Terveydenhuollon maksukattojen yhdistämisestä hyötyisivät köyhät, sairaat ja vanhukset

6.2.2009

Kunnallisten asiakasmaksujen katon ja lääkekaton yhdistäminen vaikuttaisi myönteisesti erityisesti iäkkäiden, pienituloisten eläkeläisten ja pitkäaikaissairaiden talouteen. Tieto perustuu sosiaaliturvan uudistamista pohtivan Sata-komitean työhön liittyvään tutkimukseen terveydenhuollon maksukattojen yhdistämisestä.

Terveydenhuollossa tällä hetkellä käytössä olevat kolme erillistä maksukattoa (kunnallinen maksukatto 590 euroa, lääkekatto 672,70 euroa ja matkakatto 157,25 euroa) ylittyvät erityisesti iäkkäillä, pienituloisilla eläkeläisillä sekä pitkäaikaissairailla. Vaikka erilliset maksukatot estävät korkeiden maksurasitusten syntyä, yhteenlaskettuna kaikki asiakasmaksut, lääkemenot ja matkakulut voivat muodostaa merkittävän suuren kuluerän useille henkilöille.

Tutkimuksen mukaan molemmat, kunnallinen maksukatto ja lääkekatto, ylittyivät noin 21 000 henkilöllä vuonna 2006. Näiden henkilöiden asiakasmaksujen ja lääkekulujen omavastuuosuus oli vähintään 1 263 euroa. Omavastuuosuuden lisäksi useiden henkilöiden maksurasitusta lisäävät myös ylläpitomaksut, matkakulut ja muut maksukattojen ulkopuolelle jäävät terveyskulut. Maksukattojen ylittäjien taloudellista ahdinkoa kuvaa myös se, että kunnallisten maksukattojen ylittäjistä lähes 20 prosenttia eli noin 20 000 henkilöä oli saanut yleistä tai erityistä toimeentulotukea. Vastaavasti lääkekaton ylittäneistä noin 10 prosenttia eli vajaa 20 000 henkilöä oli saanut toimeentulotukea.

Tutkimuksessa kerättiin vuodelta 2006 yksilötason tietoja perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja vanhusten palvelujen sekä lääkkeiden käytöstä 13 kunnasta (Espoo, Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kemijärvi, Kotka, Kuopio, Kuusamo, Oulu, Pori, Raisio, Suomussalmi ja Vantaa). Henkilöiden lääkkeiden ja terveyspalvelujen käyttöä tarkasteltiin vuoden 2006 aikana päiväkohtaisesti. Tutkimuksessa verrattiin vaihtoehtoisia yhdistettyjä maksukattoja ja nykyjärjestelmää sekä analysoitiin uusien mahdollisten yhdistettyjen maksukattomallien vaikutuksia edunsaajien talouteen. Vertailun lähtökohtana oli, että yhdistetyn maksukaton kattokorvaukset olisivat yhtä suuret kuin nykyisessä maksukattojärjestelmässä eli yhteensä 154 miljoonaa euroa.

Ne henkilöt, jotka käyttävät paljon lääkkeitä, mutta eivät kunnallisia palveluita, eivät hyötyisi yhdistetystä katosta, sillä yhdistetty katto kasvaisi nykyistä lääkekattoa korkeammaksi, mikäli maksukattojen kattokorvausten kokonaismäärä säilytettäisiin nykyisellä tasolla. Kaikille saman suuruisessa yhdistetyssä maksukattomallissa, yhdistetty katto olisi vähintään runsaat 800 euroa, kun nykyinen lääkekatto on vajaa 700 euroa (672,70 €).

Lähde:
Hennamari Mikkola, Satu Kapiainen, Timo Seppälä, Mikko Peltola, Ulla Tuominen, Markku Pekurinen ja Unto Häkkinen. Tutkimus terveydenhuollon maksukattojen yhdistämisestä. Alustavia tuloksia helmikuussa THL:n julkaisuna ilmestyvästä tutkimuksesta.

Lisätietoja:
Hennamari Mikkola
Tutkimuspäällikkö
CHESS, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Puh. 020 610 7267, 050 468 6911,
etunimi.sukunimi(at)thl

Terveystaloustieteen päivän 6.2.2009 ohjelma.

Pia Okamo
Tiedottaja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Lintulahdenkuja 4
PL 30, 00271 Helsinki
Puh. 020 610 7059, 040 707 4068
etunimi.sukunimi(at)thl.fi

www.thl.fi

THL:n viestinnän päivystys palvelee mediaa kesä-elokuussa arkisin klo 9–15.
Puh. 020 610 6161.
Viestinnän yhteystiedot