Eurooppalainen vertailu: lapsi tai nuori kuolee Suomessa liian usein tapaturmaan ja väkivaltaan

Suomessa kuolee lapsi tai nuori joka kolmas päivä tapaturman, väkivallan tai itsensä vahingoittamisen uhrina. Vaikka alle 20-vuotiaiden kuolleisuus on lähes puolittunut Suomessa 1990-luvun alusta, oli lasten ja nuorten kuolleisuus edelleen vuonna 2009 kaksi kertaa suurempaa kuin Hollannissa, joka on yksi Euroopan turvallisimmista maista. Suomalaiset pojat sijoittuivat eurooppalaisessa 31 maan tapaturma- ja väkivaltakuolleisuutta koskevassa vertailussa sijalle 22 ja tytöt sijalle 17. Tiedot selviävät European Child Safety Alliancen julkistamasta politiikka-arvioinnin tuloksista. Sen mukaan Euroopan unionin alueella kuolee lapsi tai nuori tapaturman tai väkivallan seurauksena joka tunti.

Tapaturmissa kuoli vuosina 2007–2009 Suomessa keskimäärin 90 alle 20-vuotiasta joka vuosi. Itsemurhiin ja väkivaltaan kuoli keskimäärin 50 lasta ja nuorta vuosittain. Kuolleista suurin osa, noin 80 prosenttia, oli 15–19-vuotiaita ja noin 70 prosenttia poikia. Arviolta 5314 potentiaalista elinvuotta menetettiin pelkästään lasten ja nuorten tapaturmien vuoksi Suomessa vuonna 2009.

Käyttämällä toimiviksi todettuja tapaturmien ehkäisyn keinoja nykyistä tehokkaammin voitaisiin jopa puolet turhista kuolemista välttää ja Suomi voisi olla lapselle ja nuorelle yhtä turvallinen maa kuin Hollanti.

Politiikkatasolla Suomi on tapaturmien ehkäisyssä kärjessä

Suomessa on viime vuosina tehostettu tapaturmien ehkäisyä Kansallisella lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelmalla. Eurooppalaisessa vertailussa Suomi sai Euroopan maista parhaimmat pisteet toimiviksi arvioitujen tapaturmien ehkäisykeinojen viemisestä osaksi kansallista politiikkaa. Liikenneturvallisuuden hyväksi on tehty suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä jo vuosikymmeniä. Nyt myös koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisylle on saatu suuntaviivat ja kansallinen koordinaatiotaho. Tehtävää riittää, vaikka joitakin käytännössä toimivia lainsäädännön muutoksia on saatu viime vuosina tehtyä. Esimerkiksi itsestään sammuvien savukkeiden määrääminen laissa pakollisiksi parantaa myös lasten paloturvallisuutta kodeissa.

Kansalliset toimet eivät riitä – tarvitaan myös paikallista työtä

Pelkkä lain säätäminen ja ohjeistusten antaminen eivät riitä varmistamaan lasten ja nuorten kasvuympäristön turvallisuutta. Ne eivät myöskään yksinään takaa ammattimaisten, turvallisuutta edistävien työtapojen kehittymistä tai kansalaisten turvallisten toimintatapojen omaksumista.

Olemassa olevien lakien ja ohjeistusten toimeenpanoon – etenkin 15–19-vuotiaiden nuorten turvallisuuden parantamiseksi – tuleekin kiinnittää huomiota, ja etsiä uusia keinoja tukea toimeenpanoa. Suomi saa esimerkiksi eurooppalaisessa arvioinnissa mopoilun turvallisuuden edistämisen politiikkatoimista täydet pisteet, vaikka kuolleisuus mopo- ja moottoripyöräonnettomuuksissa on yksi Euroopan suurimmista. Suomea huonommin kuolleisuustilastoissa sijoittuvat vain Espanja, Liettua ja Kroatia. Meillä on myös kansallista lainsäädäntöä pyöräilykypärän käytöstä, sekä alkoholijuomien myynnistä, anniskelusta ja välittämisestä alaikäisille, mutta laeista huolimatta ongelmat eivät ole poistuneet.

Huolta herättävät Suomessa myös nuorten myrkytyskuolemat, joihin eivät tehoa samat lainsäädännölliset keinot kuin pienten lasten myrkytyksiin. Tarvitaankin tietoa keinosta ehkäistä nuorten vapaa-ajan tapaturmia.

Lähteet:

Eurooppalainen vertailu: suomalaislasten tapaturma- ja väkivaltakuolleisuus ja toimivat ehkäisykeinot

European Child Safety Alliance:
•    Child Safety Report Card – Finland 2012 (pdf)
•    Child Safety Country Profile – Finland 2012 (pdf)
•    How safety conscious are European Countries towards children? Europe Summary for 31 countries

Ks. lisää tuloksista Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman verkkosivuilta

Lisätietoja:

Jaana Markkula
tutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tapaturmien ehkäisyn yksikkö
puh. 029 524 8802
etunimi.sukunimi@thl.fi

Eija Hukka
kehittämispäällikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Julkaisu- ja verkkopalvelut -yksikkö
puh. 029 524 8217
etunimi.sukunimi@thl.fi

Viestinnän yhteystiedot
THL:n viestinnän päivystys palvelee mediaa arkisin klo 9–16.
Puh. 029 524 6161