Ikääntyminen ja muisti

Osa muisti- ja ajattelutoiminnoista heikkenee selvästi lievästi ikääntyessä. Ikääntyneet usein havaitsevat tämän lievän heikkenemisen, mutta tavallisessa arjessa toimiminen sujuu siitä huolimatta hyvin.

Tiedonkäsittely aivoissa hidastuu jonkin verran iän kertyessä. Muistaminen ja mieleenpainaminen on jonkin verran työläämpää kuin ennen, mutta silti oppimiskyky säilyy. Työläintä on muistella uusia asioita. Kuitenkin vihjeiden avulla muisteltaessa asiat tulevat yleensä vaivattomasti mieleen. Aiemmin opitut tiedot ja taidot säilyvät hyvin.

Osalla ikääntyneistä on tavallista suurempia ongelmia muisti- ja ajattelutoiminnoissa. Heistä osalla on arkea selvästi vaikeuttavia dementiaoireita. Dementiassa uusien asioiden ja tapahtumien oppiminen ja muistissa säilyttäminen vaikeutuvat selvästi. Lisäksi muut ajattelutoiminnot ovat selvästi heikentyneitä. Esimerkiksi muistin lisäksi kielelliset toiminnot tai oman toiminnan ohjaaminen tuottavat selvästi vaikeuksia.

Korkea ikä lisää selvästi dementian todennäköisyyttä. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan koskaan sairastu dementiaan. Keskivaikeasta tai vaikeasta dementiasta kärsii Suomessa 65–74-vuotiaista noin neljä prosenttia, 75–84-vuotiaista 11 prosenttia ja yli 85-vuotiaista noin kolmannes.

Alzheimerin tauti on tunnetuin ja yleisin dementiaa aiheuttavista sairauksista. Verisuoniperäiset dementiat ovat seuraavaksi yleisimpiä, mutta selvästi vähemmistönä. Nykyisin Alzheimerin tauti pystytään diagnosoimaan varhain jo ennen varsinaisia dementiaoireita ainoastaan muistivaikeuksien perusteella.

Muisti- ja ajattelutoiminnot saattavat heiketä tavanomaista enemmän kuitenkin monista eri syistä, eikä kyseessä välttämättä ole etenevä dementiaan johtava sairaus. Esimerkiksi erilaiset psyykkiset syyt, kuten masennus, voivat aiheuttaa muistivaikeuksia.