Tutkimus: Rahapelaaminen aiheuttaa nuorille syyllisyyttä, häpeää ja muita ongelmia

Säännöllisesti rahapelaamista harrastavat nuoret kokevat ennen kaikkea tunnetason haittoja. Rahapelaaminen aiheuttaa nuorille merkittävässä määrin syyllisyyttä ja häpeää, riitoja sekä vuorokausirytmin häiriintymistä. Uutta tutkimustietoa pelihaittojen käsittelyn tueksi esiteltiin seminaarissa Helsingissä perjantaina 30. syyskuuta.

Keväällä toteutettu Nuorten terveystapatutkimus kertoo, että iältään 12–18-vuotiaista 4 566 nuoresta pojat pelasivat selkeästi enemmän rahapelejä kuin tytöt. Rahapelejä pelanneista nuorista 12 prosenttia ilmoitti pelaavansa viikoittain tai useammin. Viikoittain pelaavia oli kymmenen prosenttia ja päivittäin pelaavia nuoria kaksi prosenttia. Kaikista tutkimukseen osallistuneista 44 prosenttia ilmoitti pelanneensa rahapelejä viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana. Päivittäin tai viikoittain pelaavista nuorista 17 prosenttia kertoi kokevansa syyllisyyttä ja häpeää. Joka kymmenes koki rahapelaamisen haittaavan vuorokausirytmiä. Tiuhaan pelaavista nuorista 13 prosenttia kertoi rahapelaamisen aiheuttavan riitaa vanhempien ja ystävien kanssa. Kuusi prosenttia nuorista ilmoitti rahaan liittyvistä ongelmista päivittäisen tai viikoittaisen rahapelaamisensa yhteydessä.

Ikärajamuutos ei toteudu automaattisesti

Heinäkuussa tuli voimaan 18 vuoden ikäraja kaiken rahapelaamisen osalta. Jo tutkimuksen aikana merkittävä osa rahapelaamisesta oli uuden ikärajan mukaista, koska muutos toteutui asteittain.

Vielä raportoimattomien tutkimustulosten perusteella voi olettaa, että uusi rahapelaamisen 18 vuoden ikäraja voi selvästi suojella nuoria pelaamisen haitoilta. Etenkin päivittäin rahapelaamista harrastaneiden nuorten tunnetason hyvinvointiin voidaan vaikuttaa positiivisesti, jos alaikäisten rahapelaaminen onnistutaan lopettamaan tai vähentämään sitä merkittävästi.

”Rahapelaamisen haitat keskittyvät päivittäin tai viikoittain pelaaviin nuoriin. Ikärajamuutoksen tehokas toteutuminen voi auttaa etenkin päivittäin rahapelejä harrastavia nuoria”, toteaa tutkimuksen tekijä terveystieteiden tohtori Susanna Raisamo Tampereen yliopiston terveystieteiden yksiköstä.

Rahapelaamisen ikärajamuutos vaatii monen toimijan yhteistyötä

Peliongelmissa auttava Peluuri raportoi viime viikolla, että uusi ikäraja näyttäisi vähentävän nuorten rahapeliongelmia. Pelkkä arpajaislainmuutos ei kuitenkaan jatkossa riitä, vaan vanhempien, pelipaikkojen henkilökunnan ja muiden aikuisten on syytä tarkasti valvoa, etteivät alaikäiset enää altistu rahapelaamisen haitoille. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että joissakin tapauksissa alaikäiset voivat ikärajoista huolimatta päästä pelaamaan rahapelejä esimerkiksi erilaisissa liikepaikoissa tai kotona nettiyhteyksien kautta.

Sisäasianministeriö valvoo Suomessa pelipaikkojen ikärajojen toteuttamista. Kotona verkkorahapelaamisen valvonta kuuluu vanhemmille. Tuoreessa hallitusohjelmassa on maininta siitä, että Suomesta ulkomaille pelattavien verkkorahapelien pelaamista yritetään suitsia hallituskauden aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ehkäisee nuorten ja lasten rahapelaamisen haittoja. Tänä vuonna THL on julkaissut aiheeseen liittyvän Nuoret pelissä -aineiston lasten ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten, vanhempien sekä muiden kasvattajien tueksi.

Nuorten pelaamisen haitat ovat esillä 30.9.2011 järjestettävässä ”Tutkimuksesta eväitä pelihaittojen puheeksiottoon ja hoitoon?” –seminaarissa, jonka THL järjestää. Seminaariin toimittajat ovat tervetulleita.

Lisätietoja:

Susanna Raisamo (Nuorten terveystapatutkimus 2011)
TtT, yliopistonlehtori
puh. 040 5773 413
Tampereen yliopisto
susanna.raisamo(at)uta.fi

Saini Mustalampi (Rahapelihaittojen ehkäisy ja hoito)
kehittämispäällikkö
puh. 0400 928 303
THL
saini.mustalampi(at)thl.fi

Pelihaitat ja nuoret pelissä –sivusto
Nuoret pelissä –sivusto

Pia Okamo
tiedottaja
puh. 020 610 7059, 040 707 4068
pia.okamo(at)thl.fi

Viestinnän yhteystiedot
THL:n viestinnän päivystys palvelee mediaa arkisin klo 9–16.
Puh. 029 524 6161