Etusivu > Tutkimus ja kehittäminen > Hankkeet > Stop köyhyys > Näkökulmia teemaan > Yksinasuvilla on korkea köyhyysriski

 

Yksinasuvilla on korkea köyhyysriski

Yksinasuvat muodostavat lukumäärältään suurimman pienituloisten ryhmän. Köyhyysriskirajan alapuolella elää noin 30 prosenttia yksinasuvista. Yhden hengen kotitalouden köyhyysraja oli vuonna 2007 noin 1100 euroa kuukaudessa.

Suomessa oli vuonna 2009 yli miljoona yksinasuvaa ja kaikista asuntokunnista 41 prosenttia oli yksin asuvien asuntokuntia. Yksinasuvien määrä on kasvanut tasaisesti ja yksinasuminen on jo yleisin asumismuoto.

Vuonna 2008 kaikista yksinelävistä 41 prosenttia kuului kahteen alimpaan tulokymmenykseen, koko väestöstä näihin tuloluokkiin kuului 20 prosenttia. Kaikista köyhyysrajan alittavista noin 43,3 prosenttia on yksinasuvia.

Yleisin toimeentulotukea saava ryhmä on yksinasuvat

Yksinasuvat ovat yleisin toimeentulotuen piirissä oleva ryhmä. Kaikista toimeentulotuen saajista noin 70 prosenttia on yksinasuvia.

Pitkäaikaista toimeentulotukea saavat ovat yleisimmin yksin asuvia miehiä. Pitkäaikaisella toimeentulotuella tarkoitetaan sitä, että toimeentulotukea on saatu vuoden aikana 10 - 12 kuukauden ajan. Vuonna 2008 kaikista pitkäaikaista toimeentulotukea saaneista 12,8 prosenttia oli miehiä ja 7 prosenttia naisia. Samana vuonna pitkäaikaista toimeentulotukea sai 1,9 prosenttia kaikista 25 - 64 -vuotiaista. (Sotkanet).

Myös peruspäivärahan- ja työmarkkinatuen saajista suurin osa on yksineläviä.

Keski-ikäisessä väestössä on eniten yksinasujia

Yksinasuminen on yleisintä 45 - 64 -vuotiaiden ikäryhmässä. Reilu 30 prosenttia yksinasujista kuului tähän ikäryhmään vuonna 2006.

Yksinelävät ovat hieman useammin naisia kuin miehiä. Vuonna 2006 naisten osuus yksineläjistä oli 56,8 prosenttia ja miesten 43,2 prosenttia. Yksinasuminen on sekä naisilla että miehillä yleisintä juuri keski-iässä. Miehet elävät nuorena hieman naisia useammin yksin, mutta vanhimmissa yksineläjissä naisten osuus on puolestaan huomattavasti miehiä suurempaa.

Yksinasuvat naiset jäävät yleensä yksinasuvia miehiä useammin köyhyysrajan alapuolelle. Keski-ikäisten yksineläjien keskuudessa tilanne on kuitenkin toisin: 45 - 64-vuotiaista miehistä 29,1 prosenttia ja naisista 21,1 prosenttia oli pienituloisia vuonna 2006.

Korkein köyhyysriski nuorilla yksineläjillä

Yhden hengen talouksissa köyhyysriski on korkein nuorimmilla ikäryhmillä. Lähes puolet yksinasuvista alle 30-vuotiaista naisista eli köyhyysrajan alapuolella vuonna 2006. Samanikäisistä yksinasuvista nuorista miehistä köyhyysrajan alitti puolestaan 43,3 prosenttia.
 
Köyhyys koettelee myös ikääntyneitä yksineläjiä. Yli 75-vuotiaista yksinelävistä naisista köyhyysrajan alapuolelle jäi vuonna 2006 30,5 prosenttia. Noin puolet yli 75-vuotiaista on yksinasuvia. Heidän köyhyysriskinsä on selkeästi korkeampi kuin puolison kanssa asuvien ikätovereiden.

Vaikka köyhyys on suhteellisesti yleisintä nuorimmilla ja vanhimmilla yksineläjillä, on myös keski-ikäisten yksinasujien pienituloisuus selvästi yleisempää, kuin samanikäisillä useamman henkilön taloudessa asuvilla.

