Köyhyysvuosi monessa mukana Euroopan Stop köyhyys! -teemaviikolla toukokuussa

Toukokuun 24.5. - 30.5. vietettiin Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan vuoden kansainvälistä teemaviikkoa. Suomessa teemavuosi näkyi ja kuului erilaisissa tapahtumissa.

Köyhä ja osaton lainsäädännössä -seminaari käynnisti teemaviikon

Maanantaina 24.5. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjesti seminaarin aiheesta Köyhä ja osaton lainsäädännössä. Suurta kiinnostusta herättäneen seminaarin ohjelma rakentui kahden teeman alle. Seminaarin aluksi käsiteltiin köyhyyttä ja osattomuutta ja lopuksi niitä asioita, joista Suomessa ei saa puhua.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimi professori Pentti Arajärvi. Hän piti esityksen osattoman vaietuista ongelmista lainsäädännön näkökulmasta. Arajärvi pohti puheenvuorossaan muun muassa avuttomuuden määrittelyä.

Seminaarissa puhunut apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen totesi oikeuskanslerien työssä näkyvän sen, että kun ajat ovat huonot, kasvaa erilaisia tukia hakevien sekä myös niiden myöntämisperusteisiin tyytymättömien määrä. Hän myös muistutti, etteivät oikeuskanslerit tee sisällöllisiä ratkaisuita köyhyyttä ja osattomuutta käsitteleviin lakeihin, vaan vain valvovat niiden toteutumista sekä puuttuvat huonoon tai hidastelevaan hallintaan.

Kansanedustaja Jacob Söderman toi esityksessään esille laitoshoidossa olevien oikeuksien toteutumisen. Hän peräänkuulutti laitoshoidossa olevien oikeutta kotikuntansa valitsemiseen sekä hoidon laatuun.

Toimittajien rooli osattomuudesta keskusteltaessa tärkeä

Toimittajat Marjut Lindberg ja Tiina Merikanto korostivat puheenvuoroissaan toimittajien roolia erilaisista yhteiskunnallisista epäkohdista keskusteltaessa. Toimittajapuheenvuorot herättivät runsasta keskustelua yleisössä.

Julkisuudesta sosiaaliturvan takaajana puhuneen Lindbergin mukaan toimittajien tulee pitää jatkuvaa keskustelua epäkohdista. Vaikka tällä ei asioita muuttaisikaan, voi keskustelu kuitenkin aiheuttaa häpeän tunteita niissä, jotka ovat epäkohtien takana. Merikanto pohti puheenvuorossaan puolestaan sitä, miksi toimittajat vaikenevat. Hänen mukaansa toimittajat eivät vaikene. Sen sijaan hän kysyi, vaikenevatko poliitikot tai tutkijat?

Asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi tilaisuudessa luettiin yleisölle myös tuoreita esimerkkejä tapauksista, joissa sosiaaliturvaa takaavaa perustuslakia on rikottu. Myös keskusteluun sekä kysymysten ja kommenttien esittämiseen oli mahdollisuus.

Köyhä ja osaton lainsäädännössä -seminaarin esitykset

Professori Pentti Arajärven esitys (pdf, 71 kt)
Kansanedustaja Jacob Södermanin esitys (pdf, 134 kt))
Köyhä ja osaton lainsäädännössä -seminaarin ohjelma

Stop köyhyys! -vuosi mukana Velkatorilla

Tiistaina 25.5. teemavuosi osallistui Takuu-säätiön järjestämään Velkatori -tapahtumaan Helsingin Narinkkatorilla. Velkaantumisesta tietoa tarjonneessa tapahtumassa oli teemavuoden osalta nähtävissä Näe köyhyys -näyttely. Torilla jaettiin myös tietoa teemavuodesta ja sen toteutuksesta.
Lisää tietoa tapahtumasta Takuu-säätiön sivuilla.

Teemaviikon aikana järjestettiin useita seminaareja ja keskustelutilaisuuksia

Teemaviikon aikana järjestettiin seminaareja, joissa käsiteltiin muun muassa maahanmuuttajien köyhyyttä sekä Suomen ja Ruotsin eroja ja samankaltaisuuksia köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa.

