Tapaturmaiset ja väkivaltaiset terveyden menetykset

Lasten ja nuorten terveyttä ja turvallisuutta voidaan parantaa tarttumalla suunnitelmallisesti niihin tekijöihin, jotka aiheuttavat terveyden menetyksiä. Nämä tekijät – tapaturmat ja itsensä vahingoittamiset – aiheuttavat suurimman osan alle 25-vuotiaiden kuolemista ja hoitojaksoista sairaalan vuodeosastolla.

Kuvio 1. Tapaturma- ja väkivaltakuolleisuus (1/100 000 hlöä) alle 25-vuotiailla sukupuolittain ja syittäin v. 2005–2009. (Lähde: THL:n Tapaturmatietokanta ja Tilastokeskuksen kuolemansyytilastot)

Ohjelmassa esitetään tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset seuraaville tapaturmaisille ja väkivaltaisille terveyden menetysten aiheuttajille:

• Lasten ja nuorten liikennetapaturmat
• Kaatumiset, putoamiset, liikuntavammat
• Lasten ja nuorten myrkytystapaukset
• Hukkumiset ja vesiliikenteen onnettomuudet
• Nuorten itsemurhat ja itsensä vahingoittamiset

Tapaturmat ovat merkittävä kansanterveysongelma

Lasten ja nuorten tapaturmaiset kuolemat ja itsemurhat ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä, mutta ne ovat kuitenkin edelleen merkittävä kansanterveysongelma. Pelkästään tapaturmakuolemat selittävät kaikista 1–24-vuotiaiden kuolemista pojilla 40 prosenttia ja tytöillä 30 prosenttia. Lisäksi se, että sairaalan vuodeosastohoitoa vaativat tapaturmat ja itsensä vahingoittamiset eivät ole vähentyneet, asettaa tulevalle työlle edelleen haasteita.

Ongelma on estettävissä. On arvioitu, että jos 0–19-vuotiaiden tapaturma- ja väkivaltakuolleisuus olisi ollut Suomessa vuonna 2005 samalla tasolla kuin Hollannissa – Euroopan alhaisimman tapaturmakuolleisuuden maassa – niin 41 prosenttia näin kuolleista lapsista ja nuorista olisi voitu pelastaa.