Lastensuojelun tehtävä on auttaa osattomuudesta osallisuuteen

28.9.2009

Lastensuojelun piirissä on 6–7 prosenttia alaikäisistä. Se tarkoittaa yli 70 000 lasta, joiden hyvinvointi ja terveys ovat tai ovat juuri olleet tavalla tai toisella uhattuna. Lastensuojelu ulottuu kasvuolojen kehittämisestä huostaanottoon. Tuoreen Lastensuojelun ytimissä -kirjan painopiste on lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa.

Lastensuojelu on erityistä räätälöityä eriarvon tasoitusta, ja siihen tarvitaan monipuolista ja toimivaa palvelujärjestelmää, joka vastaa ihmisten tarpeisiin ja voi tarjota konkreettista käytännön apua niin aineellisesti, sosiaalisesti kuin henkisestikin.

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen on ollut kiinnostuksen kohde tutkimus- ja kehittämistyössä. Lastensuojelussa kohdataan eri-ikäisiä, vastasyntyneistä jälkihuollossa oleviin (21-vuotiaisiin) nuoriin. Kun lapsia ja nuoria on kuultu lastensuojelun palveluista, heidän toiveensa lastensuojelulle ovat pysäyttävän inhimillisiä: luottamus, yksilöllisyys, kunnioitus, aika ja avoimuus. Lapsille itselleen on ollut merkityksellistä, että käytännön arkityössä on kehitetty lasten osallisuuden muotoja. Tämä auttaa myös vanhempia vanhemmuuden korjaamisessa ja muita mahdollisia läheisiä tuen antamisessa sekä sosiaalityöntekijää tilanteen arvioinnissa. Kun käytännön tarpeet saadaan konkreettisesti näkyville, uusien ratkaisujen etsiminen helpottuu. Lapsen osallisuuden huolenpitoon ja suojeluun on toteuduttava hänen osallisuuttaan kunnioittaen.

Lastensuojelun ytimissä -kirjan mukaan laiminlyödyn ja hylätyn häpeä on vaikeasti kohdattava ja lastensuojelussa kipeä ja yleinen tunne. Häpeää säätelee se, millaisissa suhteissa ihminen kokee elävänsä. Kovista kokemuksista toipumiseen tarvitaan hyvää ja kunnioittavaa huolenpitoa sekä kokemusten kanssa työskentelyä, nähdyksi ja kuulluksi tulemista. Olivatpa kokemukset millaisia tahansa, niistä rakennetaan elämäntarinaa, joka osaltaan vaikuttaa selviytymiskykyyn. Kun häpeä hellittää, lapsi vapautuu leikkiin ja opiskeluun. Hoidollisesti kuntouttavaa työtä tehdään avo- ja sijaishuollon välimaastossa sekä laitos- ja perhehoidossa.

Lastensuojelun osaaminen on karttunut vilkkaassa tutkimus- ja kehittämistyössä. Tieto juurtuu käytännöiksi kokemusten kannattelemana. Ammattilaisten ihmiskäsitys yleensä ja lapsikäsitys erityisesti vaikuttavat ammatilliseen identiteettiin, joka ohjaa tiedon tulkintaa ja soveltamista. Moraalikoodiston ja elämänkäsityksen pohtiminen ja päivittäminen ovat välttämättömiä.

Lisääntyneen osaamisen rinnalla palveluiden pirstaleisuus ja työolojen ylikuormitus verottavat hyvin tehdyn työn mahdollisuuksia: lastensuojelussa pätevien sosiaalityöntekijöiden pako aiheuttaa paikoin kestämättömiä tilanteita.    

Kirjan kirjoittajien mielestä lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlavuonna on syytä palauttaa mieliin, että sopimusvaltioiden tulee taata jokaiselle lapselle sopimuksessa tunnustetut oikeudet ilman minkäänlaista erottelua. Kaikille yhtäläisen ihmisarvon tunnustaminen on suuri hiljainen käänne lapsuuden historiassa. Alati horjuvana tavoitteena se vaatii käytännössä jatkuvaa ponnistelua.

Lastensuojelutilastoja

Julkaisutiedot: Lastensuojelun ytimissä. Bardy, M. (toim.). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. THL Teemajulkaisu 5/2009. Helsinki 2009.

Toimittajatilaukset voi tilata osoitteesta: eija.oinio(at)thl.fi tai 020 610 7242. Maksulliset tilaukset THL:n kirjakaupasta

Lisätietoja:

Hanna Heinonen
projektipäällikkö
THL
puh. 020 610 7681

Päivi Sinko
projektipäällikkö
THL
puh. 020 610 7461

Marjatta Bardy
tutkimusprofessori
THL
puh. 020 610 7323

Eeva-Liisa Kallonen
viestintäsuunnittelija
THL
puh. 020 610 7113, 050 350 0588




 

THL:n viestinnän päivystys palvelee mediaa kesä-elokuussa arkisin klo 9–15.
Puh. 020 610 6161.
Viestinnän yhteystiedot