Neljä viidestä lapsesta nukkuu hyvin missä tahansa

Artikkeli on julkaistu Aamulehdessä 22.2.2011
Hyöty, sivu 25

Nukkuminen: Tänä keväänä alkavan lasten unitutkimuksen tavoitteena ovat valtakunnalliset uniohjeet neuvoloihin

Aila Koskenniemi

Neuvolat saavat lähivuosina valtakunnalliset ohjeet, joilla vauvat ohjataan hyvään uneen. Ohjeet tulevat, jos tutkimus osoittaa, että neuvoloissa annettava uniohjanta oikeasti parantaa vauvan unta.

Neuvonnan tehokkuutta aletaan tutkia jo tänä keväänä useissa Tampereen neuvoloissa. Neuvontaa saa 300 perhettä.

Uniohjanta on osa laajaa lapsen unta ja terveyttä selvittävää tutkimusta. Tutkimukseen kutsutaan vuoden aikana 4 300 pirkanmaalaista perhettä, joille syntyy vauva Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Tavoitteena on saada lisää tietoa alle kaksivuotiaiden unesta ja siitä, miten unihäiriö syntyy ja miten se parannetaan.

- Vaikka unihäiriöt ovat yleisiä, pitää muistaa, että 80 prosenttia lapsista nukkuu hyvin, missä ja milloin tahansa. 20 prosenttia heräilee useammin kuin kaksi kertaa kello 22:n ja aamukuuden välillä, lastenneurologi Outi Saarenpää-Heikkilä kertoo.

- Tai oikeastaan, kaikki heräilevät yöllä, mutta tällä heräilyllä tarkoitetaan sellaista, joka häiritsee muita ja vaatii vanhemmilta toimintaa, Saarenpää-Heikkilä täsmentää.

Siinäkin on eroja, miten perheet häiriön kokevat. Jotkut vanhemmat kehuvat lapsensa nukkuvan hyvin, vaikka kuuluvat vain itse onnekseen niihin aikuisiin, joiden uni ei vähästä häiriinny.

Perhe luo rytmin

Vastasyntyneellä ei vielä ole vuorokausirytmiä.

- Aiemmin ajateltiin, että vastasyntynyt on kaoottinen olento, jolta ei voi odottaa yhtään mitään. Nyt pohditaan, voisiko vastasyntynyttäkin jollain hienovaraisella tavalla ohjata ja estää näin uniongelmia, kertoo unilääketieteeseen perehtynyt Outi Saarenpää-Heikkilä.

Lähtökohtana on, että perheellä on oltava vuorokausirytmi. Illalla rauhoitutaan, meteli vaimenee ja valot sammuvat.

Ensimmäisen kerran tutkimukseen osallistuvat vanhemmat täyttävät kyselylomakkeen ennen lapsen syntymää 32-36 raskausviikolla.

- Meitä on jo moitittukin siitä, kuinka laaja ja vaativa kyselylomake on. Yksityiskohtaisilla kysymyksillä on kuitenkin tarkoituksensa. Niillä halutaan päästä perille siitä, mitkä kaikki asiat voivat vaikuttaa lapsen unen kehitykseen, tutkimusryhmään kuuluva Saarenpää-Heikkilä perustelee.

Uni periytyy

Jo nykyisin tiedetään, että iso osa unen ominaisuuksista, kuten havahteluherkkyys tai huonosti nukkuminen, periytyy. Iltavirkkujen lapsista tulee usein yökyöpeleitä, ja aamuvirkut saattavat saada seurakseen aikaisin herääviä lapsia.

Synnytykseen tullessa tutkimukseen osallistuvilta kysytään lupa verinäytteen ottamiseen vanhemmilta ja napaverinäytteen ottamiseen vauvalta. Niistä tutkitaan muun muassa dna:ta.

Jo ennen synnytystä uniohjantaryhmän vanhemmille annetaan lyhyt tietoisku vauvan unesta. Lapsen unen kehitystä, perheen vointia ja vuorovaikutusta seurataan, kun lapsi on kolmen, kahdeksan ja 24 kuukauden ikäinen. Osa perheistä saa neuvolassa uniopastusta, osa ei. Vertailemalla selviää, onko ohjeista oikeasti hyötyä.

Tutkimukseen toivotaan mukaan kaikenlaisia perheitä iästä ja koulutuksesta riippumatta. Toiveena on, että myös perhepedeissä nukkuvat osallistuisivat.

Vanhempien huoneessa

Vauvan nukuttamisessa tärkeintä on, että paikka on aina sama, vaikka se olisikin vanhempien sängyssä.

Jos vauva nukahtaa syliin ja viedään sen jälkeen omaan sänkyyn, hän hätääntyy yöllä herätessään, koska paikka on vaihtunut. Siksi on tärkeää, että lapsi nukahtaa siihen sänkyyn, jossa hän nukkuu yönsä.

