THL:n johdon katsaus 2009

Vuosi 2009 oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ensimmäinen toimintavuosi. Laitos syntyi Kansanterveyslaitoksen (KTL) ja sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) fuusion tuloksena. Toimintavuoteen liittyi neljä haastetta: uuden laitoksen organisoituminen, taloudelliset haasteet, entisten perustehtävien hoitaminen sekä  uusien tehtävien vastaanottaminen.

THL:n aloittaessa toimintansa vuoden 2009 alussa oli laitokselle nimetty pääjohtaja ja neljä ylijohtajaa. Laitoksen muu organisaatio sekä toimintaperiaatteet olivat vasta fuusiosuunnitelman papereilla. Kevään kuluessa nimettiin hallintojohtaja ja strategiajohtaja sekä osastojen johtajat ja yksiköiden päälliköt sisäisten ilmoittautumisten perusteella. Sen jälkeen sijoitettiin KTL:n ja Stakesin entinen henkilöstö uuteen organisaatioon ottaen huomioon henkilöiden omia toiveita. Kesän molemmin puolin toteutettiin fyysiset tilaratkaisut uuden organisaation mukaisesti. Samalla aloitettiin Helsingin toimintojen keskittäminen Tilkanmäelle korvaamalla noin puolet ns. Lintulahden tiloista Tilkanmäellä sijaitsevan uuden ns. Viuhka-talon vuokratiloilla, joihin toimitilat sijoitettiin.

Uuden laitoksen ensimmäiseen toimintavuoteen vaikuttivat olennaisesti myös taloudelliset haasteet. Valtion tuottavuusohjelma ja eräät muut laitoksen budjettiin kohdistuneet vähennykset yhdessä fuusiokulujen ja uusien tehtävien kanssa aiheuttivat laitoksen perusrahoitukseen noin 5,6 miljoonan euron vajauksen. Se vaati sopeutusohjelmaa, joka koski niin yleisiä säästömahdollisuuksia läpi organisaation kuin erityisesti suunnattuja henkilöstösupistuksia. Irtisanomiset suunnattiin laitoksen strategiset tavoitteet ja fuusion aikaansaama henkilöstörakenne huomioon ottaen sekä noudattamalla tiukasti yhteistoimintamenettelystä annetun lain vaatimuksia. Irtisanomiset koskivat lopulta 76 henkilöä.

Uuden laitoksen organisoituessa vuoden 2009 aikana tuli koko ajan huolehtia entisten laitosten aiemmista sopimuksista ja perustehtävistä, jotka suurelta osin siirtyivät uuteen laitokseen. Tämä merkitsi hyvin laajaa tehtäväkenttää, jotka uuden laitoksen organisaation mukaan toteutettiin nyt laitoksen neljän toimialan sekä horisontaalisten rakenteiden sisällä. Nämä liittyivät mm. sosiaali- ja terveyspolitiikan ja –talouden tehtäviin, kansantautien ja sosiaalisten ongelmien torjuntaan sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, väestön terveyden suojeluun, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään, tietojärjestelmiin sekä viestintään ja vaikuttamiseen. Kaikilla näillä aloilla tehtiin erittäin runsaasti monipuolista ja eri tavoin vaikuttavaa työtä, kuten asianomaiset tulosraportit osoittavat.

Laitos käynnisti paljon uusia tehtäviä

Aiempien perustehtävien ohella vuoden 2009 aikana toteutettiin runsaasti uuden laitoksen strategisten painopisteiden mukaisia ja ministeriön kanssa sovitun tulossopimuksen mukaisia uusia tehtäviä. Ne koskivat mm. KASTE-ohjelman toimeenpanoa, palvelujärjestelmän kehittämistä, terveys- ja sosiaalitaloutta, terveyden edistämisen määräraha-anomusten käsittelyä, uutta julkaisutoimintaa, tietojärjestelmän kehittämistä ns. KanTa-uudistukseen liittyen, ensimmäisen terveyden ja hyvinvoinnin yleisiä indikaattoreita koskevan ns. temaattisen ohjelman käynnistäminen, Rohto-ohjelman perusterveydenhuoltoa koskevien toimintojen siirtämisen sekä läänien oikeuslääkäritoiminnan THL:lle siirtämisen valmistelun.

Tämän lisäksi toimintavuoteen sattui maailmanlaajuinen H1N1-influenssapandemia, joka aiheutti laitokselle erittäin suuren työpaineen STM:n johtaman työn valmistelussa ja toimeenpanemisessa – niin ohjeistuksen, laboratoriotoiminnan, rokotustoiminnan ja kansainvälisen yhteistyön osalta. Palvelujärjestelmän taholta laitokseen suuntautuvien toiveiden arvioimiseksi THL:n edustajat toteuttivat hyvin laajan kenttäkierroksen, joka koski 24 suurta kaupunkia.

Kaiken kaikkiaan uuden laitoksen, kansallisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ensimmäinen toimintavuosi oli erittäin tuloksellinen – niin organisoitumisen kuin toteutetun työn osalta. Voidaan hyvin todeta, että laitos vakiinnutti nopeasti asemansa kansallisesti keskeisenä ja kansainvälisesti tunnustettuna alansa tutkimus- ja asiantuntijalaitoksena.

Samalla on syytä muistaa, että laitokselle on kertynyt runsaasti haasteita, jotka koskevat toiveita uusista tehtävistä, laitoksen toimintakulttuurin ja strategisen johtamisen kehittämistä kuin julkisen sektorin ja talouden paineita. Uusiin haasteisiin vastaamiseksi laitos käynnisti sosiaali- ja terveysministeriön strategiatyöhön niveltyvän oman strategiatyönsä, johon liittyy niin tulevien haasteiden ennakointia, sidosryhmien tarpeiden arviointia, johtamis- ja organisaatiokulttuurin kehittämistä kuin strategisten perustavoitteiden kirkastamista.