Tärkeimmät saavutukset 2010

Tulossopimuksessa THL:n toiminnan vaikuttavuuden painoalueiksi asetettiin STM:n strategiasta johdetut terveyden ja toimintakyvyn edistämisen, köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen sekä toimivien palvelujen ja kohtuullisen toimeentuloturvan varmistamisen tavoitteet. THL:n strategisten painotusten kautta voidaan tunnistaa muun muassa seuraavia saavutuksia.

Väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja elinolojen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkiminen ja kehittäminen

Tieto väestön terveydestä ja toimintakyvystä välittömästi asiantuntijoiden käyttöön

Vuonna 2010 THL keräsi ja ylläpiti tutkimusaineistoja väestön terveydestä, toimintakyvystä, hyvinvoinnista ja itsenäisestä selviytymisestä sekä näiden taustasta ja väestöryhmäeroista.

Tietopohjaa täydennettiin samanaikaisesti kun valmiita aineistoja jo hyödynnettiin asiantuntijatyössä ja vaikuttamisessa. THL keräsi Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen aineistot kymmeniltä tuhansilta suomalaisilta ja tuotti samana vuonna koko maata, alueita ja väestöryhmiä kuvaavat tulokset ja niitä koskevat tulkinnat kaikille avoimeen Terveytemme-tietojärjestelmään (www.terveytemme.fi). Toimia-tietokantaan vietiin alan parhaan tutkimustiedon perusteella laaditut suositukset toimintakyvyn mittaamisesta ja mittareiden soveltuvuudesta eri käyttötarkoituksiin (www.toimia.fi).

Pätevää ja monipuolista tietoa suomalaisten hyvinvoinnista ja aktiivista tiedolla vaikuttamista ajankohtaisissa politiikkahankkeissa

Vuonna 2010 THL tuotti tietoa ja vaikutti asiantuntijuudellaan erityisesti köyhyyden ja huono-osaisuuden, lapsiperheiden toimeentulon ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden kysymyksissä. Suomalaisten hyvinvointi 2010 -kirja tarjosi luotettavaa ja kattavaa tietoa suomalaisten hyvinvoinnista, elämänlaadusta, terveydestä, terveys- ja sosiaalipalveluiden käytöstä ja niistä saaduista kokemuksista sekä suomalaisten hyvinvointivaltiota koskevista mielipiteistä. Tätä tietoa hyödynnettiin laajasti niin julkisessa keskustelussa kuin eduskunnassa. Lapsiperheiden elinoloja koskevaa ymmärrystä kerrytettiin Päätösten tueksi -tuotteella, joka käsitteli ns. vanhempainvapaan 6+6+6 -mallia. Terveyspalvelujen vaikuttavuusanalyyseja tuotti erikoissairaanhoidon kustannusten ja vaikuttavuuden arviointia luodannut Perfect-hanke.

Jatkossa vaikuttavuutta ruokkivat myös uusina avauksina käynnistyneet sosiaalisen kestävyyden, sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden ja lastensuojelun rekisterien tutkimushankkeet. THL antoi myös vankan panoksen vanhempainvapaan uudistamistyöryhmässä ja sosiaalihuoltolain uudistuksen valmistelussa. Vuonna 2010 THL oli keskeisesti mukana perusturvan arviointityössä.

Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen

Aktiivista työtä terveysseurannassa ja sen kehittämisessä

Terveys- ja terveyskäyttäytymisseurantaa on toteutettu ja kehitetty aktiivisesti. Tautiseurannan osalta vuonna 2010 erityisesti päivitettiin sydän- ja verisuonitautirekisteriä ja analysoitiin ja julkaistiin sen tuloksia. Riskitekijä- ja ravitsemustutkimusta on toteutettu hyödyntämällä FINRISKI ja FINRAVINTO aineistoja. Terveyskäyttäytymistä on seurattu Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) ja Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (EVTK) tutkimusten avulla keräämällä uusia aineistoja ja hyödyntämällä aiemmin kerättyjä aineistoja pitkän aikavälin muutosten tarkastelussa. Suomalaisten juomatavoista julkaistiin kattava raportti, joka mm. osoittaa naisten juomisen kuusinkertaistuneen neljässäkymmenessä vuodessa. Lasten terveysseurannan suunnitteluvaihe saatiin päätökseen ja kokeiluaineistosta julkaistiin laaja lasten terveyttä ja hyvinvointia koskeva raportti ja lasten terveysportaali. Lasten terveysseurannan toteuttamisen tueksi koottiin myös käsikirja terveystarkastuksissa toteutettavista mittauksista. Eurooppalaisen terveysseurannan kehittymistä on tuettu koordinoimalla European Health Examination Surveys (EHES) hanketta, pystyttämällä Eurooppalaista referenssilaboratoriota väestötutkimusten analytiikan tueksi ja osallistumalla aktiivisesti European Health Interview Surveys (EHIS) hankkeen suunnitteluun.

