Sikainfluenssarokotus kannattaa yhä ottaa

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Mielipide-palstalla 15.3.2010.

Sikainfluenssapandemian aiheuttama ensimmäinen epidemia-aalto on jo ’menneen talven lumia’ Suomessa. Moni kysyykin, miksi siis vaivautua ottamaan vielä sikainfluenssarokotus?

Suomessa arvioidaan käytössä olevien alustavien tietojen perusteella muutaman sadan tuhannen henkilön sairastuneen oireiseen tai oireettomaan sikainfluenssavirusinfektioon. Laboratoriossa varmistetut tapaukset olivat vain epidemian ’jäävuoren huippu’. Tutkimustiedot muista maista viittaavat siihen, että noin kymmenen prosenttia väestöstä sairasti infektion.

Maailmanlaajuisesti vain rikkaimmat teollisuusmaat ovat voineet kattavasti rokottaa väestöään sikainfluenssarokotteella, ja niistäkin useimmissa rokotuskattavuus on jäänyt alhaiseksi. Valtaosa maailman väestöstä on siten vailla suojaa sikainfluenssaa vastaan. Tämä luo suotuisat edellytykset seuraaville epidemia-aalloille. Meksikossa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Isossa-Britanniassa esiintyi jo viime vuonna kaksi selvää epidemia-aaltoa, yksi keväällä ja toinen syksyllä. Aikaisemmista pandemioista hongkongilaisessa 1960-luvulla toinen aalto oli selvästi voimakkaampi ja virus tarttui tehokkaammin kuin ensimmäisessä aallossa.

Suomessa on tähän mennessä rokotettu sikainfluenssaa vastaan noin 2,2 miljoonaa henkilöä, pieni osa heistä kuuluu taudin sairastaneisiin. Lisäksi tiedämme, että osalla ikäihmisistä on vuosikymmeniä sitten sairastetuista infektioista saatua suojaa sikainfluenssaa vastaan. Kaikkiaan arviolta lähes puolet Suomen väestöstä on vielä vailla suojaa tautia vastaan.

On arvioitu, että sikainfluenssaviruksen mahdollisuus aiheuttaa mittava epidemia väestössä on vähäinen, jos virukselle alttiita on väestöstä noin kolmasosa tai vähemmän. Suomalaiset matkailevat tulevana influenssakautena taas paljon eri puolille maailmaa. Tällöin meille on tarjolla runsaasti sikainfluenssaan tartuntamahdollisuuksia, koska rokotuskattavuus on suhteellisen vähäinen ja taudin aiemmin sairastaneiden määrä pieni. Eteläisellä pallonpuoliskolla influenssakausi on pääosin toukokuusta syyskuuhun, pohjoisella marraskuusta huhtikuulle. Vaikka nykykäsityksen mukaan sikainfluenssa-aalto on epätodennäköinen keväällä 2010 pohjoisella pallonpuoliskolla, sikainfluenssavirus on erittäin todennäköisesti valtavirus ensi influenssakaudella.

Raskauden ja eräiden kroonisten sairauksien on todettu selvästi altistavan sikainfluenssan komplikaatioille. Suomen sikainfluenssarokotukset päästiin antamaan raskaana oleville juuri epidemian alkuvaiheessa. Niinpä raskaana olevia ei kuollut yhtään, ja tehohoitoon joutuneiden raskaana olevien määrä oli hyvin pieni verrattuna maihin, joissa sikainfluenssaepidemia ilmeni ennen kuin rokotteet saatiin käyttöön. Raskaana olevien rokottamisella saadaan suoja myös vastasyntyneille, joita ei voida rokottaa ensimmäisten elinkuukausien aikana.

Ensimmäiset Yhdysvalloissa sekä kahdeksassa EU-maassa tehdyt analyysit ovat osoittaneet, että lapsilla, nuorilla ja ikäihmisillä esiintyi ylikuolleisuutta sikainfluenssan aiheuttamien epidemia-aaltojen aikana. Koska taudille alttiin väestön määrä on Suomessa vielä suuri, kymmenillä miljoonilla rokotetuilla jo turvallisiksi osoittautuneet sikainfluenssarokotteet kannattaa käyttää viimeiseen ampulliin asti kuolemien, sairaalahoitojen ja muuten vaan ikävien hengitystiesairauksien vähentämiseksi.

Petri Ruutu
tutkimusprofessori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
puh. 020 610 8670