Koulun keskeyttäminen on usean eri riskitekijän summa

Koulutuksen keskeyttämistä ei ennakoi yksi riskitekijä, vaan merkityksellisempää on useiden erilaisten riskitekijöiden kasaantuminen samalle nuorelle.

Nuorista vajaalla 15 prosentilla ei ollut lainkaan koulun keskeyttämisen riskitekijöitä. Sen sijaan sellaisia nuoria, joilla oli 5 tai useampia riskitekijöitä oli noin 27 prosenttia. Nuoria, joilla riskitekijöitä oli 10 tai useampia, oli 3,7 prosenttia. Riskiryhmässä olevat nuoret eivät ole mitenkään yhtenäinen ryhmä, vaan riskit koostuivat monista eri tekijöistä.

Tiedot perustuvat Kouluterveyskyselyyn, jonka avulla on arvioitu 21 nuoreen itseensä tai hänen perheeseensä liittyvää riskitekijää. Tarkastelun kohteena on vuosina 2010–2011 toteutettu Kouluterveyskysely, johon osallistui 192 414 perusopetuksen kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilasta sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten ensimmäisen ja toisen vuosiluokan opiskelijaa.

Koulun keskeyttäminen on yleisintä perusopetuksen päätösvaiheessa tai toisen asteen koulutuksessa: seitsemän prosenttia kaikista yhdeksäsluokkalaisista ei hakenut tai saanut opiskelupaikkaa yhteishaussa ja kuusi prosenttia ei ottanut vastaan tarjottua yhteishaun paikkaa vuonna 2010.

Ammatillisen koulutuksen keskeytti vuonna 2010 yhdeksän prosenttia ja lukiokoulutuksen neljä prosenttia nuorista. Osalla koulun keskeyttämisen syynä on putoaminen koulutusmarkkinoilta, kun taas toisilla on enemmänkin kyse koulutuksen pysäyttämisestä ja jossain vaiheessa vaihdosta toiseen koulutukseen.

Riskitekijöitä on hyvin monia

Koulun keskeyttämisessä on kyse usein pitkästä prosessista, joka saattaa alkaa jopa ennen lapsen syntymää. Stressiä aiheuttavien perhetilanteiden, kuten perheen ristiriitojen ja erojen lisääntyminen ja yleisten vanhempana toimimiseen liittyvien haasteiden kasvu saattavat heijastua myös yksittäisten riskitekijöiden esiintymisenä.

Varhaista koulun keskeyttämistä ennakoivien riskitekijöiden yleisyys vaihteli suuresti. Nuoreen itseensä liittyvien riskitekijöiden yleisyys oli 12–34 prosenttia. Näitä riskitekijöitä ovat muun muassa huono tai keskinkertainen terveydentila, keskivaikea tai vaikea masentuneisuus ja vaikeudet opiskelussa.

Kouluun liittyvien riskitekijöiden yleisyys oli 5–35 prosenttia. Näitä riskitekijöitä ovat lintsaaminen, opintojen kokeminen merkityksettömänä, vaikeus tulla toimeen opettajien tai koulukavereiden kanssa, kiusaaminen sekä se, ettei kyseinen henkilö pidä koulunkäynnistä. Muita riskitekijöitä olivat työskentely opiskelun ohessa, tupakointi, useat yhdyntäkumppanit, humalahakuinen juominen, huumekokeilut ja toistuvat rikkeet ja niiden yleisyys oli 4–23 prosenttia.

Perheen sosioekonomiseen taustaan liittyviä riskitekijöitä kuten vanhempien alhainen koulutustaso, muu kuin ydinperhe tai vanhempien työttömyys esiintyi 12–31 prosentilla nuorista. Lisäksi 9–19 prosenttia nuorista ei saanut kotoa apua koulunkäynnin vaikeuksiin tai heillä oli keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa.

Koulun keskeyttämistä ennakoivia riskitekijöitä esiintyi hieman enemmän pojilla kuin tytöillä. Riskitekijöitä esiintyi myös jonkin verran enemmän peruskoulussa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla verrattuna lukio-opiskelijoihin.

Riskitekijät ovat sidoksissa toisiinsa

Nuoren kokemalla heikolla tai keskinkertaisella terveydentilalla oli yhteys keskivaikeaan tai vaikeaan masennukseen. Päivittäinen tupakointi ja humalahakuinen juominen olivat yhteydessä toisiinsa. Myös laittomien huumeiden kokeilulla tai käytöllä oli yhteys päivittäiseen tupakointiin, holtittomaan seksuaalikäyttäytymiseen sekä humalahakuiseen juomiseen.

Keskeistä oli myös opintojen kokeminen merkityksettömänä. Tämä oli vahvasti yhteydessä opiskeluvaikeuksiin sekä nuoren depressiiviseen oireiluun. Nuoret, jotka eivät pitäneet koulunkäynnistä, kokivat muita useammin, ettei opinnoilla myöskään ole merkitystä. Vaikeus tulla toimeen opettajien kanssa ennusti vaikeuksia tulla toimeen muiden koulukavereiden kanssa.

Äidin ja isän matala koulutustaso olivat yhteydessä toisiinsa. Vanhempien sosioekonomisella taustalla ei havaittu yhteyttä muiden riskitekijöiden esiintymiseen.

Nuoren huoli otettava heti vakavasti

Kouluterveyskyselyn tulokset antavat viitteitä siitä, että nuoren ilmaisemaan lieväänkin huoleen tai riskikäyttäytymiseen tulee puuttua varhain. Tavoitteena on, että nuori ja hänen perheensä saa samaan tuen tarpeeseen samanlaisen palvelun riippumatta siitä, missä hän asuu. Keskeistä on tuen suuntaaminen niin, ettei varsinaisia ongelmia ehdi muodostua.

Voimavarojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen edellyttää, että kunnan johdolla on kokonaiskuva oman alueensa lasten, nuorten ja perheiden kaikista palveluista ja että yksiköiden henkilöstö toimii samojen yhdessä sovittujen periaatteiden mukaan ja käyttää työssään oikein vaikuttavia menetelmiä ja työtapoja.

Lähteet:

Kouluterveyskysely
Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen keskeyttäminen, verkkojulkaisu. Helsinki: Tilastokeskus.

Lisätietoja:

Nina Halme
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7270

Hanne Kivimäki
tutkija
THL
puh. 029 524 7281

Juha Fränti
yksikön päällikkö
THL
puh. 029 524 6219

Viestinnän yhteystiedot
THL:n viestinnän päivystys palvelee mediaa arkisin klo 9–16.
Puh. 029 524 6161