Hyvä mielenterveys pidentää työuria

Työurien pidentämisessä on olennaista ehkäistä päihde- ja mielenterveysongelmista aiheutuvia poissaoloja.

Mielenterveys- ja päihdeongelmat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Ne ovat tärkein syy nuorten ikäluokkien työkyvyttömyyseläkkeisiin. Vuonna 2010 mielenterveyden häiriö oli pääasiallisena syynä 38 prosentilla työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeen saajista. Jos mukaan lasketaan myös pelkkää kansaneläkettä saavat, luku nousee 45 prosenttiin.

Professori Jouko Lönnqvistin mukaan depressio tunnistetaan ja tunnustetaan nykyisin sairaudeksi sairauksien joukossa. Sen sijaan ahdistuneisuushäiriöt esiintyvät väestössä kätkettynä. Nyt kun depressiopotilaat ovat astuneet julkisuuteen, tarvittaisiin myös ahdistusoireista kärsivien luontevaa ulostuloa. Alkoholiongelmia salataan ja niiden puheeksi ottamista vältetään tarpeettomasti jopa terveydenhuollossa. Päihdeongelman perushoitoa tulisi saada jokaisessa Suomen terveyskeskuksessa.  

Vastuu  palvelujen kehittämisessä on päätöksentekijöillä sekä kunnissa, valtionhallinnossa että esimerkiksi järjestöissä.

Mahdollisuuksien antaminen korostuu

Hoidon kehittämisessa on päästy eteenpäin erityisesti yhdistämällä mielenterveys- ja päihdepalveluita samaan organisaatioon. Ylilääkäri Juha Moring (THL) toteaa, että kyseessä on merkittävä palvelurakenteen uudistus, josta on saatu erinomaisia kokemuksia.

Myös asiakkaiden vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen auttaa palveluiden kehittämisessä. Kokemusasiantuntijoiden käyttö ammattilaisten rinnalla on auttanut vastaamaan paremmin palveluiden käytäjien tarpeisiin. Kokemusasiantuntijakoulutuksen käyneet henkilöt, joilla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- tai päihdeongelmasta toimivat palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä, arvioinnissa, vertaistoimijana tai kokemuskouluttajana.

Ongelmien hoidon rinnalla tulisi nykyistä tehokkaammin estää ongelmien syntymistä. Olennaisena asiana on tunnistaa ja pysäyttää mielenterveys- ja päihdeongelmien siirtyminen yli sukupolvien. Mielenterveyden häiriöistä kärsivien lapsiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö on tärkeää toteuttaa ensisijaisesti lasten ja nuorten arkisessa elinympäristössä kuten kodissa, päivähoidossa ja koulussa. Viranomaisten vastuun lisäksi on korostettava myös kansalaisten, perheiden ja järjestöjen vastuuta ja toimintamahdollisuuksia.

Myös lastensuojelun järjestely on THL:n ylijohtaja Marina Erholan mukaan erittäin vaativa tehtävä. ”Lastensuojelun palvelujärjestelmä ei käytännössä muodosta yhtä kokonaisuutta, vaan usein käytettävissä olevat palvelut määrittävät sitä mitä lapselle järjestyy ja mitä hän saa, sitä eivät sanele lapsen ja hänen perheensä tarpeet”, hän toteaa.

Nykyisellään kansalaisten mahdollisuudet saada hyvää hoitoa ongelmiinsa ovat riippuvaisia asuinseudusta. Tästä syystä on valtakunnallista ohjausta kehitettävä sekä koulutuksessa, valtionosuuksissa että pirstaleisen lainsäädännön yhtenäistämisessä.

Valtakunnallinen suunnitelma linjaa

STM:n mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa 2009–2015 esitetään 18 ehdotusta mielenterveys- ja päihdetyön yhteiseksi kehittämiseksi. Siinä painotetaan asiakkaan aseman vahvistamista ja mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävän sekä ongelmia ja haittoja ehkäisevän työn tehostamista. Lisäksi merkittäviä tavoitteita ovat palvelujärjestelmän kehittäminen avo- ja peruspalvelupainotteisemmaksi ja mielenterveys- ja päihdeongelmat samanaikaisesti huomioivammaksi. Mukana on myös suunnitelman toteutumista tukevia ohjauskeinoja. Useimmat ehdotuksista sisältyvät myös hallitusohjelmaan.
 
Suunnitelman toimeenpanoa koskeva raportissa vuodelta 2010 kuvataan hyviä käytäntöjä ja onnistuneita kehittämishankkeita eri puolilta Suomea.

Lähde:

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009–2015. Toimeenpanosta käytäntöön 2010. THL Raportti 6/2011.

Lisätietoja:

Helena Vorma
lääkintöneuvos
puh. (09) 160 72357
etunimi.sukunimi@stm.fi

Juha Moring
ylilääkäri
puh. 020 610 7079
etunimi.sukunimi@thl.fi

Päivi Koivuranta-Vaara
hallintoylilääkäri
puh. 09 771 2774 , 050 538 4647
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi

Viestinnän yhteystiedot
THL:n viestinnän päivystys palvelee mediaa arkisin klo 9–16.
Puh. 029 524 6161