Joukkoruokailu on hyvää ravitsemuspolitiikkaa – saatavuudessa ja laadussa parantamisen varaa

Koulu- ja työpaikkaruokailulla on suuri vaikutus suomalaisten ruokavalioon ja siten ne ovat tärkeä väline suomalaisessa ravitsemuspolitiikassa. Parhaimmillaan ne antavat terveellisen ruokavalion mallin, jonka vaikutukset ulottuvat myös muuhun ruokailuun. Koulu- ja työpaikkaruokailun kehittäminen on kannatettavaa ravitsemuspolitiikkaa. Se edellyttää että kaikki päättäjät, ruokapalveluiden tarjoajat ja tilaajat sekä työmarkkinaosapuolet edistävät aktiivisesti koulu- ja työpaikkaruoan saatavuutta ja ravitsemuksellista laatua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutki suomalaisten 15-64-vuotiaiden työaikaista ruokailua vuosina 2008-2010 ja arvioi viiden viime vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Aineisto kerättiin osana Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys –tutkimusta (AVTK). Kyselyyn vastasi n. 9000 suomalaista. Kouluruokailu selvitettiin Kouluterveyskyselyn vuosien 2010-2011 aineistoista ja tuloksia verrattiin vuosien 2005-2006 kyselyihin. Tutkimukseen osallistui n. 95 500 poikaa ja n. 97 000 tyttöä.

Henkilöstöravintolassa syövät koululaiset, opiskelijat ja hyvin koulutetut

Noin kolmannes 15-64-vuotiaista suomalaisista ruokailee päivittäin henkilöstö- tai opiskelijaravintolassa eikä ravintolan käyttö ole viiden viime vuoden aikana muuttunut. Useimmin henkilöstöravintolassa käyvät koululaiset ja opiskelijat, jotka ovat oikeutettuja maksuttomaan tai tuettuun opiskelijaruokailuun.

Työssä käyvistä noin kahdella kolmasosalla on mahdollisuus ruokailla henkilöstöravintolassa. Nämä mahdollisuudet ovat paremmat korkeasti koulutetuilla ja pääkaupunkiseudulla asuvilla. Mahdollisuutta käyttää hyväkseen noin puolet työssäkäyvistä - miehet, hyvin koulutetut ja pääkaupunkiseudulla asuvat muita useammin.

Kouluruoan suosio säilyy ja ruokaa pidetään laadukkaana

Koululaiset saavat päivittäin ilmaisen koululounaan ja opiskelijat voivat ruokailla edullisesti oppilaitoksissaan.  Viiden viime vuoden aikana kouluruoka on säilyttänyt asemansa, sillä lähes kaikki peruskoululaiset, lukiolaiset ja ammattikoululaiset syövät päivittäin kouluruokalassa ainakin pääruoan. Kolmasosa peruskoululaisista ja joka toinen lukioiden ja ammattioppilaitosten oppilaista pitää ruokaa hyvän makuisena ja laadukkaana.

Tytöt syövät salaatin – pojille maistuvat virvoitusjuomat

Kouluruoan ongelma on, että kaikkia aterian osia ei syödä. Pojat jättävät väliin salaatin erityisesti peruskouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa, tytöt taas karttavat maitoa. Tytöt syövät salaattia koulusta riippumatta ja lukiolaispojat yhtä usein kuin tytöt. 

Makeisten syöminen peruskouluissa ja lukioissa on vähentynyt selvästi, mutta virvoitusjuomien juominen ei. Varsinkin pojat juovat virvoitus- ja energiajuomia säännöllisesti. Makeisten ja virvoitusjuomien tarjontaa tulisikin edelleen rajoittaa mm. vähentämällä automaatteja. Samalla välipalatarjoilua tulee monipuolistaa kasviksilla, hedelmillä, leivällä ja maitovalmisteilla.

Mahdollisuus työpaikkaruokailuun parantaa ruokavaliota

Työpaikkaruokailun mahdollisuuksien parantaminen on tehokas keino vaikuttaa työikäisten ruokavalioon. Ravitsemussuositusten mukainen ja maittava koulu- ja työpaikkaruoka ohjaa ruokatottumuksia suositusten suuntaan. Selvityksen mukaan henkilöstöravintolassa lounastavat söivät muita useammin tuoreita kasviksia. Lisäksi henkilöstöravintolassa ruokailu lisäsi etenkin miesten todennäköisyyttä syödä kalaa.

Työpaikkaruokailun saatavuutta ja tarjotun ruoan ravitsemuslaatua pitää parantaa. Lisäksi on poistettava henkilöstöravintolan käytön esteitä mm. pitämällä ateriat kohtuuhintaisina verotus- ja tukijärjestelyin.

Eväsruokailuakin voidaan kehittää

Henkilöstöravintolan puuttuessa lounaalla syötiin eväitä. Miehistä eväitä söi 42 prosenttia, naisista 63 prosenttia.  Korkeasti koulutetut ja pääkaupunkiseudulla asuvat miehet söivät henkilöstöruokalan puuttuessa myös baareissa ja ravintoloissa, kun taas naiset suosivat eväitä asuinpaikasta ja koulutuksen pituudesta riippumatta.

Aloilla, joilla henkilöstöravintolassa syöminen ei ole mahdollista, tulee parantaa eväsruokailun laatua esimerkiksi opastamalla erityisesti työntekijämiehiä monipuolisten eväiden kokoamisessa.

Koulu- ja henkilöstöruokailun kehittäminen vaatii yhteistyötä

Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan joukkoruokailun ravitsemuslaatua on edelleen parannettava ja kehitystä seurattava. Työnantajien, työmarkkinajärjestöjen, ruokapalveluiden tilaajien ja tuottajien tulee kehittää henkilöstöruokailua erityisesti sellaisilla ammattialoilla, joilla työskentelee vähän koulutettuja miehiä. Työnantajien ja työterveyshuollon on kannustettava työntekijöitä henkilöstöruokalan käyttöön ja käytön esteitä on poistettava mm. pitämällä ateriat kohtuuhintaisina verotus- ja tukijärjestelyin.  Kouluruokailua on kehitettävä laaja-alaisena yhteistyönä johon osallistuvat oppilaiden lisäksi kaikki koulussa työskentelevät aikuiset sekä päätöksentekijät.

Raportit luettavissa THL:n avoimessa Julkari-julkaisuarkistossa:

Tiina Vikstedt, Susanna Raulio, Satu Helakorpi, Piia Jallinoja, Ritva Prättälä, Joukkoruokailutyöryhmä. Työaikainen ruokailu Suomessa 2008–2010. Ruokapalveluiden seurantaraportti 4. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 23. Helsinki 2012.

Tiina Vikstedt, Susanna Raulio, Riikka Puusniekka, Ritva Prättälä. Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi. Ruokapalveluiden seurantaraportti 5. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).  Raportti 22. Helsinki 2012

Selvitysten aineistona on Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimus (AVTK)

Esitykset SlideShare:ssa: Työaikainen ruokailu Suomessa  2008−2010 ja Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi

Lisätietoja:

Ritva Prättälä
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 48631
etunimi.sukunimi@thl.fi

Tiina Vikstedt
tutkija
THL
puh. 029524 8527
etunimi.sukunimi@thl.fi

Susanna Raulio
erikoistutkija
THL
puh. 0295248574
etunimi. sukunimi@thl.fi

Eija Hukka
tiedottaja
THL
puh. 029 524 8217
etunimi.sukunimi@thl.fi

Viestinnän yhteystiedot
THL:n viestinnän päivystys palvelee mediaa arkisin 1.6. - 9.8. klo 9–15.
Puh. 029 524 6161