THL ja OPH tiedottavat: Nuorten syrjäytyminen voidaan ehkäistä

14.8.2012

Lapsi kasvaa kunnassa – miten kunta voi tukea lasten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisen riskejä. THL, Päätösten tueksi 1/2012

Katso Nuorten syrjäytymisen ehkäisy -seminaarin esitykset

Nuoren syrjäytyminen on periaatteessa ehkäistävissä, kun eri tahot kantavat riittävää huolta lasten ja nuorten elämästä ja kukin ammattilainen kantaa vastuunsa lapsen, nuoren ja hänen vanhempiensa tarvitseman tuen tarjoamisesta yhteistoiminnassa muiden kanssa.

Näin todettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Opetushallituksen tänään Helsingissä järjestämässä Nuorten syrjäytymisen ehkäisy – tilannekartoituksesta toimintaan -seminaarissa. Seminaarin avasi Tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Presidentti Niinistö sanoi puheenvuorossaan, että lapsi ja nuori tarvitsee vierelleen luotettavia aikuisia kanssakulkijoita. ”Tarvitsemme yhteisen vastuun ottamista ja kantamista.  Jokainen meistä on näkijä, jokainen meistä on tekijä. Syrjäytyminen ei ole mikään luonnonilmiö, jolle emme mitään mahtaisi. Yksin meistä kukaan ei voi sitä poistaa, yhdessä se on mahdollista.”

Suurin osa suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin. Kuitenkin monien lasten ja nuorten syrjäytyminen on tosiasia. Syrjäytyminen on prosessi, josta tunnetaan monia tärkeitä altistavia ja suojaavia tekijöitä.  Altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi maahanmuuton tai köyhyyden tuoma erillisyyden kokemus, vanhemman päihde- tai mielenterveysongelmat tai poikkeuksellisen ankara kasvatus. Suojaavia tekijöitä ovat muun muassa läheiset lämpimät ihmissuhteet kasvuympäristöissä tai onnistuminen koulunkäynnissä. Näihin prosesseihin voidaan vaikuttaa.

THL, OPH ja eri valtionhallinnon toimijat aikovat lisätä merkittävästi yhteistyötään lasten ja nuorten auttamiseksi heidän omissa kasvuympäristöissään. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaan lasten, nuorten ja perheiden asioiden yhteistyötä parannetaan lisäämällä eri ministeriöiden yhteistyötä ja hyödyntämällä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijuutta.

Laaja-alainen ehkäisy tärkeää

THL:n pääjohtaja Pekka Puska korosti, että pohjimmiltaan on kysymys suomalaisen yhteiskunnan yleisistä asenteista, mutta myös julkinen palvelujärjestelmä voi tehdä paljon.

"On tärkeää jakaa julkiset voimavarat optimaalisesti. Jos satsataan tehokkaaseen ennalta ehkäisyyn, esimerkiksi alkoholipolitiikan, neuvolatyön tai koulusuoriutumisen tukeen, voidaan vastaavasti säästää ainakin kalliin päihdehuollon tai nykyisin kovin laajan ja kalliin huostaanoton kustannuksista", Puska totesi.  ”Vaikuttava alkoholipolitiikka ei vaadi rahaa, mutta tuo suuria säästöjä.”

Nuoret itse korostavat ystävien ja sosiaalisen tuen merkitystä. Tämä ei ole niinkään lainsäädäntö- tai raha-asia, vaan keskeistä on pikemminkin järjestötoiminta.

"Moni syrjäytymässä oleva, kuten maahanmuuttaja, on urheilun kautta päässyt kiinni yhteiskuntaan.  Samoin monet järjestöt tekevät fantastista työtä syrjäytymisriskissä olevien nuorten tavoittamisessa ja tukemisessa”, Puska huomautti.

Viidennes altistuu perheväkivallalle

Perheväkivalta on syrjäytymisen merkittävä riskitekijä, jolle altistuu noin 20 prosenttia lapsistamme. Siihen kuuluu myös lapsen emotionaalinen laiminlyönti ja lapsen kokema vanhempien välinen väkivalta. Myös masennus heikentää nuorten hyvinvointia. Vaikeista tai keskivaikeista masennusoireita kärsii noin 15 prosenttia nuorista. Heistä kuitenkin vain pieni osa on palveluiden piirissä.

”Väitän, että yhteiskuntamme ja sen palvelujen tuottamisesta vastaavat instituutiot eivät ole vielä virittäytyneet kohtaamaan tätä todellisuutta. Erityisenä huolenamme tulisi olla perheväkivalta ja siihen usein liittyvä alkoholi altistavana tekijänä. Lisäksi sillä on kiistaton vaikutus nuoruusiän päihde- ja mielenterveysongelmiin sekä sitä kautta syrjäytymiseen”, THL:n ylijohtaja Marina Erhola totesi.

Erhola peräänkuulutti nuorten kuuntelemista ja kohtaamista sekä aikuisten vastuuta ja rohkeutta kohdata ja tunnistaa vaikeitakin asioita. Varsinkin 13-16 -vuotiaille nuorille ratkaisevinta on pysyvyys ja turvallisuus. ”Ongelmana on, että muun muassa kouluterveydenhoitajat ja sosiaalityöntekijät vaihtuvat usein tilanteessa, jossa nuori kohtaa todella isoja muutoksia esimerkiksi perusopetuksen yläluokille siirtyessään”, Erhola korosti.

Yhteistyö ja paikalliset koulutuksen kehittämissuunnitelmat avainsanoja

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä korosti sekä kansallisen että paikallisen tason opetus- sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoviranomaisten yhteistyön lisäämistä lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa tukemiseksi. Paikallisen tason yhteistyön lisääjänä Pitkälä toi esille paikallisen koulutuksen kehittämissuunnitelman laatimisen valtuustokaudelle. Se sisältäisi keskeiset lähtökohdat koulutuksen kehittämiseen ja resursointiin. Oppilashuoltoon, hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvä osio tulisi laatia yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden viranomaisten kanssa.

Pitkälä totesi myös, että meneillään oleva koulutuksen kehittäminen sekä jo tehdyt suositukset mahdollistavat syrjäytymisvaarassa olevien lapsien ja nuorten tukemisen. Suomessa toteutettava koulutustakuu, jossa jokaiselle peruskoulun päättäville taataan koulutuspaikka, on merkittävä kouluttautumista tukeva ja syrjäytymistä ehkäisevä toimenpide. Yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelman perusteet uudistetaan vuosina 2012-2016. Tavoitteena on turvata oppimisessa ja yhteiskunnassa tarvittavia perustaitoja, elämisen taitoja, jokaiselle.  Ammatillisen koulutuksen osalta tulisi joustavoittaa opintopolkuja nuorten erilaisiin koulutustarpeisiin vastaamiseksi.

Lisätietoja

Pekka Puska
pääjohtaja
THL
puh. 029 524 6001
etunimi.sukunimi@thl.fi

Aulis Pitkälä
pääjohtaja
OPH
puh. 029 533 1298
etunimi.sukunimi@oph.fi

Marina Erhola
ylijohtaja
THL
puh. 029 524 6007
etunimi.sukunimi@thl.fi

Lapsi kasvaa kunnassa – miten kunta voi tukea lasten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisen riskejä. THL, Päätösten tueksi 1/2012

Seminaarin ohjelma ja esitykset

 

Päivitetty 14.8.2012

THL:n viestintä

Viestinnän yhteystiedot
THL:n viestinnän päivystys palvelee mediaa arkisin klo 9–16.
Puh. 029 524 6161