Tärkeimmät saavutukset THL:n strategisilla painoalueilla 2009

Tulossopimuksessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toiminnan vaikuttavuuden painoalueiksi asetettiin STM:n strategiasta johdetut terveyden ja toimintakyvyn edistämisen, köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen sekä toimivien palvelujen ja kohtuullisen toimeentuloturvan varmistamisen tavoitteet. THL:n strategisten painotusten kautta voidaan tunnistaa muun muassa seuraavia saavutukset:

• Väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja elinolojen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkiminen ja kehittäminen
• Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen
• Väestön terveyden suojelu sekä biologisten ja kemiallisten uhkien ja riskien ennakointi ja ehkäisy
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden tutkiminen ja kehittäminen
• Sosiaali- ja terveysalan tilastojen, rekisterien ja muiden tietovarantojen ylläpito ja kehittäminen

Väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja elinolojen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkiminen ja kehittäminen

Pätevät tiedot suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä

THL:n koordinoima Terveys 2000 -tutkimus on tuottanut runsaasti kipeästi kaivattuja tietoja suomalaisten terveydestä (ml. mielenterveys ja suun terveys) ja toimintakyvystä sekä niiden vaikutettavissa olevista määrittäjistä.

Tätä tietopohjaa ollaan paraikaa täydentämässä mm.

• tuoreilla väestöä edustavilla kansallisilla tiedoilla (Terveys 2000 -seurantatutkimus)
• yksilötason seurantatiedoilla, joiden avulla voidaan tunnistaa muutosten syitä ja arvioida
• toimenpiteiden vaikutuksia (Terveys 2000 -seurantatutkimus)
• kasvavaa maahanmuuttajaväestöä koskevilla tiedoilla (Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus)
• kunta- ja aluetasoisilla tiedoilla (Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus)

Pätevää ja monipuolista tietoa suomalaisten hyvinvoinnista ja aktiivista tiedolla vaikuttamista ajankohtaisissa politiikkahankkeista

Vuoden 2009 vaikuttavia saavutuksia oli lapsiperheiden toimeentulo-ongelmien tuominen keskusteluun Lapsiperheiden hyvinvointi 2009-kirjan myötä. Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut (HYPA) -kysely on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (aikaisemmin Stakesin) osittain paneelimuotoinen kyselytutkimus, joka toteutetaan noin joka kolmas vuosi. Tutkimus on vuodesta 2002 lähtien tarjonnut luotettavaa ja kattavaa tietoa suomalaisten hyvinvoinnista, läheissuhteista, terveydestä, terveys- ja sosiaalipalveluiden käytöstä ja niistä saaduista kokemuksista sekä mielipiteistä koskien suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Tätä tietoa ei saada mistään muualta.

Vuonna 2009 ilmestyi myös tutkimus ”Perhevapaat ja työelämän tasa-arvo, sekä arviointi työn ja perheen yhteensovittamispolitiikasta vuosina 1995–2009”. THL antoi myös vankan panoksen vanhempainvapaan uudistamistyöryhmässä ja sosiaalihuoltolain uudistuksen valmistelussa. Vuonna 2009 toimiala oli keskeisesti mukana Sata-komitean työssä.

Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen

Sydäntautien ehkäisyssä onnistuttu – diabeteksen, allergian ja dementian ehkäisy alussa

Kuolleisuus sydäntauteihin työikäisessä väestössä on vähentynyt yli 80 prosenttia. Tämä johtuu suuremmaksi osaksi terveellisemmästä ruokavaliosta ja tupakoinnin vähenemisestä sekä verenpaineen ja kolesterolin alenemisesta myös tehostuneen lääkehoidon avulla. Tyypin 2 diabeteksen tärkeimmät syyt selvisivät 1990-luvulla. Jopa 90 prosenttia siitä voitaisiin ehkäistä mikäli väestö saataisiin laihtumaan ja liikkumaan riittävästi. Tyypin 1 diabeteksen syitä ei tunneta, mutta siitä on meneillään laajoja tutkimuksia.

Allergian hoitoa ja ehkäisyä on viimeaikaisten tutkimuslöydösten mukaan suunnattu aivan uudelleen. Ennen allergiaa pyrittiin ehkäisemään ja hoitamaan välttämällä allergian aiheuttajia, nyt pyritään parantamaan väestön sietokykyä asteittaisella altistumisella. Dementian ehkäisytutkimukset on aloitettu, koska muutettavissa olevia riskitekijöitä jo tunnetaan. Lähivuosina näistä tutkimuksista saadaan uutta tietoa voidaanko dementiaa oikeasti ehkäistä.