Peliklinikka käynnistyi THL:n, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä

Ongelmapelaajien ja heidän läheistensä palvelujen kehittämisessä tapahtui merkittävä edistyminen, kun THL:n johdolla suunniteltu ja yhteistyöhankkeena toteutettu Peliklinikka aloitti toimintansa Helsingissä kesällä 2010. Peliklinikka on rahapeliongelmiin erikoistunut yhden oven periaatteella toimiva palvelukeskus, johon on koottu samaan yksikköön valtakunnalliset Peluurin palvelut (muun muassa auttava puhelin ja THL:n rahoittama internet-pohjainen Peli poikki -hoito-ohjelma) ja matalan kynnyksen info- ja tukipiste Tiltti sekä kumppanikuntien Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten asukkaille avohoitoa tarjoava asiakastyö. Klinikalta tuetaan myös näiden kuntien perus- ja erityispalveluita. Peliklinikan palvelut ovat maksuttomia eikä niihin vaadita lähetettä. Peliklinikka toimii myös kehittämisyksikkönä ja siellä on vuoden 2011 alusta käynnistynyt THL:n toimesta ongelmapelaajien lääkehoitotutkimus. Peliklinikan taustatahoina ovat THL, SOCCA (Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus), A-klinikkasäätiö, Sininauhaliitto, Sosiaalipedagogiikan säätiö sekä Helsingin ja Vantaan kaupungit. Peliklinikka on osa THL:ssä tehtävää rahapelihaittojen ehkäisytoimintaa, joka pitää sisällään sekä tutkimusta että kehittämistä.

Teemavuosi nosti köyhyyden puheenaiheeksi

THL koordinoi Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjinnän torjunnan teemavuoden toteutusta Suomessa. Keskeisiä toimenpiteitä teemavuoden aikana olivat eri puolilla maata järjestetyt tilaisuudet ja tapahtumat, teemavuoden julkaisu Mikä meitä jakaa? ja sen ympärille viritetty keskustelu, THL:n haaste poliittisille päättäjille ja kansalaisjärjestöille sekä alueelliset teemapäivät ja niiden viestin vieminen loppuvuodesta eduskuntaan poliittisille päättäjille sekä lupaavat käytännöt kilpailu. Stopkoyhyys.fi-verkkosivut kokosivat keskustelut, tapahtumat ja muut toimintatavat helposti seurattavaan muotoon. Teemavuosi nosti aiheen kansalaisten ja päättäjien tietoisuuteen sekä myös kansalaiskeskusteluun. Köyhyydestä keskusteltiin vuoden aikana enemmän kuin pitkiin aikoihin. Nyt köyhyydestä saa puhua julkisesti ja köyhän ääntä kuunnellaan.

Väestön terveyden suojelu sekä biologisten ja kemiallisten uhkien ja riskien ennakointi ja ehkäisy

Tartuntatauteja torjuttiin onnistuneesti

THL toteutti lakisääteistä tartuntatautien seurantaa, selvitti elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioita ja osallistui niiden torjuntatyöhön. Huomattavasti voimavaroja käytettiin influenssan aiheuttaman pandemian torjuntaan. Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta laajeni uusiin potilasryhmiin. Laboratorioissa otettiin käyttöön uusia menetelmiä usean mikrobin tyypityksessä ja jatkettiin akkreditoinnin laajenemiseen tähtäävää laatutyötä. Tyypitystuloksia hyödynnettiin useiden kotimaisten ja 30 kansainvälisen ruokavälitteisen epidemian selvittämisessä. Monille antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien torjuntaa ja seurantaa tehostettiin laatimalla niiden diagnostiikkaa varten kansallinen suositus. THL suunnitteli ja järjesti erilaisia kotimaisia koulutus- ja teematapahtumia, julkaisi kuukausittain katsausta tartuntatautitilanteesta ja tilannekuvia pandemiasta. Infektiotaudit-verkkosivusto uudistettiin, julkaistiin 15-vuotisraportti Tartuntataudit Suomessa ja valmisteltiin erilaisia torjuntaohjeita ja suosituksia. Laitos osallistui laaja-alaisesti Euroopan tautikeskuksen (ECDC), EU:n komission (DG Sanco) sekä WHO:n lakisääteiseen tartuntatautien seuranta- ja torjuntatoimintaan.