Suositusten mukaan alle vuoden ikäisen lapsen sängyn paikka on vanhempien makuuhuoneessa. Vauva nukutetaan selällään. Näiden tekijöiden on todettu suojaavan vauvaa kätkytkuolemalta, jonka riski on käytännössä ohi ensimmäisen ikävuoden jälkeen.

Länsimaiseen perinteeseen vauvan nukkumispaikan valinnassa ei voi vedota. Suomessakin koko perhe nukkui samassa huoneessa tilanpuutteen takia pitkälle 1900-luvulle. Kehitysmaiden vieri vieressä nukkuminen johtuu samasta syystä.

Erilliset makuuhuoneet tulivat, kun oli varaa hankkia useita huoneita.

Tassukoulu opettaa nukahtamaan omaan sänkyyn

Aila Koskenniemi

Viiden kuukauden ikäinen tamperelainen Anni-Maiju Rantanen on mallivauva. Hän nukahtaa puoli kymmeneen mennessä illalla, syö kahdesti yössä ja herää aamulla puolikahdeksalta tai kahdeksalta.

Päivällä tyttö uinuu ulkona 3–4 tuntia ja ottaa illalla vielä parinkymmenen minuutin tirsat. Jos kovan pakkasen takia on nukuttava sisällä, vauva nukkuu parit 1,5–2 tunnin mittaiset päiväunet.

Äiti Sanna Rantanen tietää olevansa onnekas. Lapsi on nukkunut poikkeuksellisen hyvin.

- Muiden äitien puheista tiedän, että uniongelmat ovat yleisiä ja neuvot varmasti tarpeen.

Lapsen pitäisi oppia nukahtamaan ilman muiden apua uudestaan myös hänen herätessään yöllä. Kaikki heräilevät yöllä, mutta useimmat vain kääntyvät ja jatkavat uniaan.

Puolen vuoden iässä avuksi voi ottaa tassukoulun. Siinä lasta taputellaan omassa sängyssä, mutta ei uneen asti.

Äiti tai isä voi alkuun olla samassa huoneessa, mutta vähitellen siirrytään oven ulkopuolelle. Lapsen kanssa ei keskustella, vain taputellaan, jos lapsi ei muuten nukahda.

Kolmikuisella lapsella pitäisi jo olla vuorokausirytmi.

Huomioi eri ikäisten unentarve

Kolmikuisena vauvan pisimmän yhtenäisen unenjakson pitäisi ajoittua yöhön. Jos yöllä vaihdetaan vaippaa, lapselle ei kannata jutella, vaan hiljaisuudella osoitetaan, että nyt on yö.

• Kuuden kuukauden iässä tavoitteena on, että lapsi nukkuu yhtämittaisesti kuusi tuntia.
• Yhden vuoden ikäisenä lapsen pitäisi nukkua läpi yön, 8–9 tuntia.
• Monet lyhyet tirsat päivän aikana ennustavat huonoja yöunia. Parhaiten yöllä nukutaan, jos lapsi on ennen yöunia valveilla 4-5 tuntia.
• Vastasyntynyt nukkuu vuorokaudessa 16–17 tuntia, vuoden ikäinen 12–14 tuntia.
• Leikki-ikäinen nukkuu...10–11 tuntia vuorokaudessa. Lapsen voi opettaa nukahtamaan itsekseen tassukoulun avulla.
• Kouluikäinen nukkuu...9–10 tuntia vuorokaudessa. 
• Murrosikäinen nukkuu...Murrosikäisen pitäisi nukkua 9–10 tuntia vuorokaudessa.

Elektroniset laitteet häiritsevät unen saantia. Ne on suljettava ennen nukkumaan menoa.

Tietokoneen käytön ohjailu on vanhempien tehtävä, sillä murrosikäisellä otsalohkon kehitys on kesken. Kehittymättömässä otsalohkossa asuu kehittymätön harkintakyky.

Tausta

Lapsen uni ja terveys

Tutkimus alkaa tänä keväänä Tampereen äitiys- ja lastenneuvoloissa.

Mukaan kutsutaan 4 300 perhettä, jotka vastaavat ensimmäisen kerran kyselyyn äidin 32–36 raskausviikolla. Sen jälkeen kysely tehdään, kun vauva on 3:n, 8:n ja 24 kuukauden ikäinen. Verinäytteet vain synnytyksen yhteydessä.

Osassa neuvoloita perheille kerrotaan tapoja, joilla vauvan unta voi parantaa. Osa on verrokkineuvoloita. Kahdeksan kuukauden kohdalla tutkitaan, ovatko ohjeet auttaneet. Perheitä pyydetään seuraamaan lapsen unta. Osaa lapsista seurataan liikerekisteröintilaitteella. Yöheräileville lapsille tehdään kliiniset tutkimukset.

Tutkimus pyrkii muun muassa selvittämään, mitä merkitystä unen laadulla on ihmisen hyvinvointiin.

Tutkimukseen osallistuu eri alojen asiantuntijoita, lastenneurologin lisäksi muun muassa geneetikko, psykiatri ja perhetutkija.

Tutkimuksen rahoittaa Suomen Akatemian SKIDI-KIDS-ohjelma.