Osallisuuden edistäminen

THL on tukenut ihmisten osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa tutkimalla, kehittämällä ja arvioimalla osallisuuteen vaikuttavia tekijöitä: sosiaali- ja terveyspalveluita, kuntoutusta, sosiaalihuoltoa, sosiaalista työllistämistä ja esteettömyyttä. THL on mm. kehittänyt uusia toimintamalleja työttömien terveyspalveluihin, kuntouttavaan sosiaalityöhön ja sosiaaliseen työllistämiseen erityisesti kunnissa, sekä edistänyt esteettömyyttä asiantuntijaverkostojen avulla.

Alueellinen ja paikallinen alkoholiehkäisy vaikuttavaa

Paikallinen alkoholipolitiikka -hanke (PAKKA) osoitti, että paikalliset toimet, kuten yhteistyö viranomaisten, järjestöjen, vähittäiskaupan ja ravintoloiden kanssa vähentää alaikäisten alkoholin saantia, humalaisille tarjoilua ja alkoholihaittoja. THL:n koordinoimassa Alkoholiohjelmassa onkin kiinnitetty erityishuomiota alkoholihaittojen ehkäisyyn rakentamalla alueellinen koordinaatioverkosto ja tuottamalla uutta tietomateriaalia. Alueellinen ja paikallinen työ tukee valtakunnallista alkoholin kulutuksen ja haittojen vähentämistä sekä lasten ja perheiden ongelmien torjuntaa. Alkoholin kulutusta rajoittamalla ehkäistään myös muita riippuvuusongelmia, kuten huumeiden käyttöä, tupakointia ja rahapelaamista. THL tutki päihde- ja riippuvuuskysymyksiä laaja-alaisesti.

Väestön terveyden suojelu sekä biologisten ja kemiallisten uhkien ja riskien ennakointi ja ehkäisy

Sikainfluenssapandemian torjunta

THL vaikutti merkittävästi pandemiatorjuntaan 2009–2010. Laitoksen asiantuntijat osallistuivat kansallisen pandemiasuunnitelman laatimiseen, epidemian kulun seurantaan ja sitä koskevaan viestintään sekä rokotusten ohjaukseen ja muihin torjuntatoimiin. Pandemiatorjunta oli laaja-alaista yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön sekä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa.

Ilman epäpuhtauksien terveysvaikutukset

Kaupunki-ilman pienhiukkasille altistumisen on arvioitu johtavan vuosittain lähes 2000 ennenaikaiseen kuolemaan Suomessa. Rakennusten kosteusvaurioiden aiheuttamat terveyshaitat ja taloudelliset menetykset ovat mittavia. THL on alan kansainvälisesti tunnetuimpia tutkimus- ja asiantuntijalaitoksia. THL on auttanut vähentämään ilman epäpuhtauksista aiheutuvia terveyshaittoja
välittämällä tutkimustietoa kansallisesti ja kansainvälisesti päättäjille ja kansalaisille sekä vaikuttamalla kaavoitukseen, rakennusmääräyksiin ja raja- ja ohjearvoihin Suomessa ja EU:ssa THL:n vaikuttavuussaavutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden tutkimisessa ja kehittämisessä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden tutkiminen ja kehittäminen

Tutkittua tietoa hoitoketjujen kustannus-vaikuttavuudesta

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusvaikuttavuus on THL:n keskeinen ja voimistuva tutkimusalue. Esimerkiksi Perfect-hankkeen tavoitteena on luoda ja ylläpitää indikaattoreita ja malleja, joiden perusteella seurataan systemaattisesti eri rekisteri- ja tilastotietoihin perustuen erikoissairaanhoidon hoitoketjuihin sisältyviä palveluja, niiden vaikuttavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta alueiden, sairaaloiden ja väestöryhmien kesken. Tämä vuonna 2004 Stakesin, yliopistosairaanhoitopiirien ja Kelan yhteistyönä aloitettu hanke on muuttanut merkittävästi terveydenhuollon käytäntöjä.

Perfect-hankkeessa kehitettyjä ideoita sovelletaan vuonna 2010 aloitetussa THL:n koordinoimassa ja EU:n rahoittamassa EuroHOPE-tutkimuksesssa. Siinä arvioidaan Euroopan terveydenhuoltojärjestelmän suorituskykyä. Hankkeessa mitataan mikroekonometrisilla menetelmillä terveydenhuollon vaikuttavuutta, laatua, resurssikäyttöä sekä kustannuksia viiden kansantaloudellisesti ja kansanterveydellisesti merkittävän terveysongelman tai sairauden hoidossa: sydäninfarkti, aivohalvaus, lonkkamurtuma, rintasyöpä sekä pienipainoiset keskoset. Peruspalvelujen kustannusvaikuttavuuden tutkimusta vahvistettiin vuonna 2009 lisäämällä resursseja sosiaalipalvelujen kustannusvaikuttavuuden arviointiin, ja vuonna 2010 THL:n tavoitteena on vahvistaa terveydenhuollon peruspalvelujen kustannusvaikuttavuuden tutkimusta.

