän ohjaamaan työtä.

Luokitus on haettavissa maksutta koodistopalvelimelta. 

Julkaisut

Toimenpideluokitus, Åtgärdsklassifikation (toinen painos) Ohjeita ja luokituksia 2004:2 Kirjapaino Oy West Point, 2003 (loppuunmyyty)

Suun terveydenhuollon kliiniset luokitukset

Suun terveydenhuollon kliiniset luokitukset ovat osa THL:n ylläpitämää kansallista Teveydenhuollon luokitusta. Ne ovat käytössä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Kansaneläkelaitos hyödyntää luokitusta omassa suun terveydenhuollon korvauskäytännössään ja julkinen terveystoimi määrittäessään suun terveydenhuollon toimenpiteistä asetuksella säädetyt asiakasmaksut.

Julkaisu

Suun terveydenhuollon toimenpideluokitus 2012 (pdf 674 kt)

ICF - toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus

Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (International Classification of Functioning, Disability and Health) kuuluu WHO:n kansainvälisiin luokituksiin. Luokitus kuvaa biopsykososiaalista toiminnallista tilaa (functional status) ruumiin/kehon toimintojen, suoritusten ja osallistumisen aihealueilla.

ICF ei tarjoa toimintakyvyn arviointimenetelmiä, mutta ohjeistaa moniammatillista työnjakoa toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden arvioinnissa ja edistämisessä. ICF tarjoaa yhteisen toimintakykykielen sovellettavaksi sekä toimintakyvyn kliinisissä tutkimuksissa ja palveluiden kehittämisessä että väestötutkimuksissa.

Luokituksen tarkoitus on parantaa kommunikaation tasoa eri toimialojen ja hallinnonalojen välisessä verkostoituvassa yhteistyössä toimintakykyyn liittyvissä asioissa.

Julkaisu

Matti Ojala (toim.)
ICF, Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus
ISBN 10 nid.: 951-33-1159-7
ISSN-sarjatunnus: 1237-5683

Terveysalan palveluluokitus

Terveysalan palveluluokitus sisältää yli 800 hierarkkisesti järjestettyä termiä, joiden avulla palveluiden tarjoajat kuvaavat toimintaansa. Luokituksen on tarkoitus olla yhdenmukainen nimikkeistö, joka luo edellytyksiä terveyspalveluiden laadun valvonnalle, johtamiselle ja kilpailuttamiselle. 

Asiakas- ja potilaspalvelujen lisäksi luokitus käsittää palvelujärjestelmän päätehtävän toteuttamisen kannalta keskeiset oheis- ja tukipalvelut kuten asiakkaan/potilaan omaisille tarkoitetut palvelut. 

THL:n asettama moniammatillinen asiantuntijaryhmä kehittää terveysalan palveluluokitusta vastaamaan jatkuvasti kehittyviä palveluita. Luokituksen voimassa oleva versio on saatavissa sähköisessä muodossa koodistopalvelimelta.

Julkaisu

Palveluluokitus 2008. Terveysalan palvelut (pdf 775 kt)

Hoitotyön luokitukset

Hoitotyön päivittäiseen kirjaamiseen tarkoitettu FinCC-luokituskokonaisuus muodostuu Suomalaisesta hoidon tarveluokituksesta (SHTaL), Suomalaisesta hoitotyön toimintoluokituksesta (SHToL) sekä hoidon tuloksen luokituksesta (SHTuL).

Julkaisu

Opas FinCC -luokituskokonaisuuden käyttöön hoitotyön sähköisen kirjaamisen mallissa (pdf 344 kt)
Opas auttaa hoitajaa kirjaamaan potilaan hoitotyötä sähköiseen potilaskertomukseen hoitotyön prosessimallin mukaisesti.

Hoidon haittavaikutusten kirjaamisen erillisohjeet

Lääketieteellisen hoidon haittavaikutus määritellään terveydenhuollon ammattihenkilön ohjauksessa annettuun hoitoon tai ammattihenkilön suorittamaan toimenpiteeseen liittyväksi ei-toivotuksi seuraamukseksi, joka aiheuttaa normaaliin hoitoon verrattuna objektiivista lääketieteellistä haittaa potilaalle, hoidon keston pidentymistä ja/tai lisääntyneitä hoitokustannuksia.

Haittavaikutusten ja uusintaleikkausten kirjaaminen potilaskertomukseen ja hoitoilmoitukseen edistää hoidon kehittämistä ja luo edellytykset hoidon laadun seurantaan. Haittavaikutukset kirjataan soveltuvilla ICD-10 koodeilla. Jos kyseessä on lääkehoitoon liittyvä haitta, ilmaistaan kyseinen lääke ATC-luokituksen avulla vähintään viiden ensimmäisen merkin tarkkuudella. Toimenpide, johon haitta on liittynyt, sekä mahdollinen uusintatoimenpide kirjataan Toimenpideluokituksen mukaisesti.

Lääketieteellisen hoidon haittavaikutusten kirjaaminen potilasasiakirjoihin on ollut pakollista vuodesta 1997 lähtien (STM määräyskokoelma 1995:81).

Asiakaskohtaisen sosiaalityön luokitukset

Asiakaskohtaisen sosiaalityön luokitukset kuvaavat ammatillista sosiaalityötä, jota tehdään vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa.

  • Asiakaskohtaisen sosiaalityön kohdeluokitus kuvaa sosiaalityön kohteena olevia ilmiöitä ja asioita
  • Sosiaalityöntekijän asiakaskohtainen toimintoluokitus ryhmittelee sosiaalityöntekijän toimintaa

Luokitukset soveltuvat asiakaskohtaisen sosiaalityön erittelyyn Suomessa. Niitä voidaan käyttää erilaisten sosiaalityön toimintayksiköiden ja ammattilaisten työn seurantaan, suunnitteluun ja arviointiin. Sosiaalityöntekijä käyttää luokituksia asiakaskirjaamisessa osana sosiaalihuollon sähköistä asiakastietojärjestelmää. Luokituksia on hyödyllistä käyttää yhdessä, jolloin voidaan tuottaa yhdistettyä tietoa sekä toiminnasta että työn kohdeilmiöistä.

Asiakaskohtaisen sosiaalityön luokituksien ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa THL:n asettama asiantuntijatyöryhmä.

Luokitukset sisältömääritelmineen on julkaistu koodistopalvelimella

Asiakaskohtaisen sosiaalityön luokitukset ovat osa sosiaalihuollon valtakunnallista asiakastietojärjestelmän kehittämiskokonaisuutta.
Sosiaalialan tietoteknologiahanke

Psykologityön palvelutoiminnot

Luokitusjärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi muun muassa psykologityön systemaattiseen kuvaamiseen, kommunikointiin ammattikuntien välillä, termistön yhtenäistämiseen sekä tilastointiin.

Psykologityön palvelutoimintojen luokitusten käyttäjiä ovat ensisijaisesti asiakirjoihin merkintöjä tekevät psykologit. Luokitukset soveltuvat myös tutkijoiden ja hallinnon käyttöön.

Julkaisu

Psykologityön palvelutoimintojen luokitusopas (pdf 344 kt)
Opas on THL:n ja Suomen Psykologiliitto ry:n yhteisen kehittämishankkeen tuloksena syntynyt luokitusjärjestelmä, jonka avulla kuvataan psykologin työn ulottuvuuksia niissä eri ympäristöissä ja tehtävissä, joissa psykologit työskentelevät.

Oppaassa esiteltävien luokitusten ajankohtaisimmat versiot ovat sähköisessä muodossa saatavilla koodistopalvelimelta.