Rokotusohjelman seurantaa kehitettiin

THL huolehti kansallisessa rokotusohjelmassa käytettävien rokotteiden hankinnasta ja jakelusta kuntiin. THL vastasi toimintavuonna aloitettujen pikkulasten pneumokokkirokotusten ohjeistuksesta. Rokotusten haittavaikutuksia seurattiin haittavaikutusilmoituksiin perustuvan rekisterin avulla. Toimintavuonna edistyttiin merkittävästi rokotuskattavuuden, rokotusten vaikuttavuuden ja turvallisuuden seurannan tehostamisen kannalta tärkeän valtakunnallisen rokotusrekisterin kehittämisessä. Kuntien potilastietojärjestelmistä kerätyn tiedon mukaan 2 630 795 henkilöä (49 % koko väestöstä) sai Suomessa pandemiarokotuksen talvella 2009–2010. Onnistunut tiedonkeruu on näyttö rokotusrekisterin toteutettavuudesta. Pandemia-rokotusten ja erityisesti lapsilla ja nuorilla lisääntyneen narkolepsian yhteyttä selvitettiin sekä kansallisen tutkimuksen että kansainvälisiin vertailututkimuksiin osallistumalla. Rokotusten mahdollinen syy-yhteys haittatapahtumaan herätti runsaasti huomiota tiedotusvälineissä. Tiedonkeruu osoittautui ennakoitua hitaammaksi, mutta sen onnistuminen on osoitus rokotusrekisterin toteutettavuudesta.

Kesän kuumuus ja hiukkaset työllistivät

Vuonna 2010 oli poikkeuksellisen paljon merkittäviä ympäristöterveyteen liittyviä ongelmatilanteita tai asiantuntijatarpeita (yli 20) sekä lukuisa määrä pienempiä ongelmatilanteita, joiden hoitoon THL keskeisesti osallistui. Ilmavälitteisiä kansallisia uhkatilanteita olivat erityisesti Islannin tuhkapilvi, Venäjän metsäpalosavut ja ennätyshelle. Muita olivat mm. kehäratatunnelin glykoliongelmat, usea juomaveden ja maaperän kemiallinen saastuminen sekä sisäilman mikrobiongelma. Varsinaisia vesi-epidemioita oli vain 4 kappaletta. Laitoksessa kehitettiin uusia vesi- ja sisäilmamikrobien määritysmenetelmiä laboratorioiden tarpeisiin ja osallistuttiin niiden standardointiin ja validointiin.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden tutkiminen ja kehittäminen

MIELI-ohjelmalla kehitettiin mielenterveys- ja päihdepalveluita

THL on ollut keskeinen toimija Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman 2009–2015 toteuttamisessa ja tähän on panostettu merkittävissä määrin. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen rakennetta ja sisältöä kehitetään pitkäjänteisesti valtakunnallisesti ja alueellisesti sekä yksittäisten kuntien ja järjestöjen kanssa osana kansallista Mieli-hanketta erillisen päivitetyn toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on ollut asiakkaan aseman vahvistaminen, terveyttä edistävän ja häiriöitä ehkäisevänä työn vahvistaminen, toimivan palvelukokonaisuuden luominen sekä uusien ohjauskeinojen kehittäminen mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Toimintasuunnitelmassa on kärkihankkeita, joita tarkistetaan vuosittain. Tärkein toimeenpanokanava Mieli-suunnitelmalle on Kaste-hankkeet, jotka kattavat lähes koko maan, ja soveltavat käytäntöön suunnitelman ehdotuksia. Lisäksi useat kunnat ja kuntayhtymät ovat ottaneet Mieli-suunnitelman uusiutuvien toimintasuunnitelmiensa perustaksi.