Arvioitu tieto tukee palvelu- ja hoitokäytäntöjen uudistumista

THL:ssä on kehitetty hyvien käytäntöjen arviointimenetelmiä ja näyttöön perustuvien hoitokäytäntöjen käyttöön saamista ja juurruttamista. Tiedon käyttöön saamista helpottavat verkossa olevat palvelut www.hyvakaytanto.fi ja www.ohtanen.fi.

Sairaanhoitopiirien kanssa on edistetty näyttöön perustuvien hoitokäytäntöjen leviämistä yhteisellä HALO-hankkeella. Seuraavan sukupolven avoimen ja vuorovaikutteisen innovaatioympäristön (ns.Innokylä) kehittäminen on käynnistynyt yhdessä Kuntaliiton, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton ja Terveyden edistämisen keskuksen kanssa. Innokylä tulee tarjoamaan tietoa sosiaali- ja terveysalan kehittämistoiminnasta, sen tuloksista ja arvioiduista hyvistä käytännöistä ja malleista. Se tarjoaa myös vuorovaikutteisen yhteistyöalustan mm. uusille ideoille, kehittäjille, tulosten arvioinnille ja käyttöönoton kokemusten välittämiselle. Innokylän Inno-opisto kokoaa kansallista arviointiosaamista ja menetelmiä kaikkien saataville ja muodostaa yhteistyöverkoston.

REDD-hanke

REDD-hankkeessa on raportoitu eroja terveyspalveluiden saatavuudessa, laadussa ja lopputuloksissa terveydenhuollon eri osa-alueilla. Sosiaalisesti huono-osaisten ryhmien palveluihin pääsy näyttää olevan muita ryhmiä heikompaa ja ylempiä sosiaaliryhmiä hoidetaan enemmän kirurgisesti ja ainakin joissakin palveluissa palvelujen tarjonnan lisääminen on parantanut oikeudenmukaisuutta.

Terveydenhuollon keinoin vältettävissä olevassa kuolleisuudessa on todettu suuria sosioekonomisia ja alueellisia eroja. Aiheesta on käynnistetty jatkohanke.

Sosiaali- ja terveysalan tilastojen, rekisterien ja muiden tietovarantojen ylläpito ja kehittäminen

Tilasto- ja rekisteritiedot verkosta

Tilasto- ja rekisteritiedon keruu ja raportointi on jatkuvaa toimintaa, jota samalla kehitetään jotta tietotuotteet olisivat niiden käyttäjille mahdollisimman hyödyllisiä. Perusterveydenhuollon toiminnan ja tartuntatautitilanteen seuraamiseksi on kehitetty AjantasaHilmo-menetelmä, jota kokeiltiin onnistuneesti kolmen terveyskeskuksen kanssa vuonna 2009.

Järjestelmän käyttöönoton levittäminen jatkuu vuonna 2010 ja tavoitteena on, että kaikki perusterveydenhuollon toimintaa koskeva tiedonkeruu saadaan suoraan sähköisesti tiedosta, joka syntyy hoitotapahtumassa ja kirjataan potilaskertomukseen. Muuta uutta on mm. Sotkanet-indikaattoritietokannan (www.sotkanet.fi) käyttöliittymän uudistus ja THL:n laajaan asiantuntijajoukon osallistuminen vuonna 2009 ilmestyneiden 29 tilastoraportin sisällön modernisointiin. Kaikki tilastoraportit, Sotkanet sekä Nettihilmo-tietokannat ovat maksutta sähköisesti käytössä. Myös tilastolliset vuosikirjat, jotka painetaan, ovat sähköisesti saatavilla THL:n verkkosivuilta.

Rekistereistä tietoa raskaudenaikaisen lääkehoidon turvallisuudesta

Lääkehoito- ja raskaus-hankkeessa on kehitetty yhdessä Kansaneläkelaitoksen ja Fimean kanssa menetelmä seurata rekisteritietoja hyödyntäen raskaudenaikaisen lääkehoidon turvallisuutta. Menetelmän käyttökokemuksista on julkaistu ja tekeillä on useita eri lääkeaineiden turvallisuutta arvioivia tutkimuksia.