Köyhää maahanmuuttajaa kuuntelemassa

Keskiviikkona 26.5. Kuka kuuntelee köyhää-verkosto järjesti Eduskunnan pikkuparlamentissa keskustelutilaisuuden aiheella Vem lyssnar på en fattig invandrare. Tilaisuus keräsi runsaan osanoton ja herätti vilkasta keskustelua.

Ensimmäisenä puhunut kansanedustaja Håkan Nordman muistutti Suomen olleen pitkään maa, josta muutettiin maailmalle elantoa hankkimaan. Nyt kun meille tulee maahanmuuttajia, tärkeintä on yhteiskunnasta osalliseksi pääseminen työllistymisen kautta.

Vaasassa toimitaan pitkäjännitteisesti

Vaasan apulaiskaupunginjohtaja Kristina Stenman kertoi kotikaupunkinsa maahanmuuttajakokemuksista jo parinkymmenen vuoden ajalta. Pitkäjännitteinen työ tuottaa hyviä tuloksia, ja kotouttamisohjelmaa ollaankin paraikaa uudistamassa.

Vaasassa toimii yhteistyö eri viranomaisten kuten nuorisotoimen sekä opetus- ja sosiaali- ja terveyssektorin välillä, ja työnantajien suuntaan annetaan asennekasvatusta syrjinnän ehkäisemiseksi. Maahanmuuttajalapsia tuetaan koulunkäynnin eri vaiheissa, esimerkiksi painottaen yhdeksännen luokan tärkeyttä.

Stenman korosti eritoten, että kielitaito ei saa olla kanssakäymisen, opiskelun tai työllistymisen este: osallisuuden kautta kielikin alkaa sujua.  Hän kertoi myös uudesta mallista, jossa lähihoitajakoulutukseen voi hakea neljästi vuodessa. Näin joudutetaan uudelleen- tai lisäkouluttautuvien maahanmuuttajien osallistamista.

Maahanmuuttajan arki on haasteita täynnä

Vuoden pakolaisnaiseksi 2009 valittu Fatbardhe Hetemaj haastatteli Suomeen Ruotsista tullutta kurdinuorukaista Hemin Kasemia, jonka mielestä täältä on vaikeaa saada kavereita. Tyttöystävä on kuitenkin löytynyt ja häät ovat suunnitteilla. Oleskelulupaa saa odottaa eikä Kela-kortin puuttuessa koulutukseen ole asiaa. Ruotsissa Hemin sai heti kielen opetusta ja pääsi myös harjoittelemaan päiväkotiin, teurastamoon ja leipomoon.

Keskustelussa oli mukana myös Antra Jirgensen Latviasta. Nuori nainen on juuri sellainen maahanmuuttaja, jollaisia tänne halutaan: koulutettu, kulttuurisesti ei liian kaukaa, EU-kansalainen ja vieläpä vaaleatukkainen. Silti kotoutumiseen liittyy hankaluuksia ja vastoinkäymisiä. Integroituminen vaatii aikaa ja pitkää pinnaa, koska tukea ei ole tarjolla paljon. Maahanmuuttajan nuori ikä, työelämäkokemuksen puute sekä oman paikan hakeminen tuovat omat vaikeutensa. 

Ruotsinkielisellä työväenopistolla ruotsia opettava Bodil Wadenström kertoi näkevänsä kursseillaan erittäin yritteliäitä maahanmuuttajia, joista moni pyrkii "köyhyyspeikko" harteillaan pätevöitymään työtehtäviin, tartuttamaan kielitaitoaan ja luomaan ihmissuhdeverkostoaan. Kristina Stenmanin tavoin myös Wadenström painotti sitä, että kieltä oppii kun sitä käyttää rohkeasti välittämättä täydellisyysvaatimuksista.

Tilaisuuden lopuksi puhui somalitaustainen Aden Hassan, joka on käynyt koulunsa ruotsiksi ja opiskelee nyt Hankenilla. Hän kiitteli Suomen hyvää ja integroivaa koululaitosta, mutta korosti että koulun jälkeen maahanmuuttajanuori putoaa tyhjän päälle ja kohtaa monesti rasismia työmarkkinoilla. Nyt, huonoina taloudellisina aikoina, työmarkkinat ovat maahanmuuttajataustaisille vielä kovempia kuin muille.

