Itä-Suomen koordinaattori esittäytyy

Alkoholiohjelma aluekoordinaattori Anne Kejonen esittäytyy.

1. Kuka olet ja mistä tulet?

Olen Anne Kejonen, Itä-Suomen aluehallintoviraston aluekoordinaattori (Alkoholiohjelma) Joensuusta. Koulutukseni on sairaanhoitaja (ylempi AMK) ja opiskelussa olen suuntautunut kehittämiseen ja johtamiseen.

2. Mitä teit ennen Alkoholiohjelman koordinaattoriksi ryhtymistä ja mikä sai sinut kiinnostumaan tehtävästä?

Vuoden 2008-2009 olin Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa päihdetyön aluekehittäjänä. Puolestaan 2004-2007 olen toiminut Alkoholiohjelman projektityöntekijänä Itä- Suomen lääninhallituksessa.

Voitaneen sanoa, että palasin juurilleni. Syksyllä 2009 selvisi, että edellinen koordinaattori ei voi jatkaa työssään ja tuolloin kysyttiin kiinnostustani tähän työhön. Ja minuahan kiinnosti. Se on jatkoa vuosien 2004-2007 työlle sekä myös sille työlle, mitä tein osaamiskeskuksessa.

Aiemmin olen työskennellyt sairaanhoitajan töissä niin Joensuun kaupungilla kuin Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Myös siinä työssä päihdeasiat ja ehkäisevätyö olivat minulle lähellä sydäntäni.

3. Mikä on ohjelman ja oman työsi suurin haaste alueellasi? Mikä suurin vahvuus?

Ohjelman vahvuus Itä-Suomessa on vahvat verkostot ja niissä toimivat innokkaat ihmiset. Itä-Suomessa on systemaattisesti rakennettu niin ehkäisevän päihdetyön kuin päihdetyön verkostoja.

Suurimpana haasteena pidän poliittisella tasolla ehkäisevään työn ymmärtämistä ja sitä kautta siihen panostamista. Puheissa ehkäisevä työ tunnustetaan, mutta käytännön teoissa ei.

4. Mikä antaa voimia työhön?

Perhe, verkostot, harrastukset, A-joukkue, onnistumiset, toimijat kentällä... Näitä on paljon.

5. Mikä ottaa ajoittain päähän vai ottaako mikään?

Asioiden hidas eteneminen, jota joku voi byrokaratiaksi myös kutsua.

6. Millä adjektiiveilla kuvailisit itseäsi? Lempisanontasi?

Olen sosiaalinen, iloinen, aktiivinen ja innokas. Olen sekoitus iloista karjalaisuutta ja varmaan minussa on ripaus myös sitä kieroa savolaisuutta. Varsinaista lempisanontaa minulla ei ole, mutta siteeraan usein sanontoja, jota äitini käytti eläessään.

7. Mitä teet vapaa-aikanasi?

Luen, uin, matkustelen, vietän aikaa perheen kanssa ja usein minut näkee talvisin urheilukatsomassa kannustamassa Josbaa. Vanhin poikamme pelaa salibandyä ja kotipeleihin on aina päästävä. Käymme katsomassa myös salibandyn MM-kisat, missä ne aina milloinkin ovat.

Meillä on myös muutaman kaverin "matkakerho", jolla suuntaamme vuosittan jonnekin Euroopan kaupunkiin. Ajoittain olen palveluoperaatio Saappaan vapaaehtoisena Joensuun kaduilla. Kesäisin pyöräilen ja nautin esimerkiksi vadelmametsässä käynnistä.