Yksinasuvat ovat monipuolinen joukko

Yksinasuvien ryhmää on perinteisesti totuttu määrittelemään sen monipuolisuuden kautta. Yksinasuvalla voidaan tarkoittaa nuorta tai vanhaa, opiskelijaa, työssäkäyvää tai työtöntä. Yksinasuminen voi olla lyhyt elämänvaihe tai jatkua läpi elämän.

Vaikka yksinasuvien ryhmää kuvaakin sen monipuolisuus, koostuu myös moni muu väestöryhmä erilaisissa elämäntilanteissa olevista. Esimerkiksi perheet voivat olla keskenään hyvin erilaisia: eri-ikäisiä, eri-kokoisia, erilaisiin tuloryhmiin kuuluvia ja erilaisissa elinvaiheessa olevia. Yksinasuvien ryhmän monipuolisuus onkin pitkälti mielikuva, jonka ylläpitäminen voi aiheuttaa sen, ettei ryhmän tutkimista tai sille kohdennettujen palveluiden luomista nähdä tärkeänä.

Yksinasuvien köyhyyttä ei ole totuttu lähestymään

Yksinasuvien köyhyyttä ei ole totuttu lähestymään samalla tavoin kuin esimerkiksi lapsiperheiden köyhyyttä. Lapsiperheissä lapseen voidaan kiinnittää erilaisia etuuksia perheiden rakenteesta huolimatta. Yksinasumiseen ei kiinnity sellaisenaan mitään etuuksia. Kun yksinasuvien joukko mielletään hyvin moninaiseksi, on tällaiselle joukolle vaikea löytää yhteistä intressiä tai edunvalvontaa.

Yksinelävät kokevat tutkimusten mukaan, että heidän väestöryhmäänsä pidetään vähempiarvoisena kuin muita ryhmiä. He myös kokevat jääneensä unohdetuiksi sosiaalipalveluita suunnattaessa.

Yhteiskunta on rakentunut kahden ansaitsijan mallin mukaan

Rikkaille maille on yleistä kehitys suuntaan, jossa yhden henkilön tulot eivät riitä köyhyysrajan yläpuolelle. Useat yhteiskunnan toiminnoista ovat rakentuneet siten, että ne suosivat kahden ansaitsijan olemassaoloa.

Yksinasuvat joutuvat käyttämään esimerkiksi asumiskustannuksiin suhteessa enemmän rahaa kuin muut kotitaloudet, sillä yhden hengen asumiseen soveltuvien asuntojen kustannukset ovat suhteessa korkeammat kuin suurempien asuntojen. Yksinasuva ei voi myöskään jakaa asuinkumppanin kanssa välillisiä asumiskustannuksia kuten sähkö- tai vakuutusmaksuja.

Yksinasuvat ovat yksinhuoltajien ohella ryhmä, jonka toimeentulo on erityisen herkkä työelämästä ulkopuolelle jäämisen vaikutuksille. Kahden tulonsaajan taloudessa toisen ansaitsijan olemassaolo voi lieventää työttömäksi jäämisen taloudellista vaikutusta. Yksinelävällä tai yksinhuoltajalla ei ole turvaverkkoa työttömyyden kohdatessa.

Lähteet

Airio, Ilpo (2008) Change of Norm? In-Work Poverty in Comparative Perspective. Kela. Studies in social security and health 92.

Isola, Anna-Maria. Yksinasuvien köyhyys. Esitys 10.12.2008.

Kangas, Olli. Kela. Miksi yksinäisten köyhyys ei nouse poliittiselle agendalle? Esitys 5.1.2009.

Moisio, Pasi, Karvonen, Sakari, Simpura, Jussi & Heikkilä, Matti (toim.) (2008) Suomalaisten hyvinvointi 2008. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus.

Ojala, Eija Maarit; Kontula, Osmo (2002) Tarvitseeko minua kukaan? Keski-ikäiset yksineläjät perhekeskeisessä yhteisössä. Helsinki: Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto.

Tilastokeskus (2010) Asunnot ja asuinolot 2009.

Tilastokeskus (2009) Tulonjakotilasto 2007, ennakkotiedot.

Tilastokeskus (2010) Tulonjakotilasto 2008, pienituloisuus (ennakko)

Tilastokeskus, tulonjakotilaston aikasarjaan perustuvat esitykset

 

Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi 2010