Köyhyys ja syrjäytyminen Tulevaisuussarjan viidennen seminaarin aiheina

Torstaina 27.5. Hanasaaren suomalais-ruotsalaisessa kulttuurikeskuksessa järjestettiin Tulevaisuussarjaan kuuluva seminaari "Köyhyys ja syrjäytyminen".

Tulevaisuussarja koostuu kuudesta eri seminaarista vuosien 2008 - 2010 aikana. Tulevaisuussarjalla pyritään vahvistamaan keskustelua tulevaisuuskysymyksistä sekä lisäämään yhteistyötä suomalaisten ja ruotsalaisten tutkijoiden, instituuttien sekä päätöksentekijöiden välillä. Sarjan viimeinen seminaari Alueiden muutoksesta järjestetään syksyllä 2010.

Köyhyyttä ja syrjäytymistä käsittelevässä seminaarissa kuultiin aluksi johdatukset Eurooppalaisen köyhyysvuoden toteutukseen Ruotsissa ja Suomessa. Teemavuodesta länsinaapurissa kertoi Ruotsin Euroopan sosiaalirahaston pääjohtaja Åsa Lindh ja vuoden toteutuksesta  Suomessa sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalineuvos Aune Turpeinen.

Tutkijapuheenvuoroissa pohdittiin Suomen ja Ruotsin eroja ja samankaltaisuuksia

Seminaarissa kuultiin kiinnostavia tutkijapuheenvuoroja kummastakin maasta. Ruotsalaispuheenvuorot käyttivät tutkija Olof Bäckman (Institutet för Framtidsstudier) sekä Tukholman yliopiston professori ja Institutet framtidsstudierin tutkija Johan Frizell. Bäckman puhui nuorista, jotka kantavat edellisen laman vaikutuksia ja totesi nuorten (20-24-vuotiaiden) työttömyyden olevan Ruotsissa suurinta Pohjoismaissa ja piti tätä huolestuttavana. Frizell puolestaan puhui Suomen ja Ruotsin sosiaalipolitiikan eroista ja samankaltaisuuksista.

Suomen tutkijapuheenvuoron piti Kelan tutkijaprofessori Heikki Hiilamo. Hän esitti, kuinka tulojen kasvu on ollut luonteeltaan erilaista vuosien 1966-1990 ja 1990-2007 jaksoilla. Kun aiemmin vaurastuivat pienituloisimmat kansanosat, on tulokehitys 1990-luvun jälkeen kääntynyt vauraimpia suosivaksi. Pääasiallisena syynä tähän on toteutettu veropolitiikka.

Tilaisuuteen liittyi myös paneelikeskustelu, jossa keskustelivat pääsihteeri Mirjam Kalland Mannerheimin lastensuojeluliitosta, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto, Helsinki Mission Nuorten kriisityön johtaja Olavi Sydänmaanlakka, Kelan tutkijaprofessori Heikki Hiilamo sekä professori Tapio Salonen Linné-yliopiston sosiaalityön laitokselta. Paneelissa pohdittiin muun muassa sitä, miten kuilua perus- ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan välillä voitaisiin kaventaa.

Tapahtuma jatkui perjantaina tutkijaseminaarina.

Viikon lopuksi teemavuosi mukana Maailma kylässä -festivaaleilla

Lauantaina ja sunnuntaina 29. - 30.5. Köyhyysvuotta ja sen teemoja tehtiin tunnetuiksi Maailma kylässä -festivaaleilla Kaisaniemen puistossa Helsingissä.

Festivaalialueen Taiga-lavalla muun muassa teemavuoden lähettiläät Heikki Hursti, Kalle Könkkölä ja Olavi Sydänmaanlakka sekä THL:n tutkija Jouko Karjalainen keskustelivat perusturvasta, nuorisotyöttömyydestä sekä vammaisten oikeudesta työhön. Tietoa ja teemavuoden materiaalia jaettiin Euroopan komission Suomen-edustuston teltassa.

Festivaalin tunnelmiin voit tutustua tarkemmin tapahtuman verkkosivuilla.