Nopeasti lisääntynyt köyhyys puhutti Vantaalla

Vantaalla eletään vaikeita aikoja. Aikuissosiaalityön asiakasmäärät nousivat viime vuonna yli 20 prosenttia. Toimeentulotukea saavia kotitalouksia on nyt 5 500 ja työttömiä lähes 10 000. Myyrmäen ja Martinlaakson alueella peräti joka viides nuori saa toimeentulotukea.

Vantaan aikuissosiaalityö järjesti 19.5.2010 keskustelutilaisuuden aiheesta "Köyhyyden monet kasvot". Tilaisuuden rungon muodostaneeseen paneeliin osallistuivat Jari Ilmonen (Ruoka-apu ry), Tuula Saastamoinen (Vantaan työttömät ry), Tiina Laszlo (Vantaan seurakunta), Hannele Tuominen (Vantaan mielenterveysseura), Seppo Flinck (Vantaan A-Kilta), Eija Grönfors sosiaali- ja terveyslautakunnasta ja Jukka Suurmäki päihde- ja mielenterveyskuntoutujille kodin tarjoavasta Alvi ry:stä.

Köyhyys on herkästi piiloutuvaa

Puheenvuoroissa köyhyyttä kuvattiin vivahteikkaasti muun muassa ihmisarvon ja -oikeuden, häpeän, syyllisyyden, tarpeettomuuden, eristäytymisen, yksinäisyyden ja osallistumattomuuden käsitteillä. Köyhyys on monesti kuin korttitalo, jonka kulisseja pidetään viimeiseen asti pystyssä. Kuitenkin jokin aivan pieni asia, kuten rikki mennyt imuri, voi sysätä varattoman ahdinkoon.

Jos perhe saa neljää, viittäkin etuutta, kuten sosiaalityöntekijä Pasi Airaksinen valotti, saattaa pienikin muutos jossakin etuudessa kaataa koko perheen talouden. Sosiaaliturvajärjestelmälle on näet ominaista eri etuuksien maksaminen eri momentilta ja eri aikataulussa.

Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki käänsi kiinnostavasti piiloköyhyys-käsitteen päälaelleen: Suomessa köyhyys on niin arka asia, että asianosaiset haluavat sen salata, mutta sitä ei liioin lähdetä kaivelemaan esiin vaan siitä ollaan yleisestikin hissuksiin. Mutta merkitseekö tällainen hiljaisuus myös hyvinvointivaltion alasajon hyväksymistä?

Yhteistyötä eriarvoistumisen sijaan

Keskustelussa tuotiin esille myös, että köyhyys ei aina rinnastu pelkästään työttömyyteen ja syrjäytymiseen, vaan monet työssä käyvätkin saavat huomata, ettei oma palkka riitä. Elämme kulutusyhteiskunnassa, jossa se ettei pysty kuluttamaan on ihmisiä leimaavaa. Lapsia voidaan esimerkiksi kiusataan koulussa köyhyyden takia.

Kansanedustaja Pietari Jääskeläinen tähdensi yleisön joukosta, että köyhyyden poistamisesta on kylläkin tehty riittävästi selvityksiä, mutta päätökset puuttuvat. Laman vallitessa uusia leikkauksia on taas tiedossa, ja nyt olisi pidettävä huolta siitä, että niitä ei kohdisteta kaikkien huonoimmin toimeentuleviin.
 
"Rokotteeksi" köyhyyteen tarjottiin perheiden tukemista sekä peruspalveluihin kuten kouluihin ja terveyskeskuksiin panostamista. Keinoksi esitettiin myös yhteisvastuuta ja rakkautta yleisemmin. Koventuvien arvojen keskellä panelistit olivat yksimielisiä yhteistyön välttämättömyydestä. Nykytilanteessa meidän ihmisten on löydettävä "askelia toistemme luokse".