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita uudistettiin KASTE-ohjelman avulla

THL on osallistunut Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujärjestelmän uudistamiseen KASTE-ohjelman alueellisten kehittämishankkeiden toimeenpanoon moniammatillisen tuen kautta. THL:n vastuulla on ollut lasten ja nuorten KASTE-ohjelman valtakunnallinen tuen koordinaatio ja arvioinnin tuki. Tätä on tehty sekä projektijohtajien verkoston että valtakunnallisen asiantuntijatiimin kautta. THL toimii verkostoissa kaikissa viidessä Lasten KASTEen aluehankkeessa. Käytännössä on tuettu sekä johtamisen käytäntöjen, asiakkaan kohtaamisen kulttuurin ja laajojen terveystarkastusten kehittämistä. Kuntien lapsiperhepalveluiden monisektorista johtamista on kehitetty dialogisten käytäntöjen tuen kautta, asiakkaan kohtaamista kasvatuskumppanuuden ja aktiivisen vuorovaikutuksen koulutusten kautta ja laajoja terveystarkastuksia mallinnuksen ja sisältöjen kehittämisen kautta.

THL tuki vahvasti palvelujärjestelmän kehittämistä

THL on osallistunut suurten sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten järjestelmämuutosten taustavalmisteluun ja tukenut keskeisten kansallisten ohjelmien toteutusta. THL on tarjonnut asiantuntijatukea sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiselle lainsäädäntövalmistelulle (mm. terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki, aluekokeilulaki, järjestämislaki) ja osallistunut keskeisesti asiantuntija-aineistojen tuottamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisvaihtoehtojen arviointiin. Marraskuussa 2010 THL julkisti laajan selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisesta rahoituksesta, jossa analysoitiin nykyisen rahoitusjärjestelmän vaikutuksia ja kehittämistarpeita.

Sosiaali- ja terveysalan tilastojen, rekisterien ja muiden tietovarantojen ylläpito ja kehittäminen

Käyttäjien tarpeisiin vastaavat tietotuotteet

Tilasto- ja rekisteritiedon keruu ja raportointi kehittyi edelleen mahdollistaen sähköisten tietotuotteiden yhä monipuolisemman ja tehokkaamman käytön. Uusia avauksia tehtiin muuan muassa lasten päivähoitotilastoissa ja henkilöstötilastoissa. AjantasaHilmon tiedonkeruussa otettiin käyttöön sähköiset tiedonkeruumenetelmät. SOTKAnetin, Terveytemme-portaalin, INDI-hankkeen ja Palveluvaa´an yhteistyön tuloksena on päästy rakentamaan yhteistä indikaattorivarastoa, joka tulee toimimaan yhteisenä perustana erilaisille indikaattorien raportointinäkymille. Hoitoon pääsyn seuranta (hoitotakuu) ja sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus (benchmarking) -aineistot on viety käyttöä helpottaviin cognos-kuutioihin.

Kohti uudistuvaa sähköistä tiedonhallintaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan uudistamista on edistetty monitahoisesti. Koodistopalvelun perustuotanto ja KanTa-valmistelun kannalta keskeisen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiorekisterin sisällön kasvattaminen on kyetty turvaamaan. Vastuu valtakunnallisten tietojärjestelmien ja potilasasiakirjojen tietorakenteista siirtyi THL:lle. Sosiaalialan tietoteknologiahanketta jatkettiin suunnitellusti, ja Valtiovarainministeriön SADe-hankkeen omahoidon ja hyvinvointipalveluiden palvelukokonaisuuksia koskeva esiselvitystyö käynnistettiin.

Uuden lakisääteisen sosiaali- ja tietohallinnon operatiivisen ohjauksen tehtävän asianmukaiseen vastaanottamiseen varauduttiin käynnistämällä vaiheistettu valmistelutyö, jolla ohjattiin toiminnon perustamisprosessia. Esivalmistelulla varmistettiin, että siirtyminen uuteen ohjausmalliin tapahtuu hallitusti ja asiakastietolain edellyttämässä aikataulussa – uutta tehtävää hoitava yksikkö aloitti toimintansa THL:n Tieto-osastolla 1.1.2011. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon käytön ja toteuttamisen suunnittelun, ohjauksen ja seurannan avulla yksikön tulee huolehtia siitä, että lakien asettamassa aikataulussa sähköistä lääkemääräystä voidaan käyttää koko maassa ja että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoja voidaan sähköisesti arkistoida ja käyttää potilaan hoitotarpeen mukaisesti hoitopaikasta riippumatta.