Köyhyys aiheuttaa osattomuutta

Joka kuudes EU:n kansalainen elää köyhyysrajan alapuolella

Noin 80 miljoonaa Euroopan unionin kansalaista eli joka kuudes elää köyhyysrajan alapuolella. Syyskuussa 2009 tehdyssä eurobarometrikyselyssä peräti 73 prosenttia eurooppalaisista piti köyhyyttä kansallisena ongelmana ja 89 prosenttia vaati oman maansa hallitukselta nopeita toimia ongelmaan tarttumiseksi.

Suomessa tuloerot ovat kasvussa

Suomessa pienituloisiin kuului vuonna 2007 yli 700 000 eli 13,5 prosenttia väestöstä. Vaikka Suomea voi edelleen pitää melko pienten tuloerojen maana, kehityksen suunta on viime vuosina ollut toinen. Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet merkittävästi sekä väestöryhmien että alueiden välillä 1990-luvun puolivälin jälkeen.
 
Pienituloisuuden ja suoranaisen köyhyyden lisääntyminen Suomessa kertoo, että huolenpito heikommista on vähentynyt. Yleinen vauraus on kasvanut, ja jotain siitä on valunut pienituloisillekin. Samalla kuitenkin arjen vaatimukset ovat kasvaneet, ja pelkän perusturvan varassa on vaikea elää. Pitkittyessään köyhyys aiheuttaa osattomuutta ja toimintamahdollisuuksien kapeutumista. 

Köyhyydellä on monet kasvot

Kansallisen teemavuoden aikana osattomuutta ja syrjäytymisen ilmiötä avataan sekä tieteen että käytännön keinoin pyrkimyksenä tavoittaa ilmiön ydin. Sitä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavista näkökulmista.

Täältä tullaan elämä – köyhä lapsuus       

Lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt. Jos köyhyys on sitä, että perheen käytettävissä olevilla tuloilla ei voi elää yleisesti hyväksytyllä tavalla, on tilanne lapsille kohtuuton. Jos synnyt köyhään perheeseen, kuinka kaukana on unelmasi?
Lapsiköyhyys on Suomessa kasvussa

Välillä köyhä

Moni meistä on välillä köyhä. Köyhyys ja huono-osaisuus eivät ole yksilön ominaisuuksia, vaan monen tekijän summa. Pätkä- ja osa-aikatyöt tai opiskelu eivät välttämättä takaa kohtuullista toimeentuloa.
Opiskelijat ja epätyypillistä työtä tekevät ovat usein köyhiä

Köyhänä koko elämä

Jos henkilö ei vammansa tai sairautensa vuoksi työllisty koskaan, hän elää usein köyhänä koko elämänsä. Sosiaaliturvan tasolla on väliä. Köyhästä ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jäävästä tulee helposti osaton ja ulkopuolinen.
Työmahdollisuuksien puute aiheuttaa pienituloisuutta

Unohdetut yksineläjät

Yhä useampi elää yksin. Yksin asuminen on köyhyysriski. Kaksi kolmasosaa toimeentulotuen saajista on yksin eläviä.
Yksinasuvilla on korkea köyhyysriski

Sairas köyhyys

Pitkäaikainen sairaus on merkittävä köyhyysriski. Huolimatta parantuneesta kansanterveydestä, yhteiskunnallisella asemalla on merkitystä terveydelle. Sosiaalisista ja taloudellisista syistä juontuvat terveyserot ovat Suomessa poikkeuksellisen suuret.

Kyydistä pudotetut ja vauhdista jääneet

Suomi on aina ollut erojen ja jakojen maa. On alueita ja alueita: toisille eivät kaikki mahdu ja toiset tyhjenevät. Pitkään erot tasoittuivat, mutta nyt ne taas kasvavat. Elämä ei ole reilua eikä työtä ja hyvinvointia riitä kaikille. Osa putoaa jo koulussa. Meillä on aivan liian monta nuorta, joilla ei ole työtä eikä ammattia.

Kainot köyhät

Kansaneläkkeen varassa elävät ikääntyneet ovat usein kainoja köyhiä, maan hiljaisia. Monet heistä ovat yksineläviä naisia. Varaton vanhuus lisää osattomuutta ─ kodistakin voi tulla loukku.